Ihmetteleekö kukaan muu hiljaa mielessään noita lastenvaateblogeja?

[ei taju]

Ymmärrän kyllä, että ainahan niitä joitain hurahtaneita on ja joku juttu on in ja sen ympärille kerääntyy yhteisöä. Kun sain esikoiseni -06, niin kestovaipat, kantoliinat, luomuilu oli se juttu. Varmaan oli muitakin juttuja, mutta itseäni kiinnosti tuo ja selkeästi tuon asian ympärillä oli yhteisöllistymistä, mikä oli myös tärkeä osa sitä iloa.

Jotenkin itse koen, että esim. "ekoilu" on kuitenkin ns. hyvä arvo.

Onko jo pienen vauvan merkkivaatettaminen ja leikki-ikäisten jatkuva kuvaaminen ja poseerauttaminen vaatteet pääossa kovin hyväksi lapsille? Siis ja miten ne jaksaa. Ja niin moni. Se on ilmeisesti ihan normaalia ja tosi kivaa, koska lastenvaateblogeja on hirveästi!

Ja miten äidit jaksaa? Miten ne jaksaa käydä innosta puhkuen kaikki kalliimmat uutuusmallistot läpi ja lisäillä niitä blogeihinsa ja innoissaan miettiä, että sopiskohan meidän pikkuprinsessalle paremmin tuo pinkki vai liila ja onkohan tossa kuitenkin vähän liikaa hileitä meidän makuun tms. Oikeesti. Teki mieli kirjottaa, että HERÄTKÄÄ PAHVIT

Epäilen, että tuossa yhteisössä on mennyt todellisuudentaju ja tullut sokeus sille, mikä on normaalia ja hyvää perhe-elämää. Olikohan liian rajusti ilmaistu, kun kirjoitin ihan suoraan?

Onko kenelläkään muulla käynyt vastaavanlaisia ajatuksia mielessä blogeja lukiessa, vai onko tämä vaan ihan normaalia nykyaikaa siinä missä Pleikkarit ja lastenelokuvat ja iso kasa ohjattuja harrastuksiakin? Äääh, ehkä mä olen vaan niin vanhoillinen, kun en käsitä lastenvaatteiden ympärillä käyvää huomiota ja kuhinaa.

Sitten kun lapsi on isompi, voi ihailla kaikkia niitä otettuja kuvia lapsesta eri ikäisenä ja eri vuodenaikoina: "Oi, tossa on se kuva kun pikkuprinsessallamme oli Cupcaken ihana sydänhaalari päällä, oltiin silloin puistossa, muistatteko? Voi kun ihania muistoja tulee mieleen tosta haalar... hetkestä" "Oi katso tätä suloista tunikakuvaa! Tossa on just toi Me&I:n ihanuus, jota metsästin huutonestistä viikkoja! Lasta vähän kiukutti kun otettiin toi kuva, mutta toi tunika tekee tästäkin kuvasta niin ihanan"

 

[MorbidMama]

Mä en jaksa edes vilkaista moisia blogeja. Nehän on helvetti soikoon vaan vaatteita!

 

["vieras"]

Näh. Joskus mietin et vau miten kynsiblogistit jaksavat vaihtaa lakan joka päivä ja vielä tehdä aina uudet kuvioinnit. Kunnioitettavaa.

 

[mama the strange]

En varsinaisesti ihmettele noita blogeja, mutta en niistä ole yhtään kiinnostunutkaan.

Jatkuva shoppailu ja uusien tavaroiden järjetön hamstraaminen on mun mielestä jotenkin ällöttävää. Kaiken perusta on vaan ostaminen ja omistaminen (ja markkinamiehet taputtivat karvaisia käsiään). Maailma hukkuu jo nyt tavaranpaljouteen.

 

["mamma"]

Just samaa, miten näillä äideillä on aikaa tällaiseen? Mun lapset ovat jo teini-ikäisiä, taitaa heillä olla traumoja pikkulapsiaikaisesta vaatetuksestaan, sillä äitiyspakkauksen ja kiertopotkareiden turvin mentiin. Ulkovaatteetkin olivat suurimmalta osalta perityt, ja hyvin niillä rymyttiin pitkin pihoja. Eipä tarvinnut varoa, vaan muksut saivat painaa sydämensä kyllyydestä pitkin ja poikin, ojanpohjat koluten.. on varmaan kallonkutistajilla töitä tulevaisuudessa, kun ei ole ollut merkkivatteita ja pojille puettiin tyttöjen punaiset housut ja saappaat. Meidän kuopus aikoinaan, kun oli 5 v., halusi punaiset kuomat ja kumpparit, ja äitihän osti, sillä siniset olivat iha blääh silloin. Nyt asia kyllä on ihan päinvastoin..

 

["vieras"]

Minusta se on jonkinlaista sairautta. Ehkä tylsistymistä arkeen, en tiedä. Mutta shoppailuhulluus on addiktio, ja rahan tuhlaaminen järjettömään määrään lastenvaatteita on älytöntä. Eikö enää riitä , että voisi viettää sen oman lapsen kanssa aikaa? Blogistit istuvat netissä kyllä tuntikausia päivässä, kun selailevat muita blogeja, mallistoja, huutonettiä, ja kirjoittelevat blogejaan. Niin,ja pakottavat vielä pienet lapset kuvattaviksi! Ei hyvä. Kohta ne ottaa taas kollektiivisesti herneen nenään kun joku heistä lukee tämänkin ketjun. Sitten taas selitellään ja mietitään"miksi minä bloggaan",ja uhkaillaan lopettamisella....

 

[-]

Kyllä ihmettelen...joskus harvoin niitä lueskelen, jos satun googlella eksymään
Samoin oon hoksinut, että tuo ompeluvimma on kans vallannut blogimaailman...noi retrokuteetkaan ei enää niin ihmeellisiä oo kun niitä on joka paikka täynnä. Ite kyllä niistä ihan tykkään ja muksuille ompelen ja ostan, mutta TARVITTAESSA. Mut on kai tuo ostelu varmaan jonkin sortin sairautta....?! hamstrataan kankaita ja vaatteita...elämä tuntuu pyörivän vaan tosiaan vaatteiden ympärillä. En halua siihen hysteriaan mukaan. Mut kukin toki tyylillään..

 

[Bloggari]

Perseaukiset yh-juopot ei paljoa bloggaa!!! Lastenvaatteet kirppikseltä ja lopuilla sosiaalituilla kaljaa. Sitten itkettää kun kaikki ei elä kuten he.

 

[chef]

Mulla ei ole muotiblogia johon bloggaan kuvia vaatteista lasteni päällä, mutta mulla on kirppisblogi, jossa lienee noin 6 kuvaa, jossa vaate on kuvattu lapsen päällä. En siis ole sinänsä oikea ihminen tähän vastaamaan muotibloggaajien suulla, mutta tuon silti oman näkökantani esiin.

Tässä ketjussa oletuksena on se, että vaatteet on bloggaajille jotenkin ihan megaiso asia maan päällä. Ja perusteluna siis ilmeisesti se, että kun värejä pohditaan ja niistä ostoista kerran ihan blogikin tehdään.

Mä en näe asiaa näin.

Mulla on 4 blogia. Yksi niistä keskittyy kirppikseltä ostettuihin lastenvaatteisiin (ja josakin määrin myös muihin tuotteisiin). Yksikään blogeistani ei ole koko maailmani, mutta toki pieni osa siitä. Mä jaksan ihan hienosti blogata lastenvaatelöytöjäni...en koe sitä raskaana henkisesti, saati fyysisesti. Se on mulle kivaa puuhaa ja ajanvietettä. Uskon myös siihen, että blogistani on jokunen ihminen hyötynyt. Joko ihan puhtaasti vain huvin ja urheilun tasolla, joku on ehkä kenties saanut sieltä osviittaa omaan kirppishinnoitteluunsa.

Mä en sikäli oikein ymmärrä, että mitä haittaa siitä on, jos joku kuvaa vaatteitaan. Vaikka sitten lasten päällä. Toki kohtuus kaikessa, mutta meillä vaihdetaan joka päivä aamulla yökkärin tilalle vaatteet ja todennäköisesti ne vaihdetaan puhtaisiin päivän aikana...illlalla taas yökkärit päälle. Päivään liittyy yleensä 1-2 kertaa ulkovaatetustenkin päällelaittoa, joten kyllä ne lapset melko monta vaatteidenvaihtoa ainakin meillä ovat tottuneet päivänmittaan tekemään.

Uskon, että tuntikausia netissä istuminen vain siksi, että sieltä etsitään lastenvaatteita on ihan äärimmäisen harvinaista. Enkä saata uskoa, että blogistit pakottavat lapsiaan malleiksi...eiköhän se kuvaaminen hoidu siinä aamutuimaan, kun ne vaatteet kiskaistaan muutoinkin päälle

 

["vieras"]

Olen kateellinen.

Et todellakaan ole ainoa ap! MUTTA sitä ei saa ääneen missään nimessä sanoa, että ihmetyttää tuo touhu. JOS sanot, olet kateellinen, sinulla ei ole omaa elämää, onko se jotenkin sinulta pois ja blaablaablaa...

Juuri itseasiassa tänään katselin yhtä blogia, jossa hehkutettiin mielettömästi yksiväristä maantienväristä haalaria. Sitä ylistettiin kaikin tavoin, koska se oli tietyn merkkinen. Lasta oli sitten toki kuvattu tässä eiminkäävärisessä - haalarissa edestä ja takaa ja sivulta ja se haalari oli NIIIIN ihana.
Todellisuudessa yksivärinen, maantienvärinen ja jos se kauluksessa olisi lukenut "Cifar", tuo mamma oli jättänyt sen kauppaan, mutta kostka siinä luki jotain muuta, se on suorastaan PAKKO SAADA!

Mutta juu, siis minä olen kateellinen.

En tajua tuota vouhotusta. Kuukausi toisensa perään kirjoitetaan parhaimpina (pahimpina? ) päivinä 2 x pvä jostain Jasminelle ostetusta oksennuksen värisestä Japanista tilatusta sifonkikoltusta, joka ei eroa millään tavalla Tarjoustalon vastaavasta, mutta koska se on merkkiä PAKKOSAADA ja koska se maksaa 71 € kappaleelta se on niin IHGU!

Muo toppavaate-esittelyt ovat yksi erikoisuus myös. "Kuvat ovat vähän epätasaisia, kun JesseKatriina 2 v ei millään malttanut poseerata mamukille +30 asteisessa kämpässä kiltisti IsoLorton dinolakissa ja Kyöpelinvyoren untsikkahaalarissa . Nettikauppa Ruskeanreiän toppakengätkin jäi koittamatta, kun Jessekatariinan meni hermot ".

Voi vittu etten paremmin sanoisi! ONKO SE JOKU HELVETIN IHME, ETTÄ MUKSULLA EI RIITÄ MIELENKIINTOA SOVITTAA TOPPAVAATTEITA JA NIIHIN HANKITTUJA SATAA HATTUA JA RUKKASIA SISÄTILOISSA JA SEN LISÄKSI VIELÄ KEIKISTELLÄ MAMMAN NIKONILLE SUU KORVISSA?? :headwall:

Säälittää ihan jumalattomasti nämä mallinukeiksi heitetyt lapset. Tuhannet silmäparit tuijottavat, kun Retriikka syö, pissii, saunoo, itkee, kävelee, pyllähtää ja nukkuu. Näillä lapsilla ei ole mitään yksityisyyttä. Kaikki on yhteistä näille mammoille.

Sitten nillitetään, että EIHÄN ME NYT KAIKKEA MEIDÄN PERHEESTÄ BLOGISSA KERROTA. Juu, enhän mä vasta tiedä kuin nimenne, s-postiosoitteenne, osoitteenne, kotitalonne, sen miltä huoneissa näyttää, sen että olette huomenna poissa kotoa ynnämuutaynnämuutaynnämuuta.

Pst. Olen kateellinen.

 

["vieras"]

nosto

 

[dgkjre]

Jokseenkin samaa mieltä teidän kanssanne. Sinänsä minusta on sama mitä muut harrastavat ja mihin rahansa käyttävät, mutta tuo tavaran palvonta ja merkkihysteria on kyllä mennyt joillakin bloggaajilla kyllä yli ja pahasti. Itse en halua osallistua tuollaiseen touhuun :/

 

[BootyPeppi]

En mä jaksa ihmetellä, jokaisella on omat juttunsa...

 

[ok]

Ihmettelen. Kuinka helvetin paljon vaatteita yksi lapsi (tai sen äiti) oikein tarvitsee????!?!?!?

 

[feger]

Harrastuksensa kullakin.

 

[Eedla]

No mulla on joskus käyny mielessä ajatus että ehkä näillä ns lastenvaatefriikeillä on lapsena jääny vähä nukkeleikit kesken. Silleen niinku kun äijät ostaa niiden pikkuautojen tilalle oikeita autoja ja pitävät niistä parempaa huolta kuin pikkulapsistaan, jaksavat seisoa ringis jonkun vuoden x "juuri sen" mallin ympärillä, vetää röökiä ja puhua jostain takapuskureista niin samalla lailla on naisia jotka on ne nukkensa vaihtanu pikkulapsiin joita sitte puetaan niinkun nukkeja. se mulle ekana tulee ittelle mieleen, nukkeleikit aikuisten muodossa. Tai miten sen ilmaisisi. En tosin oo lukenu kun kaks kertaa hetken jotain vaateblogia että ei mulla nyt hirveen laajaa kuvaa niistä oo, mutta siis se käsitys siitä tuli.

 

["vieras"]

No mä en aina noita ymmärrä mutta toisalta, ei se varmaan koko niiden elämä oo mikä siellä blogeissa näkyy.

Ja ap, kun mun keskimmäinen oli pieni niin just nuo kestovaipat sun muu ekoilu oli pinnalla, ja kyllä musta se oli paljon kamalampaa kuin tuo lastenvaateinnostus, lapset oli vaan jotain vaippatestereitä ja mamman ekoilun todistuskappaleita.
Tai selllainen kuva näistä vaahtoavista ekomammoista tuli kun he teilasivat kertisvaippoja käyttävät niin tällä palstalla kuin usein live-elämässäkin lapsistaan ja niiden tulevaisuudesta piittaamattomiksi huonoiksi äideiksi.
Itsekin kestovaipatin keskimmäisen lapsen, mut se fanaattisuus oli mulle jotenkin liikaa. Samaa en oo lastenvaateinnostuneissa niin paljoa huomannu sentään.