Ja toisaalta mua jaksaa ihmetyttää se, miksi tämä asia häiritsee aloittajaa? Itselläni oli helppo raskaus ja pystyin tekemään kaikkea aivan loppuun saakka. Useiden keskenmenojen vuoksi otin kuitenkin varovaisesti, ehkä jopa liian varovaisesti, koska menettämisen pelko oli niin järetön. Siivosin ihan normaalisti viimeisiin päiviin saakka ja kävin kaupoilla ja päivittäin kävelylenkeillä, mutta raskaammat hommat jätin melko alusta saakka tekemäti. Ja töissä esim. annoin jonkun muun hoitaa raivarin saaneen lapsen rauhoittelun.
Meillä tosin mies oli vielä varovaisempi kuin minä ja mm. kielsi kokonaan minulta ruohikon leikkaamisen... Leikkasin kuitenkin, koska en todellakaan nähnyt siinä mitään riskiä. Tasamaata kun vaan oli lykättävänä.
Useat kaverit ovat olleet juuri näitä, joilla on tosi paljon vaivoja, aikaisia supistuksia ja tavallaan aivan sairaita raskausajan. En ole heitä osannut siitä lähteä mollaamaan, enhän minä ole heidän kehossaan. Minulla sattui olemaan helppo raskaus ja pystyi tekemään kaikkea mitä uskalsin. Heillä ei.