Ihastunut toiseen, kerronko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sekaisin hänestä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sekaisin hänestä

Vieras
Olen kovasti ihastunut erääseen mieheen, en omaani siis. En tiedä, mitä tekisin. Toinen saa minut aivan sekaisin. Myös himosta. Mitään ei ole tapahtunut, mutta himo on molemminpuolista.

Kertoako siis ihastuksesta, joka on ensimmäinen laatuaan noin 10-vuotisen parisuhteeni aikana? Vai odotanko, että tämä menee ohi? Entä jos se ei mene ohi? Entä jos petän? Kerronko pettämisestä? Oma-aloitteisesti vai vasta, jos puolisoni älyää kysyä?
 
mene sänkyyn hänen kanssaan, niin mietitään sitten kerrotko miehellesi ja miten hän reagoi. Silloin saat omantuntosi puhdistettua ja voit seurata miten miehesi ottaa asian. kerranhan täällä vain eletään, ei se järvi soutamisesta kulu ja onhan se miehesi muutenkin täysi idiootti
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekaisin hänestä;11105341:
Olen kovasti ihastunut erääseen mieheen, en omaani siis. En tiedä, mitä tekisin. Toinen saa minut aivan sekaisin. Myös himosta. Mitään ei ole tapahtunut, mutta himo on molemminpuolista.

Kertoako siis ihastuksesta, joka on ensimmäinen laatuaan noin 10-vuotisen parisuhteeni aikana? Vai odotanko, että tämä menee ohi? Entä jos se ei mene ohi? Entä jos petän? Kerronko pettämisestä? Oma-aloitteisesti vai vasta, jos puolisoni älyää kysyä?

Menee ohi ainoastaan, jos valtat ihastumisesi kohdetta. Tunteet eivat ole tahdon asia, mutta pettaminen on. Itsekin olen kokenut uskomattoman vahvan ihastuksen pitkassa suhteessa, mutta en kuitenkaan pettanyt kuin ajatuksissa...
 
Ota etäisyyttä ihastukseesi, mene itseesi ja mieti miksi näin on päässyt käymään? Puuttuuko sinun suhteestasi jotakin semmoista, mitä kuvittelet ihastukseltasi saavasi?
Pettäminen on vihonviimeinen asia, mitä ikinä pitäis tehdä.

Mikäli tunteesi pysyvät voimakkaina, niin pistä ensin rehdisti suhteesi poikki ja juokse sitten tunteidesi perään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekaisin hänestä;11105341:
Olen kovasti ihastunut erääseen mieheen, en omaani siis. En tiedä, mitä tekisin. Toinen saa minut aivan sekaisin. Myös himosta. Mitään ei ole tapahtunut, mutta himo on molemminpuolista.

Kertoako siis ihastuksesta, joka on ensimmäinen laatuaan noin 10-vuotisen parisuhteeni aikana? Vai odotanko, että tämä menee ohi? Entä jos se ei mene ohi? Entä jos petän? Kerronko pettämisestä? Oma-aloitteisesti vai vasta, jos puolisoni älyää kysyä?

Miksi ihastumisesta toiseen pitäisi kertoa? Sehän vain loukkaa puolisoasi. Itsekin olin rakastunut toiseen mieheen 4 vuotta sitten ja himoitsin häntä satasella. Vonkasin hänen peräänsä täysillä n. 2 vuotta ja sitten tunne alkoi hiipua. Nyt en tunne häntä kohtaan enää yhtään mitään vaan olen taas huomannut kuinka suloinen miehekäs ja herkkä oma mieheni on.

Sinun kannattaa miettiä miksi olet ihastunut: onko suhteessanne jotain vialla, haetko ihalua vai onko se sitä kuuluisaa kemiaa.

Ennen pettämistä kannataa miettiä haluatko menettää nykyisen miehesi vai sopisiko teille avoin liitto. Pettämisestä jää yleensä kiinni tavalla tai toísella. Oletko valmis kohtaamaan puolisosi tuskan ja vihan ?
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekaisin hänestä;11105341:
Olen kovasti ihastunut erääseen mieheen, en omaani siis. En tiedä, mitä tekisin. Toinen saa minut aivan sekaisin. Myös himosta. Mitään ei ole tapahtunut, mutta himo on molemminpuolista.

Kertoako siis ihastuksesta, joka on ensimmäinen laatuaan noin 10-vuotisen parisuhteeni aikana? Vai odotanko, että tämä menee ohi? Entä jos se ei mene ohi? Entä jos petän? Kerronko pettämisestä? Oma-aloitteisesti vai vasta, jos puolisoni älyää kysyä?


Hei, Mietin itse samoja asioita vielä reilu viikko sitten. Nyt kun olen omaan ihastukseeni pitänyt yhteyttä, tiedän, etten voi miehelleni kertoa koska olen jo TEHNYT asioita, ei ole kyse vain tunteesta. En nyt tarkoita seksiä, mutta tiivistä yhteydenpitoa. Pelkään samoja asioita kuin sinä. Entä jos petän? Vaikka omalla asteikollani olen sen jo tehnyt. En siis osaa vastata sinulle mitään, tiedän vain tunteesi, olen itsekin ihan sekaisin tästä toisesta.
 
Mitään fyysistä meidän välillä ei ole ollut. Haluja sellaiseen toki on, mutta jokin haraa vastaan. Omatunto? En osaa sanoa, rakastanko miestäni enää, siksi kai olenkin ihastunut toiseen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekaisin hänestä;11105409:
Rahallisten syiden takia en voi lähteä. En halua menettää kotiani.


Eihän tuollaisen syyn takia voi olla parisuhteessa, josta puuttuvat "seksi, lämpö ja läheisyys". Mutta muista: niiden puute samoin kuin läsnäolokin ovat aina kahden kauppa.

Itsellänikin on ollut pitkän suhteen aikana pari ihastumista. Muutaman kk:n kuluttua nämä miehet kuitenkin jo enemmän ällöttivät kuin ihastuttivat, ehkä sinunkin pitäisi odotella...
 
Mikä tulee mieleen naisesta, joka rahan takia on liitossa? Et ole yhtään parempi, tai huonompi, kuin mies joka ostaa huorapalveluita. Myytkö muillekin, kuin omalle miehellesi?
 
Niin, että ihmiset rakastuu rakastumiseen(kestää n. kaksi vuotta) Toki jokainen meistä on seksuaalinen
"olento" hamaan loppuun asti, mutta kannattaa miettiä voiko toista loukata.
Välit pitää edelliseen pistää poikki, ennenkö voi ajatella uutta suhdetta.

Se vaan on reiluin tapa, ei pettäminen, himot ne on hiirelläkin, mutta ne pitää pystyä
pitään kurissa, siihen asti kun setvii välit tähän nykyiseen kumppaniin.
Olen ehkä vanhanaikainen, mut näin ajattelen, itsellä on avioliittoa tänä vuonna
40vuotta takana, enkä ole ikinä kokenut olevani onneton, olen saanut kaiken mitä
tarvinnut, tutun ja turvallisen ja lämpimän ja kiltin miehen.

Voi ihmiset miettikää suhdettanne monelta kantilta, aina voi löytää jotain
jonka vuoksi kannattaa taistella. Suhde on muutakin kuin seksiä, suurin niistä on
hyvässä parisuhteessa LUOTTAMUS.... ja RAKKAUS.
 
Älä nyt ainakaan petä! Laita ensin suhde poikki ja tee sen jälkeen mitä haluat. Pettäminen on todella alhaista ja törkeää. Ihminen, jonka kanssa olet jakanut elämäänne 10 vuotta, ansaitsee sinulta rehellisyyttä. Anna puolisollesi mahdollisuus päättää itse haluaako jatkaa kanssasi.

Ja himo menee ohi..
 
Ihastumisia tulee, jokaisella. Rankkojakin, ja haluttavia.

Aikansa kun odottelee, jokainen niistä menee kyllä yleensä ohi. Yleensä on tosiaan vain kysymys ihastumisesta ihastumiseen, rakastumisesta rakastumisen tunteeseen. Toisestahan alkaa edes nähdä mitään todellista vasta parin vuoden jälkeen... Siihen asti näkee omiaan, vaikkei sitä itse tajua. Tähän pätee sama kuin siihen työn iloon: "Jos koet äkillistä työn iloa, istu alas ja odota, kohtaus menee kyllä ohi!"

Yhtään liittoa näiden takia ei kannata mennä pilaamaan. Tunteet tulevat - ja myös menevät!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näin on;11114275:
Ihastumisia tulee, jokaisella. Rankkojakin, ja haluttavia.

Aikansa kun odottelee, jokainen niistä menee kyllä yleensä ohi. Yleensä on tosiaan vain kysymys ihastumisesta ihastumiseen, rakastumisesta rakastumisen tunteeseen. Toisestahan alkaa edes nähdä mitään todellista vasta parin vuoden jälkeen... Siihen asti näkee omiaan, vaikkei sitä itse tajua. Tähän pätee sama kuin siihen työn iloon: "Jos koet äkillistä työn iloa, istu alas ja odota, kohtaus menee kyllä ohi!"

Yhtään liittoa näiden takia ei kannata mennä pilaamaan. Tunteet tulevat - ja myös menevät!

Olen kovasti miettinyt tätä asiaa omalla kohdallani. Tein avauksenkin tilanteestani tuolla aiemmin.

Pitäisikö istua alas odottamaan kahdeksi vuodeksi? Mutta, mitä, jos jo tuntee toisen melko läpikotaisin ja silti on ihastunut? Mitä, jos on ollut jollain lailla ihastunut tähän toiseen mieheen jo kymmeniä vuosia? Aina vaan on ollut väärä hetki... Mies sanoi minulle, että on useasti pohtinut, mitä olisi tapahtunut meille, jos sitä selkkausjuttua silloin 20 vuotta sitten ei olisi tullut. Olisimmeko hankkineet pari lasta lisää ja saaneet toisemme? Mistä sen tietää pitäisikö vaihtaa? Miten voin tietää, miltä tämän toisen miehen kanssa elämä tuntuisi, ellen kokeile? Olenko sittenkin aina ollut väärän miehen kanssa? Onko olemassa jotain elämää suurempaa?
 
Niin, menee himo varmaan ohi. Ongelma on myös se, ettei meillä mieheni kanssa ole seksiä. Ei minkäänlaista. Himot ne on hiirelläkin, vai miten se oli..?

Tämä myös tiedoksi niille, jotka minua huoraksi haukkuivat. Ei seksiä = en anna maksusta enkä ilmankaan, kun ei vain kelpaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekaisin hänestä;11107525:
Onhan se kiva, että joku viitsii vaivautua leikkimään minua. :) Sattuneesta syystä en viitsinyt aloittaa tätä aihetta rekisteröidyllä nimimerkilläni.

Kiitos varmistuksesta! Viestien sävyeroista oletinkin, että nyt kirjoittelee joku samalla nimimerkillä. Itselläni on vähän samanlainen tilanne sillä erotuksella, että suureksi hämmästyksekseni olen ihastunut samaa sukupuolta olevaan henkilöön. Tilanne ei ole kehittynyt vielä mihinkään suuntaan, enkä edes tiedä tunteeko vastapuoli samoin, jotain jännitettä välillämme kyllä on. Olen järkeillyt asian niin, että mikäli en halua erota puolisostani, minun on parempi pitää jalat tukevasti maassa ja antaa itselleni lupa nauttia vain unelmoinnista. Olen kuitenkin nykyiseen parisuhteeseeni melko tyytyväinen, ja tämän toisen henkilön kanssa yhteiselo tuskin toimisi arjen tasolla. Missään nimessä en haluaisi loukata puolisoani, ja siksi en haluaisi ottaa minkäänlaisia riskejä. On hyvä muistaa, että avio- tai avoero ei kosketa vain kahta ihmistä, vaan samalla koko elämänpiiri menee uusiksi. Pettäminen on siis aikamoinen hyppy tuntemattomaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekaisin hänestä;11116388:
Tämä myös tiedoksi niille, jotka minua huoraksi haukkuivat. Ei seksiä = en anna maksusta enkä ilmankaan, kun ei vain kelpaa.


Ei kukaan haukkunut, sinä itse kirjoitit näin: "Rahallisten syiden takia en voi lähteä. En halua menettää kotiani."

Henkistä huoraamista. Onko tuo toinen mies myös laillasi persaukinen ja yhdessä olisitte vain kaksi pummia? Eikö tosirakkaus voitakaan rahaa? Elämä on valintoja.
 

Similar threads

Yhteistyössä