Ihania nimiä! Miten syntyneetkään.....? =)

Toivo, Helmi, Onni, Aatos....jne....

Kuulin juuri, että eräs tuttavani oli saanut pitkän lapsettomuuden jälkeen lapsen: pojan.
Hän antoi pojalleen nimeksi Onni. On varmasti kuvaava nimi.

Miten lapsesi on saanut nimensä? Juontaako jostain, kulkeeko suvussa vai onko saanut esim. "Kimi Matias Räikkösen" mukaan? ( tai jonkun muun julkisuuden henkilön innoittamana?)

Tällainen avaus tällä kertaa.... =)

 

Jos saamme vielä yhden lapsen ja hän sattuisi olemaan tyttö niin nimeksi tulisi Stella. Se tarkoittaa italiaksi tähteä...ja sitähän hän olisi =)
Muutoin jo kahden poikamme nimet ovat ihan vaan fiilispohjalla valittuja, ainoastaan kolmannet nimet ovat suvussa kulkevia.

 

meidän lasten nimet ei juonna mistään, ihan keksittyjä, tavallisia nimiä. Pojilla nimiä kolme kuten isällä ja kolmannet nimet saman tyyliset.

Noista yllä mainituista nimistä Helmi on kiva, minkä voisin tytölle nimeksi antaa... jos meille vielä sellainen suotaisiin.

 

Me haluttiin joka maahan sopiva pojan nimi, joka on helppo lausua kaikilla kielillä, on yksi näistä arkkienkeleistä...

Tyttö jos vielä saadaan, niin annetaan äidin toinen nimi toiseksi nimeksi, ja etunimeksi samoin Raamatusta löydetty, rimmaa hyvin, ja kätkeytyy myös pojan nimeen, olisivat siis samasta puusta nimeä myöten. Ei olla uskovaisia, mutta nuo Raamatun nimet ovat tunnettuja ja sopivat joka paikkaan. Jos taas poika vielä saataisiin... Täytyis miettiä!

 

Mies keksi pojan nimen. Ei kulje suvussa, mutta mies on siitä nimestä aina tykännyt ja se sopi mulle. Tytön nimen keksi anoppi ja se jatkaa siinä mielessä perinteitä, että etukirjain on sama kuin anopilla ja minulla. Pojan toinen nimi on valittiin sen vuoksi että se rimmaa ja kolmas nimi kulkee mun suvussa. Tytön toinen nimi tulee lasketusta ajasta (1.4.) ja kolmas nimi mun suvusta.

 

Kolmen ekan nimi alkaa samalla kirjaimella. Vanhimman tytön nimen olin itse päättänyt jo pikkutyttönä ja se kelpasi miehelleni. Toisessa ja kolmannessa nimessä olemme käyttäneet suvun nimiä osittain. Kuopus sai nimensä hirmumyrskystä, joka mylläsi juuri silloin kun nimeä pohdimme. Oli muuten vaikea keksiä nimi neljännelle

 

Esikoisen etunimi on sama kuin molemmilla mummoillani. Kuopuksen etunimi alkaa samalla kirjaimella kuin esikoisenkin ja on myos Raamatussa paljon kaytetty sana (eng.kielinen). Molemmilla on viela kolme nigerialaista nimea, joilla on oma tarkoituksensa ja joita anoppi ehdotteli.

 

Meidän pojan etunimi on vanha, niin vanha ettei sillä ole edes nimipäivää. Roomalaisten ajalta Cantabrialaisen kyläpäällikön nimi joka pelasti kylänsä antaen roomalaisten katkaista oman päänsä.
Toisen nimen poika sai papaltani, joka oli minulle hyvin läheinen.
Ei valittu nimiä silleen että ne kävisivät kaikissa maissa, eikä nimiä ollut edes valittu ennen syntymää vaan ne pulpahti ulos, kun piti sairaalassa antaa nimi papereihin.

 

Unohdin tietty laittaa omista lapsistani.....
Esikoinen (poika) sai nimensä mieheni ukista, joka kuoli jatkosodassa. Toinen nimi hälle piti nopsaan keksiä, kun yksi ystäväperhe kastoi poikansa juur sillä nimellä, minkä olimme aikoneet pojallemme antaa... emme siis halunneet antaa samaa toista nimeä.
Kuopuksen ( tyttö ) nimi oli valmiina odottamassa...eli jo esikoisen aikana mietimme tätä nimeä. Tyttärelle toisen nimen keksi sitten esikoinen, joka oli ihan sitä mieltä, että tytölle voi ihan hyvin laittaa nimeksi Kalle, vaikka se onkin tyttö!

Toiseksi nimeksi ei sitten "onneksi" annettu Kallea, vaan kiva tytön nimi....ja ristiäisissä poika kovaan ääneen tokaisi, että se on sitten miun keksimä!

 

Esikoisen etunimi on sama kuin molemmilla mummoillani. Kuopuksen etunimi alkaa samalla kirjaimella kuin esikoisenkin ja on myos Raamatussa paljon kaytetty sana (eng.kielinen). Molemmilla on viela kolme nigerialaista nimea, joilla on oma tarkoituksensa ja joita anoppi ehdotteli.

Meillä pojan jalkapallojoukkueessa on puoliksi nigerialainen poika jonka pikkuveljillä on juuri noita nigerialaisia nimiä joilla on juuri nuo omat tarkoituksensa...olikos se niin että nimet kertovat syntymähetken tilanteista ja uskosta.

 

Esikoisen etunimi on sama kuin molemmilla mummoillani. Kuopuksen etunimi alkaa samalla kirjaimella kuin esikoisenkin ja on myos Raamatussa paljon kaytetty sana (eng.kielinen). Molemmilla on viela kolme nigerialaista nimea, joilla on oma tarkoituksensa ja joita anoppi ehdotteli.

Meillä pojan jalkapallojoukkueessa on puoliksi nigerialainen poika jonka pikkuveljillä on juuri noita nigerialaisia nimiä joilla on juuri nuo omat tarkoituksensa...olikos se niin että nimet kertovat syntymähetken tilanteista ja uskosta.

Ihan oikeassa olet. Esim. meidan esikoisen nimet tarkoittaa 'kauan odotettu' 'Jumalan lahja' jne. koska olimme olleet jo monta vuotta naimisissa, joten puoli sukua oli kai jo odotellut perheenlisaysta meillekin

 

Meidän nuorimmainen, meidän rinsessa, sai etunimensä minun mummoni etunimen mukaan - tosin nimi on nyt meidän tytöllä hieman lyhennettynä versiona. Tytön toinen nimi on sama kuin äidilläni.

 

tyton etunimi on joka maahan sopiva, tai nain ainakin luultiin, mutta tuottaapas sen lausuminen valista ongelmia englantilaiselle. toinen nimi on mun ja siskoni toinen nimi ja aitini etunimi ja kolmas nimi on miehen siskolta. ja kaikki alkaa samalla kirjaimella.

 

Meidan lasten nimista ( kaikilla kolme etunimea ) yksi kulkee minun suvussani, yksi on tosi erikoinen ja kutsumanimi on kaikilla kansainvalinen.

 

Meillä pojan nimen keksi mieheni. Perusteluksi: nimi piti olla helposti lausuttava (kaikilla kielillä) sekä kirjoitettava.Ei R-kirjainta. Matkustelemme hyvin paljon ulkomailla, niin ihmisten olisi helppo lausua se. Ja nimi ihan supisuomalainen. Ehkäpä eräällä suomalaisella jääkiekkoilijalla jenkeissä oli ehkä vähän merkitystä. . Toinen nimi tuli historiasta erään keisarin nimi. Ja kolmas nimi mieheni suvusta. Hyvin harvinainen ja tarkoittaa raamatun mukaan "piispaa".

 

Toivo, Helmi, Onni, Aatos...

Sieltähän löytyy kahden meidän lapsukaisen nimet

Vanhempi poikani sai nimensä siitä syystä etten uskonut toista lasta saavani (sain lopulta neljä.. =) ) ensimäinenkin antoi odottaa itseään niin pitkään.

Kolmas poikani oli taas syntyessään isokokoinen, lähes 5kg ja rauhallinen.
Söi ja nukkui =)

 

Meillä tytön nimi löytyy molempien suvusta. Nimen piti olla myös sellainen joka lausutaan suomeksi ja ruotsiksi samalla lailla, kakskielinen perhe ku ollaan...

 

Meillä esikoinen sai myös pitkän lapsettomuuden jälkeen nimekseen Onni. Ol heti testinteko hetkestä alkaen.
Nyt toisella pojalla huomenna ristiäiset ja nimen valinta ollut sata kertaa vaikeempaa, kun mies ei hyväksy juur mitään mun ehdotuksia.

 

Etunimissä ei mitään perinteitä tms. Niihin on eniten vaikuttaneet seikat: meillä ulkomainen sukunimi, ei saanut olla kovin yleinen, ei voi kirjoittaa väärin, pitää olla lyhyt.

Toiset nimet on suvusta. Esikoisen toinen nimi on miehen veljen toinen nimi ja kuopuksen taas äitini isoisän etunimi. Sovittiin että kun ekan toinen nimi tuli miehen suvusta, niin toiselle tulee minun suvustani. Ei sitten yhtään lähempää löytynyt etunimeen sopivaa..

 

Esikon molempia nimiä löytyy molempien suvuista, perisuomalaisia nimiä. Junnun toinen nimi kulkee kanssa suvussa. Etunimi tuli vähän siitä kun mietittiin että miehen ja miehen veljen perheen miespuolisten nimet kun laittaa järjestykseen, alkaa olla seitsemän veljestä kasassa ja niin junnu sai yhden puuttuvista. Vielä se Simeoni puuttuu tästä sukuklaanista, mutta meidän toimesta sitä ei tule.

 

Tiedän erään pariskunnan joka antoi pojallensa nimeksi Aarre, jota myös oli pitkään, pitkään tehty.

 

Meiän pojat on nimetty hallitsijoiden mukaan. Toinen Bysantin keisarin, toinen rockin kuninkaan mukaan
Tosin hokattiin vasta jälkikäteen, että hallitsijoita ovat molemmat mutta jos saa lisää lapsia, niin mikä ettei jatkaisi "perinnettä", tai ainakin voisi yrittää keksiä sen mukaan. Noin muuten... melkein kaikki nimet on suvusta.

 

mie oon nut aivan ihastunu nimeen Fanni ja olga jos olisin nyt tyttövauvaa kastamassa niin varmaan nimeksi tulis fanni olga maria ym. siihen viitaavaa ja jops poik putkahtas niin Eliel ja eeli vpoiton veis.

 

Meidän lapset ovat saaneet vanhanaikaisia nimiä. Olemme aina tykänneet vanhoista nimistä, sellaisistakin joita ei enää kalenterista löydy.