Olen reissussa muksujeni kera, ja tässä kyläilypaikan lähistöllä on kiva, iso leikkipuisto, jota on uudistettu ja laitettu tyyliin jokaiselle jotakin . On lääniä juosta ja telmiä, nähdä kavereita ja tutustua. Joka kerta kun olemme käyneet, niin paikka on ahkerassa käytössä. Paitsi viimeksi kesällä käydessämme ja nyt tänään, mitä hiukan ehdin aikaisemmin kesällä jo ihmetellä....
Tänään mennessäni puistoon ehdin tovin olla lasteni kera itsekseni. Sitten paikalle pyyhälsi pari poikaa pyörillään, tovin siinä katselivat poikieni puuhia ennen kuin siirtyivät puiston laitamille pyöräilemään. Pian saimme seuraamme erään pojan äitinsä kanssa. Tai lähinnä poika ryntäsi meidät nähtyämme luoksemme ja aivan tärinöissään puhui minulle hiukan murtaen "Noi pojat on sitten kurdeja. Älkää leikkikö niiden kanssa!" Mä olin aivan . Hä?! Ihmettelinkin asiaa pojalle ääneen, että miksei. "No ne on kurdeja, pysykää pois, älkää leikkikö!" Ja vielä kun ihmettelin, poika puuskahti "Voi ei, oletpa tyhmä." - . Mitä ihmettä. Annoin asian sitten olla.
Ko.poika sitten innostui puuhailemaan poikieni kanssa ja siinä heidän leikkiä seuratessani huomasin, että hänen äitinsä tuli lähemmäksi ja aloinkin jutella niitä näitä. Samalla nämä "kurdipojat" (en tod. tiedä mitä kansalaisuutta ovat, menköön nyt sitten näin) lähestyivät leikkipaikkaamme pyörillään, pyörähtivät lähettyvillä, jolloin tämä poika äitinsä kanssa valpastui huomattavasti. Ihmettelin...ja sitten toinen "kurdipojista" äsähti huutamaan "Haistakaa V**tu!!"
Johon sitten itse huikkasin, että "Annapa olla. Tuo tuollainen kielenkäyttö ei kuulu tänne." Ja hyvänen aika, miten tämä toinen äiti säikähti! Pyysi minua kiireesti lopettamaan - älä puhu niille mitään, kohta tulee koko suku paikalle ja... - ja kappas, paikalle juoksikin mitä ilmeisimmin poikien isosisko mulkaisten meitä pahasti ja pian kävi syrjemmällä selontekoa. Ja sitten lappasi lisää väkeä - kaksi muuta siskoa - ja taas puhuttiin. Ja tämä kaveriäitini oli aivan hädissään ja hyvin hiljaisesti selitti minulle koko ajan tarkkaillen "kurdisisaruksia", kuinka tämä perhe on ottanut yhteen leikkipuistossa olleiden perheiden kanssa; kuinka juuri nuo kaksi poikaa, veljestä, kiusaavat paikalla kävijöiden lapsia (huutelevat, kiroilevat, sotkevat leikit, käyvät jopa käsiksi) ja kuinka äkkiä paikalla onkin heidän edustajiaan iso läjä käyttäytyen uhkaavasti ja aggressiivisesti. Ja ettei puistossa enää juurikaan kukaan käy, kun tämä perhe huseeraa lähistöllä pelottelemassa.
Mitä ihmettä?! Nuorimmaiseni eivät nyt tilannetta edes seuranneetkaan mutta esikoisempi (6-v.) on jo valppaampi ja huomasin pojan olevan näkemästään ja kuulemastaan - juu, sattui kyllä kuulemaan osan tämän kaveriäidin puheesta - hämmentynyt ja osin hiukan hätääntynytkin. Tällä välin polemiikin pito oli lähistöllä hiljentynyt, yksi sisaruksista poistui ohitsemme vihaisesti mulkoillen, muut poistuivat tahoillensa toista kautta. Kieltämättä tunnelma oli jännittynyt. Pojat leikkivät vielä hetkisen ennen kuin meidän oli lähdettävä, äiti poikansa kanssa ei jäänyt puistoon meidän poistuttuamme.
Loppupäivä menikin sitten esikoisen kanssa keskustellessa. Poika oli hämmentynyt tapahtuneesta, näkemästään ja kuulemastaan, joten siinä hän sitten yritti jäsentää tapahtuneita kysellen. "Mikä kurdi on? Tarkoittaako se tyhmää? Mikä on agg..aggregaatti?..mm"
Miten voi olla mahdollista, että annetaan yhden perheen pelotella puiston kävijät pois? Eikö siihen voi puuttua? Vai onko tämäkin vain sellainen asia, mihin ei saa puuttua?
Puistoilemaan meinaan kyllä mennä huomennakin....
Tänään mennessäni puistoon ehdin tovin olla lasteni kera itsekseni. Sitten paikalle pyyhälsi pari poikaa pyörillään, tovin siinä katselivat poikieni puuhia ennen kuin siirtyivät puiston laitamille pyöräilemään. Pian saimme seuraamme erään pojan äitinsä kanssa. Tai lähinnä poika ryntäsi meidät nähtyämme luoksemme ja aivan tärinöissään puhui minulle hiukan murtaen "Noi pojat on sitten kurdeja. Älkää leikkikö niiden kanssa!" Mä olin aivan . Hä?! Ihmettelinkin asiaa pojalle ääneen, että miksei. "No ne on kurdeja, pysykää pois, älkää leikkikö!" Ja vielä kun ihmettelin, poika puuskahti "Voi ei, oletpa tyhmä." - . Mitä ihmettä. Annoin asian sitten olla.
Ko.poika sitten innostui puuhailemaan poikieni kanssa ja siinä heidän leikkiä seuratessani huomasin, että hänen äitinsä tuli lähemmäksi ja aloinkin jutella niitä näitä. Samalla nämä "kurdipojat" (en tod. tiedä mitä kansalaisuutta ovat, menköön nyt sitten näin) lähestyivät leikkipaikkaamme pyörillään, pyörähtivät lähettyvillä, jolloin tämä poika äitinsä kanssa valpastui huomattavasti. Ihmettelin...ja sitten toinen "kurdipojista" äsähti huutamaan "Haistakaa V**tu!!"
Johon sitten itse huikkasin, että "Annapa olla. Tuo tuollainen kielenkäyttö ei kuulu tänne." Ja hyvänen aika, miten tämä toinen äiti säikähti! Pyysi minua kiireesti lopettamaan - älä puhu niille mitään, kohta tulee koko suku paikalle ja... - ja kappas, paikalle juoksikin mitä ilmeisimmin poikien isosisko mulkaisten meitä pahasti ja pian kävi syrjemmällä selontekoa. Ja sitten lappasi lisää väkeä - kaksi muuta siskoa - ja taas puhuttiin. Ja tämä kaveriäitini oli aivan hädissään ja hyvin hiljaisesti selitti minulle koko ajan tarkkaillen "kurdisisaruksia", kuinka tämä perhe on ottanut yhteen leikkipuistossa olleiden perheiden kanssa; kuinka juuri nuo kaksi poikaa, veljestä, kiusaavat paikalla kävijöiden lapsia (huutelevat, kiroilevat, sotkevat leikit, käyvät jopa käsiksi) ja kuinka äkkiä paikalla onkin heidän edustajiaan iso läjä käyttäytyen uhkaavasti ja aggressiivisesti. Ja ettei puistossa enää juurikaan kukaan käy, kun tämä perhe huseeraa lähistöllä pelottelemassa.
Mitä ihmettä?! Nuorimmaiseni eivät nyt tilannetta edes seuranneetkaan mutta esikoisempi (6-v.) on jo valppaampi ja huomasin pojan olevan näkemästään ja kuulemastaan - juu, sattui kyllä kuulemaan osan tämän kaveriäidin puheesta - hämmentynyt ja osin hiukan hätääntynytkin. Tällä välin polemiikin pito oli lähistöllä hiljentynyt, yksi sisaruksista poistui ohitsemme vihaisesti mulkoillen, muut poistuivat tahoillensa toista kautta. Kieltämättä tunnelma oli jännittynyt. Pojat leikkivät vielä hetkisen ennen kuin meidän oli lähdettävä, äiti poikansa kanssa ei jäänyt puistoon meidän poistuttuamme.
Loppupäivä menikin sitten esikoisen kanssa keskustellessa. Poika oli hämmentynyt tapahtuneesta, näkemästään ja kuulemastaan, joten siinä hän sitten yritti jäsentää tapahtuneita kysellen. "Mikä kurdi on? Tarkoittaako se tyhmää? Mikä on agg..aggregaatti?..mm"
Miten voi olla mahdollista, että annetaan yhden perheen pelotella puiston kävijät pois? Eikö siihen voi puuttua? Vai onko tämäkin vain sellainen asia, mihin ei saa puuttua?
Puistoilemaan meinaan kyllä mennä huomennakin....