Ihmeellistä "piiri pieni pyörii" koirapiireissä

["vieras"]

Olemme etsineet uutta perheenjäsentä tietystä koirarodusta.

Soittelimme useille -lähes kaikille- kasvattajille ja kyselimme pentuja. Rotua on Suomessa ihan kivasti mutta ei kuitenkaan runsaasti. Pentueita on ja koko ajan syntyy lisää. Lähes jokainen kasvattaja suhtautui meihin nyrpeästi tentaten meitä ja kaikki -yhtä poikkeusta lukuunottamatta- antoivat ymmärtää että pennuilla on jo kodit (siis huom syntymättömiä pentueita!). Yksi jopa sanoi että "muut" pentua etsivät ovat tulleet heille kotiin tutustumaan emään ja ovat TOSI INNOKKAITA. Eli suomeksi sanottuna ovat "nuoleskelleet"... eihän tuo vierailu takaa hyvää kotia..

Summa summarum; ainakin tuossa rotupiirissä käyttäydytään tyylillä -mä en haluu leikkiä sun kaa, mä leikin mun vanhojen kamujen kaa. Oikeata piiri pieni pyörii tyyliä.

No, kuis tarina loppui. Löysimme vihdoin toisesta rodusta kasvattajan joka suhtautui heti asiallisesti ja uusi perheenjäsen tulee pian kotiin

 

[koiruudet]

Valitettavan yleistä hyvin monen rodun kohdalla. Itse yhden rodun piireissä pyörinyt vuodesta -94, ihana rotu ja aktiivinen rotujärjestö, mutta osaa ihmiset olla nyrpeitä. Edelliselle pennun kasvattajalle soitin ensin kysyäkseni pennuista, vastaanotto oli hyinen. Laitoin kuitenkin ns. "hakemuksen" jossa kerroin seikkaperäisesti koirahistoriani ja elämäntilanteemme ja kaiken sen, mitä tarjoamme koiralle, suhtautuminen muuttui täysin. Nyt meillä tuolata kasvattajalta ihana nelivuotias ja suhde kasvattajaan oikein mainio.
10v sitten yksi koirani oli ongelmakoira ja vastaanotto piireissä oli suorastaan kammottava. Kun vihdoin sain koiran yhteiskuntakelpoiseksi, muuttui sekin suhde. Siellä mua neuvoivat ihmiset joilla oli ensimmäinen koira menossa ja olivat maailman tietävintä porukkaa.

MUTTA: valitettavasti koiria havittelee myös suuri joukko ihmisiä, jotka eivät sovellu koiranomistajiksi. Siksi kasvattajillekin on kehittynyt aika voimakkaat torjumisreaktiot, mutta sinnikkyys palkitaan.

 

[Keittiönoita]

Kun me aikoinaan päätettiin hankkia malamuutti, niin meille kerrottiin, että pentua voi joutua odottamaan parikin vuotta. Olimme siis varautuneet pitkään odotusaikaan. Kun sitten sopiva pentue syntyi, myös meitä pyydettiin käymään paikan päällä. Pentuja oli vain 3 ja ottajia olisi ollut 10, joten kasvattaja halusi tutustua ensin kaikkiin ottajiin ja vasta sitten päättää, kenelle pentunsa myy. Joten me ajettiin 500 km pentuja katsomaan.

 

["Kasvattaja"]

Monissa roduissa kysyntää on niin paljon, että pennut tosiaan ovat jo menneet ennenkuin ovat edes syntyneet. Ei välttämättä ole kyse mistään sisäänlämpiävyydestä. Oma narttuni astutetaan lähipäivinä, ja pentujen varauslistalla on sen verran nimiä, että kaikille ei pentua välttämättä heru tästä pentueesta. Kaikki henkilöt ovat minulle ennestään tuntemattomia, nyt tietysti jo vähän tutumpia.

Itse kasvattajana haluan, että pentuni pääsevät parhaisiin mahdollisiin koteihin, ja täytyy sanoa, että arvostan kovasti sitä, että pennunostaja tulee tutustumaan emään ja minuun jo ennen pentujen syntymää. Joskus pennunkyselijät antavat jo ensimmäisen puhelinkeskustelun perusteella hyvän vaikutelman, kemiat ja ajatusmaailmat kohtaavat. Pidän kuitenkin siitä, että tutustutaan puolin ja toisin jo hyvissä ajoin. Tarkoituksena ei ole saada kasvattien omistajista iänkaikkisia ystäviä, mutta haluan pysyä kuitenkin yhteydessä heihin. Lisäksi sinnikkyys palkitaan. En milloinkaan lupaa antaa pentua ensimmäisen puhelinsoiton aikana tai ensimmäisen sähköpostin jälkeen. Ihan vain koska en voi mitenkään saada riittävästi tietoa tulevasta ostajasta niin lyhyen kontaktin myötä. Hyvä lähestymistapa on lähettää ensin sähköpostia, jossa kertoo itsestään. Kasvattajan vastauspostista riippuen voi postitella lisää tai olla yhteydessä puhelimella. Ja kyllä, minäkin "tenttaan" ihmisiä. ;-) Itsekin tenttaisit, jos tietäisit joutuvasi jonkin ajan kuluttua antamaan ne kovin rakkaiksi tulleet karvakakarat puolituntemattoman ihmisen matkaan. Minä en ainakaan pystyisi siihen, ellen olisi varma siitä, että penska saa uudessa kodissaan rakkautta ja asianmukaista hoitoa.

Se täytyy myöntää, että pennunostajan pisteitä nostaa se, että hänellä on aiempaa kokemusta rodusta. Tällöin voin olla rauhallisemmin mielin sen suhteen, että pentu pääsee kotiin, jossa tiedetään millainen dynamiittipakkaus pieni ja pörröinen penska voi olla...