Meillä kahen nuorimmaisen ikäero on 1 v 10 kk ja on ollut tosi hyvä tuo ikäero.
Nyt ikää jo 4 ja 2.
Leikkivät yhdessä kovasti paljon.
Vanhempi ei ole koskaan ollut mustasukkainen,eikä agressiivinen vauvaa kohtaan.
Aina saanut auttaa ja olla mukana vauvan hoidossa.
Meillä on kyllä isompiakin,ja kun kesällä vauva syntyi oli aina joku leikkikaverina kuitenkin.
Ei siis koskaan jäänty yksin.
Syksyllä oli jo tottunut rutiineihin,kumpikin kun isommat lähtivät kouluun.
Mies nukku nuoremman kanssa ekan vuoden alakerrassa.Eli hoiti vauvaa yöt.
POika ei syönyt öisin,mutta kyllä kanniskella häntä sai.
Siitä oli kyllä valtava apu,ei ollut univelkaa ja sain nauttia lapsista oikein kunnolla.Univaje on se pahin varmaan mikä alkaa rassaamaan.
Suosittelisin että neuvottelette jo etukäteen miehen kanssa,josko vaikka viikonloppuna tms saisitte kunnon yöunet.
Mies itse sanoi ettei mun työ ole yhtään vähemmän rasittavaa kuin hänen.
Eli kumpiin oltais unemme tarvittu.
Mies nukahti vaan heti kun päänsä tyynyyn löi,mulla kun voi mennä tuntikin siinä pyöriessä.