IHANAA, kun lapset on tehty, eikä tartte enää olla raskaana, synnyttää, imettää,

yöheräillä jne... Mukava fiilis . Onko muilla sama tunne?

 

Musta taas on ihanaa kun lapset on pieniä ja yksi on vielä tulossa <3

 

Juu on Tosin vielä on yöheräilyä yhden kerran yössä, mutta sen nyt kestää Kuopus on 6kk. Sterilisaation esikäynti on ensi viikolla.

 

On. Ihana elää lasten kanssa .

 

Minusta raskaana oleminen on elämän parasta aikaa. Ainoa tuosta listasta, mitä en niin välittäisi on yöheräily.

 

Alkaa olla joo.. Vähän aikaa sitten olin vielä vähän tuskissaan, että vieläkö yksi lapsi, mutta eiköhän tää 3 oo hyvä meille.

 

mä kaipaan synnyttämistä ja vauva-aikaa. Meillä ei oo tarvinnu heräillä vaikka vauvat onki syöneet öisin paljon. Pienempi on nyt 2 vuotta ja kamala vauvakuume, mutta pitäis syksyllä kouluun lähtee niin ei voi raskautua :'(
Tosin raskaana on ärsyttävää olla, sitä en kaipaa yhtään. Vaikkei edes ollut sen kummempia vaivoja edellisissä.

 

On täysin samat fiilikset Sterilisaatiossa kävin talvella, ja ei oo kyllä yhtään haikea olo. Paitsi synnyttämään voisin lähteä koska vaan, kunhan joku muu hoitais raskausajan ja sitte sen vauvan.

 

Mulla on ollut viimepäivinä samanmoinen olo. En ole päättänyt että lapsilukumme on täynnä, mutta ainakin toistaiseksi se on täynnä ja nautin tästä tunteesta

 

Raskaana voisin olla useastikin jos olisivat yhtä helppoja kuin tämä eka (ja varmaan vika) oli. Synnyttääkin voisin samoin perustein. Imettää en haluais enää koskaan jos olis yhtä kamalaa kuin tän yhden kaa. Ja yöheräilyt oli hirveitä! Nekin onneks takanapäin.
Lisää lapsia en kaipaa, mutta raskaus ja synnytys oli kiva vielä kokea.

 

Nuorin menee eskariin syksyllä, ja vanhemmat lapset jo koululaisia. Mä nautin, aikansa kutakin. Nyt pääsee harrastamaan (=jaksaa), miehen kanssa voidaan tehdä kaksin juttuja (lenkkeillä jne) koska lapset pärjäävät jo keskenään. Luxusta

 

Meillä on neljä lasta, vanhin 5-vuotias ja nuorin 1-vuotias. Ja mä olen niin tyytyväinen nyt, vauva-ajat takana päin. Vaikka pieniähän nuo vielä ovat, mutta mä olen niin onnellinen ettei tarvi enää olla raskaana, imettää ja synnyttää. Eihän se aina ruusuista ollut kun oli vauva ja muut pieniä, mutta siltikin kannatti. Nyt nautitaan lasten kanssa olosta ja siitä kun he kasvavat ja heidän kanssaan voi tehdä ihan erilailla asioita.

 

No ei. Ennemmin harmittaa, että lapset on tehty, olisin halunnut vielä yhden. En kuitenkaan ole valmis muuttamaan sitä varten Suomeen, eikä missään potentiaalisessa asuinmaassa ole samanlaista järjestelmää, että voisin olla kotona vuoden vauvan kanssa.

 

Niin on! Putket on niin solmussa ettei tarvitse pelätä uutta raskautta enää ikinä!!! Mahtava tunne kun tietää, että lapset kasvaa isoiksi. Mahtava tunne, kun ei tarvitse huolehtia, pelätä ja ahdistua mistään.

 

On kyllä ihanaa Itse nautin kovasti siitä, että kaikkien kolmen lapsemme kanssa pystyy nyt touhuamaan jo vaikka mitä, omatoimisuus lisääntyy koko ajan ja ei ole enää ketään pelkästään "perushoidettavaa" = vauvaa, jota syötetään ja nukutetaan ja kannetaan mukana.

 

Aivan ihanaa! =) Aikansa kutakin, voisin minäkin sanoa.
Nyt kun kuopus on kohta 4v, niin olen kyllä niiin iloinen että alkaa tää taapero-ikäkin olla ohi!! 3tyttövauvaa kasvatettu, vanhin nyt 9v -ja kyllä kiitos- nyt riittää vauvailut!

On niin mukavaa kun lasten kanssa voi nyt tehdä erilaisia asioita. Esim. esikon kans on kiva käydä jo lenkillä.

 

On. Just ajattelin yksi päivä tuolla avoimen pk:n pihalla, missä joka toinen nainen oli maha pystyssä, et ihanaa kun mun ei enää tarvi. Meillä kumpikin ollut kyllä aika helppo vauvana, ei siinä mielessä mitään. Ei pienintäkään haikeuden tunnetta kun vie pieniä vaatteita kirpparille, tai kun kaveri on saanut vauvan tms. Nautin näistä kahdesta enkä haikaile enempää.

 

ootan kans innolla : viimeinen pulla vielä uunista ulos ja streiliisatio kiitos. Mulle tai sit miehelle, ihanpa sama kummalle. Asiaa on tarkoin mietititty ja lapset on tässä.
Onneksi tässä välissä on ollut puoli vuotta täysiä yöunia, nyt joudun heräämään tunnin välein vessaan kun nuorempikin nukkuisi yönsä jo hyvin

 

[QUOTE="ée";23769001]Niin on! Putket on niin solmussa ettei tarvitse pelätä uutta raskautta enää ikinä!!! Mahtava tunne kun tietää, että lapset kasvaa isoiksi. Mahtava tunne, kun ei tarvitse huolehtia, pelätä ja ahdistua mistään.[/QUOTE]

Peesi tälle. Samat fiilikset. Mä en vaan ole vauva ihminen, en niin millään. En tykkää siitä tunteesta että olen "niin korvaamaton". Se huoli on karmaisevaa. Enkä mä saa siitäkään kiksejä että joku on niin totaaliriippuvainen minusta. Päinvastoin se ahdisti - kyllä sen pari kertaa läpi kävi, mutta ei enää.

 

Mäkin olen niin onnellinen, kun olen nyt saanut tämän 2-vuotiaan viimein nukkumaan omassa sängyssään ja koko yön, oppii vihdoin puhumaankin ettei tarvitse arvailla, ja elämämme alkaa muutenkin olla taas järjestyksessä - nämä kaksi vuotta ovat tuntuneet aikamoiselta kaaokselta enkä todellakaan ole ollut onnellisimmillani. Toisaalta surettaa, jos jätämme lapsiluvun tähän yhteen, koska raskaanolo oli ihanaa ja poika kaipaisi varmasti jossain vaiheessa elämäänsä sisaruksia, mutta en tiedä; ehkä emme vaan jaksa sitä kaikkea toistamiseen. Synnytys oli kamala kokemus (päättyi sektioon), imetys oli ajoittain ahdistavaa (koska lapsi oli niin minussa kiinni sen takia), vaikka imetinkin 1,5 vuotta, mutta raskausajasta nautin sydämeni kyllyydestä; oli ihanaa patsastella maha pystyssä ja ottaa vastaan ihailevia katseita.

 

no on ainakin nyt. ja toivottavasti ei muutu koska mies käyny vasektomiassa.

 

mä tahtoisin kolmannen, mutta toisaalta olen jo niin mukavuudenhaluinen kun nuo kaksi osaa jo itse kaikkea tehdä, eikä paljon tarvitse autella perustoimissa (hampaidenpesu,ulkoilu,syöminen,vesskäynnit,leikkiminen,pukeminen).

en tiedä olisiko sitä vielä hullu ja kerran vielä hyppäisi siihen vaipparalliin..toisaalta joo..toisaalta eiii.. niin vaikea päättää

 

Oli hetken aikaa. Ei ole enää.
Sitten se iski takaraivoon kuin metrinen halko. Vauvakuume! Jos nyt vielä se neljäs.. Nuorimmainen olisi sitten yli 3v (iso ikäero meillä!)
Syksymmällä sitten