Ihmiset kauhistelee, äiti töissä lapsi sairas.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pöhkö.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pöhkö.

Vieras
Kertokaa mulle, miksi isä ei kelpaa sairaan lapsen hoitajaksi?

Isällä oli mahdollisuus pitää töistä vapaata ja olla sairaan lapsen kanssa kotona, kun keikkahommia tekevä raskaana oleva äiti (joka 90% kk:sta) on kahden lapsen kanssa kotona ja nyt sitten töissä...
On paha mieli isän puolesta kun hän on hyvä isä, rakastaa lapsiaan ja tykkää hoitaa heitä ja olla heidän kanssaan, niin sitten nämä superäidit kauhistelee sitä että olen töissä ja lapsi on kipeä...

Lapsi luottaa isäänsä ja rakastaa häntä ja nauttii olla isänsä kanssa. Miksi siis muut ihmettelevät/kauhistelevat ja syyttävät minua huonoksi äidiksi(1kpl syytti suoraan)?

Kuinka teillä lapsi hoidetaan lapsen sairastaessa ja miksi näin?
 
Meillä on lapsi tehty yhdessä ja yhdessä hänet myös hoidetaan, oli poika sitten terve tai sairas. Minun on hieman helpompi olla poissa töistä joten minä jään useammin kotiin pojan sairastaessa, mutta kyllä jää isäkin aina kun vaan mahdollista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pöhkö.:
Kertokaa mulle, miksi isä ei kelpaa sairaan lapsen hoitajaksi?

Isällä oli mahdollisuus pitää töistä vapaata ja olla sairaan lapsen kanssa kotona, kun keikkahommia tekevä raskaana oleva äiti (joka 90% kk:sta) on kahden lapsen kanssa kotona ja nyt sitten töissä...
On paha mieli isän puolesta kun hän on hyvä isä, rakastaa lapsiaan ja tykkää hoitaa heitä ja olla heidän kanssaan, niin sitten nämä superäidit kauhistelee sitä että olen töissä ja lapsi on kipeä...

Lapsi luottaa isäänsä ja rakastaa häntä ja nauttii olla isänsä kanssa. Miksi siis muut ihmettelevät/kauhistelevat ja syyttävät minua huonoksi äidiksi(1kpl syytti suoraan)?

Kuinka teillä lapsi hoidetaan lapsen sairastaessa ja miksi näin?

Meillä hoidetaan usemmiten vuorotelleen ja vähän katsellaan, että kumman työtilanne sallii sinä hetkellä poissaolon helpommin. Mutta voisin sanoa, että aika tasavertaisesti niitä lasten sairaspoissaoloja meille kummallekin tulee. Ja näinhän sen pitää ollakin!
 
Suurin piirtein puoliksi lapsen isän kanssa. Katsotaan työpäivän palaverien & työtehtävien perusteella kumpi jää. Joskus vaihdetaan vuoroa kesken päivän. Lapsi tulee hoidettua molemmilta yhtä hyvin.
 
Meillä hoidetaan suunnilleen vuorotellen, eli monesti on isä jäänyt kipenäisen kanssa ja miehelle on tullut paljon kommenttia, etteikö äiti vois hoitaa. Nyt nekin jääneet kun sanoi, että yhtälailla se on hänenkin lapsensa! Kateellisten panettelua ;) Jokainen tavallaan ja pääasia, että lapsi saa rakastavaa hoivaa!
 
Niin ja ajattele millaisia kommentteja mä kuulin, kun palasin töihin kuopuksen ollessaan 11kk. En edes laittanut lapsia hoitoon, vaan isi oli poikien kanssa hoitovapaalla reilun vuoden. Mutta kun ÄITI lähti töihin, niin kummasti kaikki olikin sitten sitä mieltä, että kotihoito on hyvä ainoastaan silloin kun äiti on kotona.
 
Ei ole käynyt mielessäkään kauhistella. Enemmän mä ihmettelen niitä perheitä joissa vain toinen jää pois töistä lapsen sairauden vuoksi ja toinen ei koskaan. Tässäkin voi olla tietysti ihan hyviäkin perusteluita.
 
Äidin velvollisuus, isän oikeus.


Ja kyllä ihmeteltiin ja kauhisteltiin, kun äitiysloman jälkeen aloitin työni ja heti ekana päivänä tyttö oli kipeä, isänsä jäi hoitamaan.

'Missäs lapsen ÄITI nyt sitten on....?????' kuului saikkulapun kirjoittajan kommentti isälle, aika tuohtuneena vieläpä :snotty:
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Niin ja ajattele millaisia kommentteja mä kuulin, kun palasin töihin kuopuksen ollessaan 11kk. En edes laittanut lapsia hoitoon, vaan isi oli poikien kanssa hoitovapaalla reilun vuoden. Mutta kun ÄITI lähti töihin, niin kummasti kaikki olikin sitten sitä mieltä, että kotihoito on hyvä ainoastaan silloin kun äiti on kotona.

*käiks* :(

Mies jäi n. 5 kk vuorotteluvapaalle lapsen kanssa, kun minä lähdin töihin. Lapsi meni hoitoon 2 v:nä.

Mies sai runsaasti postiivista palautetta ratkaisustaan, etenkin murkkuikäisten lasten isät sanoivat miten tärkeää on olla pienen kanssa, kun seura vielä "kelpaa".
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Niin ja ajattele millaisia kommentteja mä kuulin, kun palasin töihin kuopuksen ollessaan 11kk. En edes laittanut lapsia hoitoon, vaan isi oli poikien kanssa hoitovapaalla reilun vuoden. Mutta kun ÄITI lähti töihin, niin kummasti kaikki olikin sitten sitä mieltä, että kotihoito on hyvä ainoastaan silloin kun äiti on kotona.

*käiks* :(

Mies jäi n. 5 kk vuorotteluvapaalle lapsen kanssa, kun minä lähdin töihin. Lapsi meni hoitoon 2 v:nä.

Mies sai runsaasti postiivista palautetta ratkaisustaan, etenkin murkkuikäisten lasten isät sanoivat miten tärkeää on olla pienen kanssa, kun seura vielä "kelpaa".

Tämä on toinen vähän hassu juttu. Kotiäitiyttä ei aina niin arvosteta, mutta appajee jos ISÄ tekee tämän ratkaisun- kyllä kehutaan ja ylistetään, kun isä niin uhrautuu.

? Miksi?
 
Meillä hoitaa ehkä isi vähän enemmän, hänellä riippuvat aikataulut enemmän itsestään ja pystyy osittain etätöinä tekemään. Eikä katsota meillä työpaikalla aina kovin hyvin lasten takia poissaoloja, tai ei ehkä huonostikaan, mutta kun iso % työntekijöistä on nuorehkoja naisia joilla lapsia ja jokaiselle on joka päivä oma työ jota on todella hankalaa mihinkään siirtää, sijaisia ei ole tarjolla.... Ollaan käytetty myös MLL hoitajia, jos ei ole ihan kamalan kipeitä lapset ja kummallakin töissä tärkeitä juttuja.
 
No meillä isä tällä hetkellä työttömänä (ollaan erottu mutta 15km päässä asutaan) niin jos lapset sairaana niin isä on hoitanut. Jos oikein kovasti ovat kipeitä, oksentavat kunnolla tai kuumetta ja lapset kovin kipeän oloisia niin sitten hoidan minä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Tämä on toinen vähän hassu juttu. Kotiäitiyttä ei aina niin arvosteta, mutta appajee jos ISÄ tekee tämän ratkaisun- kyllä kehutaan ja ylistetään, kun isä niin uhrautuu.

? Miksi?

samoin meillä miehelle tehtiin aaltoja, kun oli lasten kanssa kotona ja minä palasin töihin, kuin kuopus oli 6 kk ikäinen. No, hän ei aaltoja kyllä kaivannut, eivätkä ne minua haitanneet, joten ihan sama :D
 
Minusta tuntuu oudolta, jos joku kummastelee tuollaisesta nykyaikana Suomessa. Oletko mahdollisti ottanut puheet liian herkästi. Ehkä tunnet syyllisyyttä siitä, että olet töissä etkä hoitamassa lapsia, ja siksi toisten puheet tuntuvat sinusta moitteelta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Niin ja ajattele millaisia kommentteja mä kuulin, kun palasin töihin kuopuksen ollessaan 11kk. En edes laittanut lapsia hoitoon, vaan isi oli poikien kanssa hoitovapaalla reilun vuoden. Mutta kun ÄITI lähti töihin, niin kummasti kaikki olikin sitten sitä mieltä, että kotihoito on hyvä ainoastaan silloin kun äiti on kotona.

*käiks* :(

Mies jäi n. 5 kk vuorotteluvapaalle lapsen kanssa, kun minä lähdin töihin. Lapsi meni hoitoon 2 v:nä.

Mies sai runsaasti postiivista palautetta ratkaisustaan, etenkin murkkuikäisten lasten isät sanoivat miten tärkeää on olla pienen kanssa, kun seura vielä "kelpaa".

Tämä on toinen vähän hassu juttu. Kotiäitiyttä ei aina niin arvosteta, mutta appajee jos ISÄ tekee tämän ratkaisun- kyllä kehutaan ja ylistetään, kun isä niin uhrautuu.

? Miksi?

Ei sitä kehuttu ja ylistetty, todettiin vain että hyvä juttu, olisinpa itse tajunnut aikonani tyyliin... ei häntä kukaan uhrautujana pitänyt =)
 
Jos likka nyt tulis kipiäksi, niin kyllä sais luvan exä hoitaa hänet. Exä kun on lomautettuna ja mulla taas opiskeluihin liittyvä harjoottelu menos. Järkikin sanoo kumpi silloon hoitaa lapsen.
 
Työtilanteen mukaan mennään ja toisinaan isovanhemmat hoitaa. Yhtään ei ole syyllinen olo eikä kukaan syyllistä. Työnantaja varmaan tyytyväinen etten se ole aina minä joka hoitaa kipeää lasta.
 
Meillä isä hoiti juuri korvatulehdusta potevaa lasta 3 päivää. Meidän perheessä on ollut viime viikot sellainen tautikierre, että jos olisin yksin hoitanut kaikki lapsukaisen flunssat, en olisi ehtinyt paljon töissä käydä. Ei sitä voi kuormittaa pelkästään äidin työpaikkaa/työnantajaa poissaoloilla, pakko tässäkin asiassa on olla jokin tasapuolisuus. Ja mekin ollaan viime aikoina jouduttu hälyttämään isovanhempia hätiin - en pode siitä huonoa omaatuntoa. Miksi pitäisi?
 

Yhteistyössä