minut jätettiin ekana odotusaikana ja toista odottaessani olin myös yksin, lasten isä oli kiinnostunut lapsesta/lapsista vain harvemmin.. oon pärjännyt hyvin ja lapset on ihania ja tyytyväisiä.. oon miettinyt että jos viel kolmannen joskus saan niin voisin ihan hyvin olla taas yksin..
tuntuu vaan että ajatusta kummoksutaan, miksi?
tuntuu vaan että ajatusta kummoksutaan, miksi?