Ikäero

Millaisia kokemuksia 1,5v ikäerosta?

 

Meillä 1v8kk. Sanoisin et onneksi esikoinen oli rauhallista ja suht järkevää (yleensä... ) sorttia. Alusta en juuri mitään muista mut hengissä olen vielä nyt, 2 vuoden jälkeen.

 

Vauva-aika oli kyllä aika uuvuttavaa. Nyt muutaman vuoden päästä lapsista on jo seuraa toisilleen. ENÄÄ en lähtisi siihen rumbaan .

 

Meille tulossa 3s lapsi... Voihan olla, että hulinaa riittää..

 

Meillä tulee (jos kaikki menee hyvin) 1 v ja 5 kk ikäeroa, ja ainakin lähipiiristä useammaltakin perheeltä olen kuullut ja saanut sivusta seurata hyviä kokemuksia. Aluksi varmasti rankkaa, mutta jo kohta alkaa olla seuraa toisilleen ja leikkikaveri löytyy läheltä.

 

Meille tulossa 3s lapsi... Voihan olla, että hulinaa riittää..

Meillä keskimmäisen ja kuopuksen välillä 1v5kk ikäeroa ja olen kyllä todella väsynyt, johtuen siitä että molemmat heräilee yöllä aika usein, vauva syömään 3-4 kertaa ja toisella on jotain muuta "onkelmaa" Ja päivisin pitäisi keksiä kohta 6vuotiaalle vauhdikkaalle pojalle tekemistä.

Että aika koomassa menty viimeiset 2 vuotta.

 

Meillä tytöillä 1v4kk ikäeroa..rankinta oli siihen aikaan kun toinen 1v ja toinen 2v..kaks vahdittavaa,puettavaa ym..mut kestää vaan pienen hetken se aika..tytöt aina olleet kuin "paita ja perse"..seuraa toisilleen niin siinä suhtees äiti pääsee helpommalla..nyt ovat jo eka ja tokaluokkailaisia..

 

Meillä ikäerot 1v8kk, 1v7kk, 1v7kk, 1v6kk, 1v2kk ja 2v.
Välissä väsyttää, välissä olen hyvinkin pirteä, että sitä tavallista varmaan.
Riippuu pitkälti asenteesta, luulen.

 

Vähän eri linjalta... Mulla ja systerillä 1v 4kk ikäeroa ja lapsuuden jälkeen ei ikinä olla oltu kavereita... (mä nyt 30 syssa 28...)

 

Meillä ikäerot 1v8kk, 1v7kk, 1v7kk, 1v6kk, 1v2kk ja 2v.
Välissä väsyttää, välissä olen hyvinkin pirteä, että sitä tavallista varmaan.
Riippuu pitkälti asenteesta, luulen.

Ennemmin riippuu lapsesta, nukkuuko yönsä hyvin, koliikista, sairastelusta... Ei pelkällä asenteella pärjää, jos esim. terveydellisiä ongelmia tulee.

 

Meillä ikäeroa vuosi ja kyllähän se välillä koettelee mutta uskoisin että koettelee vaikka ikäeroa olisi mitä. Ja koetteleehan se välillä yhdenkin kanssa. Aika pitkälti se on omasta asenteesta kiinni kuinka hankalaa elämä tulee olemaan.

 

Vähän eri linjalta... Mulla ja systerillä 1v 4kk ikäeroa ja lapsuuden jälkeen ei ikinä olla oltu kavereita... (mä nyt 30 syssa 28...)

Johtuu tuskin siitä, et teillä on ikäeroa 1v4kk?

 

1v2kk ikäeroa, kuopus nukku 8kk ekan kerran yön heräämättä joten pieniä muisti katkoksia on siltä ajalta, mutta hengissä selvittii, lääkitys edellee päällä
koko ajan helpottaa ku isompia ovat jo, keksivät tekemistä keskenää ja paremmin tulevat toimeen :heart:

 

Vähän eri linjalta... Mulla ja systerillä 1v 4kk ikäeroa ja lapsuuden jälkeen ei ikinä olla oltu kavereita... (mä nyt 30 syssa 28...)

Mulla ja mun siskolla sama. lapsena tietty oli sitä normaalia nujuamista, mut mitä vanhemmiksi on tultu, sen paremmin menee. Nyt ollaan 30+ ja läheisemmiksi ei voida tulla.

 

Siis mä oikeesti luulin että puhut sun ja ukkosi ikäerosta... Olin silleen että voi jeesus mikä aloitus

 

Meillä ikäerot 1v8kk, 1v7kk, 1v7kk, 1v6kk, 1v2kk ja 2v.
Välissä väsyttää, välissä olen hyvinkin pirteä, että sitä tavallista varmaan.
Riippuu pitkälti asenteesta, luulen.

Ennemmin riippuu lapsesta, nukkuuko yönsä hyvin, koliikista, sairastelusta... Ei pelkällä asenteella pärjää, jos esim. terveydellisiä ongelmia tulee.

Miksi monesti törmää siihen luuloon, että jos on monta lasta, niin silloin kaikki ovat aina olleet umpiterveitä ja supernukkujia? Ihan samalla tavalla voi olla kaikenlaista, on meilläkin ollut koliikkia ja valvomista aivan vaikka kuin. Ei ole ollut helppoa silloin, mutta asenne mielestäni paljon ratkaisee.

 

Siis mä oikeesti luulin että puhut sun ja ukkosi ikäerosta... Olin silleen että voi jeesus mikä aloitus

Hehhheehhhe =D Tää oli hyvä...
Ei tullu itelle ees mieleen mitenkään selitellä enempää =D

Hyviä kommentteja.. =) Vähän jännittää kyllä... Onko teillä ollut läheisiä auttamassa?

 

Meillä ikäerot 1v8kk, 1v7kk, 1v7kk, 1v6kk, 1v2kk ja 2v.
Välissä väsyttää, välissä olen hyvinkin pirteä, että sitä tavallista varmaan.
Riippuu pitkälti asenteesta, luulen.

Ennemmin riippuu lapsesta, nukkuuko yönsä hyvin, koliikista, sairastelusta... Ei pelkällä asenteella pärjää, jos esim. terveydellisiä ongelmia tulee.

Miksi monesti törmää siihen luuloon, että jos on monta lasta, niin silloin kaikki ovat aina olleet umpiterveitä ja supernukkujia? Ihan samalla tavalla voi olla kaikenlaista, on meilläkin ollut koliikkia ja valvomista aivan vaikka kuin. Ei ole ollut helppoa silloin, mutta asenne mielestäni paljon ratkaisee.

Ihan samaa mieltä... Tuntuu kyllä välillä että pienellä ikäerolla lapsen tehneet ei sais edes valittaa mistään huonoista nukutuista öistä kun heti on joku sanomassa että omapa oli valintas... Yhden lapsen äidit saa kyllä rutkuttaa mitä pienimmistäkin asioista... Totta kai niitä huonoja öitä mahtuu kaikille mutta omasta asenteestaan se on paljon kiinni kuinka hommat haltsaa...

 

Siis mä oikeesti luulin että puhut sun ja ukkosi ikäerosta... Olin silleen että voi jeesus mikä aloitus

Hehhheehhhe =D Tää oli hyvä...
Ei tullu itelle ees mieleen mitenkään selitellä enempää =D

Hyviä kommentteja.. =) Vähän jännittää kyllä... Onko teillä ollut läheisiä auttamassa?

Meillä ei ole ollut auttajia, vaikka monesti olisivat kyllä olleet tervetulleita.

 

kellään vielä lisättävää =)

 

Meillä eka ja toka 3½ v erolla, toka ja kolmas 1.7v erolla. Nyt ovat ,vanhin kohta 6v, toka 2½v ja nuorin just1v.
Isoin osaa hyvin leikkiä kummankin pienemmän kanssa yleensä hyvin, pieniä riitoja ei lasketa. Mutta ongelma on lähinnä tuo 2½ v uhmis joka haluaa tehdä kaiken niinku itse haluaa ja komentaa myös pientä ja saattaa ajaa esim autolla päin eikä ymmärrä että pieni ei vielä osaa varoa, vaikka asiasta on sanottu usein.
Meillä kaikki kolme ovat lisäksi poikia, joten tuo pienimmäinenkin on erittäin kiinnostunut isompien autoista sun muista vehkeistä.
Mut luulen attä kun tästä vuos pari menee eteenpäin niin mitään isompia ongelmia ei ole.

 

Meillä poikien ikäero 1v7kk. Kyllä se kuopuksen vauvavuosi oli rankkaa, muuta selvisihan siitä. KOrvakierteinen kuopus ei nukkunut juuri koskaan yli puolta tuntia pidempään ja siinä oli umpiväsyneenä tekemistä, jotta 2v uhmiksen kanssa jaksoi Nyt pojat reilu 4v ja 2,5v, parhaat kaverit niin leikkeissa kun tappeluissa...
Nyt kolmas tulossa alkutaipaleella, saapi nähsä, miten se isompi ikäero sitten meidän perheelle sopii