Ihanko oikeasti voi käydä näin? EN USKO!

  • Viestiketjun aloittaja Imettäjä for ever
  • Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Vieras";28480671]Minä sain sappikivet kun lapsi oli 5 kk ja jouduin akuutisti sairaalaan. Lääkittynä sairaalassa (lääke vaarallinen vauvalle) en voinut imettää ja lopulta lapsi joutui teholle tippaan, kun ravintoa ei muuten saatu tottumattomalle ja tuskaiselle menemään.

Seuraavaa lasta EN kohtele yhtä huonosti pelkän fanatismin vuoksi.
(Aion kuitenkin tietenkin imettää häntäkin sen kolme vuotta niin kuin esikoistakin - vaikka varaudunkin siihen että en voi itsestäni riippumattomista syistä aina olla saatavilla eli suon lapsen isälle keinot ravita lastamme.)[/QUOTE]

Sulla kävi huono tuuri. Noin toki voi käydä, mutta tilastollisesti riski on häviävän pieni. Suurempi riski on siihen ettei maito nouse, lapsi ei suostu rinalle tms imetyksen vaikeus.
En vertaisi imettämistä fanatismiin. En ainakaan noin yleisellä tasolla. Toki joillakin se voi mennä fanaattisuuden puolelle. Kuten vaikkapa myös siivoaminen ja kokkaileminen...
 
[QUOTE="Vieras";28480671]Minä sain sappikivet kun lapsi oli 5 kk ja jouduin akuutisti sairaalaan. Lääkittynä sairaalassa (lääke vaarallinen vauvalle) en voinut imettää ja lopulta lapsi joutui teholle tippaan, kun ravintoa ei muuten saatu tottumattomalle ja tuskaiselle menemään.

Seuraavaa lasta EN kohtele yhtä huonosti pelkän fanatismin vuoksi.
(Aion kuitenkin tietenkin imettää häntäkin sen kolme vuotta niin kuin esikoistakin - vaikka varaudunkin siihen että en voi itsestäni riippumattomista syistä aina olla saatavilla eli suon lapsen isälle keinot ravita lastamme.)[/QUOTE]

Teholle?? Tippaan??
Eivät osanneet nenämahaletkua laittaa ja ihan tavallisella osastolla voi tippaan laittaa, teholle joutuu jos joutuu hengityskoneeseen...
 
Pidin ja pidän imetystä niin tärkeänä että olin valmis unohtamaan omat viihteet 6kkn ajaksi. Tuon jälkeen lapsi joi rintamaitoa mukista tarvittaessa ja mukana oli hiljalleen kiinteitäkin. En halunnut altistaa lapsia lehmänmaidolle ennen kuin olisi ihan pakko tai tutkimusten mukaan ok. Se oli oma tavoitteeni se ja hyvin meni.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Ja jos minulla on ollut vauva joka ei pulloa huoli niin ei ole kyllä tullut mieleenkään jättää häntä kenenkään hoitoon niin pienenä että ainot ravinto tulee maidosta. Siitä huolimatta että isänsä onkin heitä hoitanut.
 
Fanaatisuudenkolikko
Teholle tippaan syömättömyyden vuoksi? Kai ne lapselle ruokaa sisään laittaa, ennen kuin vauva on henkihieverissä. Mites olisitte vauvan esim. lääkinneet, jos antibioottia olisi tarvittu, jos ei esim. nestettä ruiskusta oli suostunut nauttimaan? Taidat olla provo.
 
"mie"
En kokenut tarpeelliseksi opettaa pullolle varoiksi, kun tiedossa ei ollut sellaisia menoja. Umpilisäke kuitenkin yllätti vauvan ollessa 5 kk ja kyllähän se huoli vauvan syömisistä oli kova. Mutta pelkällä imetyksellä ollut vauva onneksi hyväksyi pullon ja korvikkeen heti. Onni onnettomuudessa... Siltikään en opettaisi vauvaa varoiksi pullolle, jos tiedossa ei etukäteen ole sellaiselle tarvetta.
 
..
Luulisi, että rakastava äiti pitäisi huolen , että on olemassa sunnitelma B johon turvautua tarvittaessa. Onko se iso vaiva antaa kerran viikossa pullosta maitoa ja harjotella pullosta syömistä, ei minusta kyllä ole.
 
Mulla ja esikoisella ei toi imetykseen tarvittava yhteistyö onnistunut lainakaan, muksu siirtyi pullolle kokonaan noin 10 viikon iässä.
Jumankauta mä inhosin sitä pullorumbaa. Ihan hanurista.

Nyt syntyvän kanssa teen kaikkeni vaikka yötäpäivää, että se imetys lähtis käyntiin erilailla ja pärjättäis ilman pullon pulloa. Esikoisen ajoilta on hörppyyttäminen tuttua, jos jotain hämminkiä ilmenee.

Mä olen jo sen verran vanha ja väsynyt, etten mitään omia menoja tunnin-kahden sali keikkaa tai lenkkiä enempää kaipaa. Se puolivuotta on niin lyhyt aika kumminkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Imettäjä for ever;28480495:
Miks jotkut ei anna vauvalle ollenkaan maitoa pullosta ja sitten, kun tulee tilanne kun olisi pakko antaa niin ollaan ihan kusessa, kun vauva ei huolikkaan pulloa. En ole koskaan kuullut, että vauva lennosta vaihtaisi tutun ja turvallisen tissin kokonaan pulloon. Varsinkaan jos sitä pulloa tarjotaan vasta 2 viikon päästä synnytyksestä. En vaan voi käsitää sitä tyhmyyttä, kun ei yhtään harjotella pullon käyttöä. Ettekö ajattele yhtään jos joudutte vaikka sairaalaan ettekä voi imettää. Ettekö yhtään ajattele, että voi tulla tilanteita kun vauvasta on oltava erossa, ettekö halua mitään "omia" menoja?
Jos aloituksen kysymys koski sitä voiko vauva lennosta huolia pullon jos sitä tarjotaan vasta 2 viikkoa syntymän jälkeen niin voi. Ainakin oma kuopukseni huoli sen 5 viikon iässä heti. :) Ja ensimmäisellä tarjoamisella maistui myös isosiskolleen 2kk iässä kun oli edellisen kerran pulloa saanut kahden vuorokauden iässä.

Eiköhän omia menoja kaipaava ole yleensä varautunut opettamaan lasta hetken pullolle eikä noin vain kylmiltään jätä tätä pullon kanssa hoitajan syliin. Mitä yllättäviin, pakollisiin tilanteisiin tulee missä ei siis jää yhtään aikaa totuttaa vauvaa pullolle ennen äidistä eron joutumista niin eiköhän nuo ole aika epätodennäköisiä?
 
Luulisi, että rakastava äiti pitäisi huolen , että on olemassa sunnitelma B johon turvautua tarvittaessa. Onko se iso vaiva antaa kerran viikossa pullosta maitoa ja harjotella pullosta syömistä, ei minusta kyllä ole.
Iso vaiva tai piei vaiva. Riippuu varmaan täysin siitä kuka sitä ajattelee ja kenen suunnasta asiaa katselee... Eihän siitä vaivaa olisi ollut, mutta en vain nyt nähnyt mitään syytä sitä tehdä. Lapsi joi kyllä hörppyyttämällä jos oli taretta...
Rakastavat vanhemmat pitävät lapsistaan huolta ja antavat rakkautta ja hoivaa. Pitävät huolen että lapsella on puhtaat, kuivat ja hyvät vaatteet ja tarjolla on ravitsevaa ruokaa. Kaikkiin maailman vaaroihin ja vaaratilanteisiin ei tarvitse varautua, mutta kun semmoinen yllättää (yleensä siinä käy juuri iin) rakastavat vanhemmat hoitavat tilanteen parhaimmalla katsomallaan tavalla.
 
"Lissu"
Öö.. No meille kävi tän kolmannen kanssa niin että ensimmäiset kuukaudet tarvittiin lisämaitoa pullosta imetyksen tueksi. Sitten imetys lähtikin sujumaan niin hyvin että ei vaan tullut annettua pullosta noin kuukauteen.. Ja sitten kävikin hupsista, vauva ei enää huolinutkaan pulloa.. Nyt ollaan taas kuukauden verran opeteltu pulloa, vaihtelevalla menestyksellä..
Mulle kävi juuri näin molempien kohdalla. :D Esikoista yritin kaikin keinoin sitten pullolle opettaa kun oma maito ei oikein olisi enää riittänyt, mutta ei vaan onnistunut. Kuopuksen kohdalla en viitsinyt edes alkaa yrittää kovasti opettamaan, kun maitoa tuli silloin hyvin.
 
Rollolainen
voi kuule kun me yritettiin tuolle kuopukselle pullosta antaa niin ei huolinut. Oli vaikka syömättä, mutta pulloa ei huolinut eikä tuttiakaan. osasi jo ykisvuotiaana hörpätä kupista, ei huolinut edes nokkista.
 
"Lissu"
Luulisi, että rakastava äiti pitäisi huolen , että on olemassa sunnitelma B johon turvautua tarvittaessa. Onko se iso vaiva antaa kerran viikossa pullosta maitoa ja harjotella pullosta syömistä, ei minusta kyllä ole.
Jotenkin keinotekoiselta se olisi tuntunut muuten vaan alkaa pullosta antamaan, eipä sitä tullut edes mietittyä kun imetys oli vaihtoehto. Mutta jos mä nyt olisin vaikka jäänyt junan alle, niin eiköhän pullokin olisi lopulta alkanut kelpaamaan, ja muutoin mukin reunasta hörppiminen on toiminut suunnitelmana B.
 
"laala"
Imetin lastani 2 vuotta 4 kuukautta, mutta mitään fanatismia asiassa ei ollut. Kun hän oli vähän alle 3 viikkoa, olimme menossa vieraiksi häihin, ja ajattelimme, että vauvaa on helpompi ruokkia pullolla häissä. Imetys oli uusi asia, joten se tuntui jotenkin vaikealta vieraiden ihmisten keskellä.

No, meidän vauva ei suostunut pullolle. Eikä sen jälkeenkään ikinä, vaikka ihan päivittäin yritimme sen jälkeen pari kuukautta juuri vastaavia tilanteita varten. Ei hän myöskään huolinut tuttia ikinä... En tiedä mitä olisi tapahtunut, jos olisin joutunut olemaan vauvan luota poissa pidemmän aikaa pakottavasta syystä. Omiksi menoiksi minulle riittivät hyvin parin tunnin kauppa yms. reissut, enempää en kaivannutkaan.

Nokkamukista lapsi oppi juomaan 6 kuukauden iässä, mutta ilmeni että hän on maitoallerginen eikä vastike sovi, joten siitä juotiin lähinnä vettä.
 
Eiköhän omia menoja kaipaava ole yleensä varautunut opettamaan lasta hetken pullolle eikä noin vain kylmiltään jätä tätä pullon kanssa hoitajan syliin. Mitä yllättäviin, pakollisiin tilanteisiin tulee missä ei siis jää yhtään aikaa totuttaa vauvaa pullolle ennen äidistä eron joutumista niin eiköhän nuo ole aika epätodennäköisiä?
Tässäpä hyvä pointti. Minulla oli tiedossa, että menen ensimmäiselle luennolle kun vauva pieni (olikin 3vkoa). Jo ennen kuin vauvamaha näkyi, aloin selvittämään miten todennäköisimmin tulisin onnistumaan osittaisimetyksessä. Vauva söi rintaa ja pulloa ilman sen suurempia pulmia, mutta olin tähän erittäin hyvin valmistautunutkin.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
[QUOTE="eee";28480518]On sellaisia äitejä, jotka haluavat tehdä itsensä korvaamattomaksi, eivätkä keksi siihen oikein muita keinoja.[/QUOTE]

On myös sellaisia lapsia,jotka ei vaan suostu juomaan siitä pullosta.
 
turha neuvp
Ei tarvii opettaa pullolle. Me on viikko syötetty lähes vastasyntynyttä mukin reunasta ja hyvin meni. Kyllä vauva kun vauva vastaanottaa suuhub kaadetun äidinmaidon muttei sitä muovista pullonpäätä jota pitäs imeä ;)
 
Luulisi, että rakastava äiti pitäisi huolen , että on olemassa sunnitelma B johon turvautua tarvittaessa. Onko se iso vaiva antaa kerran viikossa pullosta maitoa ja harjotella pullosta syömistä, ei minusta kyllä ole.
Ihan rehellisesti; kuinka todennäköisenä pidät sitä että tulee tällainen yllättävä tilanne jossa äiti joutuu pakosta eroon vauvasta eikä voi imettää tätä? Itse olen kaikkia lapsiani imettänyt pitkään eikä koskaan ole tullut tuollaista tilannetta enkä näin lyhyellä muistelulla saa mieleen tuttavapiiristäkään ketään jolle noin olisi käynyt. Tällä kokemuksella tuntuu lähinnä hysterisoinnilta oman kuoleman tai sairaalaan vauvasta eroon joutumisen tms pelossa opettaa vauva pullolle, saati että pitää tuota hyvän äitiyden mittarina. :D

Ja juu, joillekin se pullolle opettaminen voi olla hankalaa eikä viitsi siihen turhaan ryhtyä. Tai sitten näkee isompana riskin että pullon tarjoaminen haittaa imetystä kuin sen riskin että joutuu noin eroon vauvasta. Kaikilta ei edes pumppaaminen onnistu joten pikemminkin tuntuu tyhmältä vastoin omaa tahtoaan tarjota lapselle kerran viikossa korviketta vain oman kuoleman/sairaalaanjoutumisen pelon vuoksi. Varsinkin kun se vauva voi hyvin huolia sen pullon tosipaikan tullen noin vain.
 
"Lissu"
Ei tarvii opettaa pullolle. Me on viikko syötetty lähes vastasyntynyttä mukin reunasta ja hyvin meni. Kyllä vauva kun vauva vastaanottaa suuhub kaadetun äidinmaidon muttei sitä muovista pullonpäätä jota pitäs imeä ;)
Näinhän se menee. :) Hörppyttäminen on vähän haastavaa opetella kun lapsi ei vielä osaa istua, mutta jostain puolivuotiaasta eteenpäin onnistuu varmaan keneltä tahansa.
 
"Vieras"
Alkuperäinen kirjoittaja riiviöiden äiti;28480693:
Teholle?? Tippaan??
Eivät osanneet nenämahaletkua laittaa ja ihan tavallisella osastolla voi tippaan laittaa, teholle joutuu jos joutuu hengityskoneeseen...
En tiedä, miksi meni noin. Olin leikkauksessa sillä aikaa ja leikkaukseen tavallisesti kuulumattomien komplikaatioiden vuoksi "poissa" pitkään.
Kun lopulta jotain tajusin, sain ylipuhuttua pyörätuolikyydin lapseni luokse nimenomaan teholle.

Pitääkö minun nyt menettää luottamukseni siihenkin että tajuttomana ollessani lastani hoidettiin yliopistollisessa sairaalassa oikein?
 
Kolmannen äiti
Argh!! Lapselle tarjottiin pulloa jo 2 päivän ikäisenä mutta ei huolinut. Kaksi kuukautta joka ikinen päivä tarjottiin ennenkuin kelpasi. Multa ei meinaa ottaa vieläkään.
 
Tässäpä hyvä pointti. Minulla oli tiedossa, että menen ensimmäiselle luennolle kun vauva pieni (olikin 3vkoa). Jo ennen kuin vauvamaha näkyi, aloin selvittämään miten todennäköisimmin tulisin onnistumaan osittaisimetyksessä. Vauva söi rintaa ja pulloa ilman sen suurempia pulmia, mutta olin tähän erittäin hyvin valmistautunutkin.
Nimenomaan. Itse aloitin kerran viikossa pidettävän viittomakurssin kakkosen ollessa 2kk. Hyvissäajoin tarjosin pulloa ja kun maistui niin juttu sujui hyvin. Jos ei olisi harjoittelusta huolimatta maistunut niin vaihtoehtoina olisi ollut se että vauva olisi tullut mukaani kurssille, mies olisi vauvan ja isoveljen kanssa ollut siinä jossain lähistöllä ja käyttänyt pienen imetettävänä kurssin tauolla tai sitten kurssi olisi siltä erää jäänyt väliin. :)

Nelosen ollessa 5 viikkoa tarjosin eka kerran pulloa tarkoituksenani päästä isosiskonsa kanssa jatkamaan uimaharrastusta. Onnistui myös heti mutta jos ei olisi onnistunut niin oltaisiin harjoiteltu niin kauan että olisi sujunut. Jos ei olisi silloinkaan sujunut niin sitten mies olisi mennyt isosiskon kanssa uimaan ja minä olisin jäänyt vauvan kanssa kotiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Neydan
"vieras"
Mulla kaksi täysimetettyä lasta ja molemmille tarjosin pulloa silloin tällöin (eli 2-5krt/vko) ja se oli ilmeisesti liian harvoin, sillä molemmat kieltäytyivät pullosta suurinpiirtein 4kk ikäisinä. Harmitti lähinnä siksi, että olisi ollut kiva joskus käydä kodin ulkopuolella pidempään kun sen 2-3h kerrallaan, mutta toisaalta se vaiva maidon pumppaamisessa oli ehkä vielä suurempi. Ei siinä mitään sen kummempaa ongelmaa ole muuten ollut. Toiselle muuten tarjottiin pulloa vasta sen ap:n parjaaman parin viikon ikäisenä ja sillon kelpasi kyllä mainiosti.
 
"vieras"
Mie oon täysimettänyt neljä lasta 6kk ikään ja esim. kuopus on nyt 1v3kk eikä ole saanut pulloa kertaakaan, miksi olisi? Lehmänmaitoa annoin n. kuukausi sitten kupista maistaa, joi sitäkin mutta rintamaito on hälle terveellistä :)
 

Yhteistyössä