Ihmiset luulevat että olen raskaana!!!

Nuorimmainen on vuoden ikään ehtinyt ja mulla on edelleen pömppömaha. No, se sitten oikeuttaa jopa tuntemattomia ihmisiä kommentoimaan mahdollista raskauttani (kaupan täti vihjaili että heillä on tarjouksessa vauvanvaatteetkin vaikka oma lapseni oli miehellä hoidossa shoppailureissun ajan, olin siis liikenteessä yksin). Ja yks tuttu paukautti että jaa teille tulee kolmas!

On varmaan oma syy että olen muuten saanu kilot pois ja olen hoikka, mutta tuosta pömpöstä en ole vielä päässyt enkä tiedä pääsenkökään ilman kirurgia. Ja jos yritän pitää löysempiä vaatteita, sittenhän mm. appivanhemmat riemastuu (siis että taas tulee vauva).

Ärrrrsyttäääää!!!!

 

No rällästähä tää naisen osa valitettavasti on.. Mä jopa ite kuvittelen välil olevani raskaana, vaikka ei ees yritetä

 

Joo, kiitos samoin. Lapsi on 2 vee ja kovasti haaveiltais toisesta mutta ei kuulu, ja siksi ihmisten möläytykset satuttavat erityisesti. Tämmöstä on tapahtunut kuluneena parina vuotena:

- Naapurin mies TAPUTTAA vatsaani ja kysyy että "Ootko pieniin päin?" Samoin naapurin mummo. Paukautan molemmilla kerroilla että "Ei, olen vain paksu esikoisen jäljiltä".
- Naapurin nainen kysyy olenko pieniin päin. Kerron että valitettavasti en. Nainen nolostuu kovin kun tajuaa että haluaisin olla.
- Kirpputorilla sovitan paitaa ja totean sen isoksi, myyjä toteaa merkitsevästi hymyillen että "No kohtahan se ei ole".
- Puistossa eskari-ikäiset pojat kysyy olenko raskaana. Kun vastaan että en ole, kysyvät "Miksi sulla on noin iso maha?".

Joka aamu mietin hartaasti mitä puen että en paljastaisi vatsaani tai näyttäisi siltä että peittelen sitä. Minulla on ollut TODELLA kapea vyötärö, mutta raskauksen ja sektion jäljiltä vatsalihakset ja vatsanpeitteet eivät vain tunnu palautuvan, päällä kymmenisen kiloa ylimääräistä laardia. En kuitenkaan ole mikään megalihava.

Masentaa. Olis edes uusi raskaus niin kestäisin EDELLEEN muhkean olomuotoni. Imetyksellä ei lähtenyt grammaakaan, mutta kun sen lopetin, lihoin vielä kolme kiloa

 

Minulla ollut tuollainen ruumiinrakenne aina, vaikka olen siis täysin normaalipainoinen, minusta kuvitellaan usein että olen raskaana. Tutuilta siedän, muilta en. Vakivastauksiin kuuluu, että "juu. Ei sulla muuten röökiä olis heittää?"; "joo, nyt menossa kolmannellakymmennellä vuodella eikä laskettua aikaa näy" tai katson hämmästyneenä alas omaa vatsaani ja totean " saatana, nyt on päästävä baariin ja soitettava ukolle" jne. Olen sitä mieltä ett jos heidän on revittävä huvinsa ja päästävä kommentoimaan ventovieraan vatsaa, on minulla yhtälainen oikeus vetää tilanteesta vääriä johtopäätelmiä...

Eniten ketuttaa kun työhaastatteluissa tuossa taannoin katsoivat merkitsevästi vatsaa ja sitten kyselivät sitoutumisesta jne. Huomasi kyllä ihan nahoissaan perheellisen diskriminoinnin...

 

jeps näinhän se on...mullekki vaan sanotaan hyvä cv eikä muuta

 

Miulla sama tilanne, 2 lasta ja nuorempi täyttänyt vuoden. Ihmiset katselevat miettiväisen näköisinä päästä varpaisiin ja useampikin ihminen on tullut taputtelemaan vatsaa ja kyselemään että joko teille nyt tulee kolmas, tai että ompa kova tahti teillä. Usein jo aloitan itsekin keskustelun toteamalla vilkaisuihin että en ole raskaana, on vaan läskimaha. Luulen että se hämää ihmisiä kun miekin olen suht hoikka muuten, vatsa vaan näyttää siltä kun olis raskaus puolvälissä. Saa nähä lähteekö se ikinä...tarvii varmaan hankkia se kolmas etteivät turhaan kysele =)