Ihana mutsi mulla... NOT!

Joo-o. Mitä te, kanssasisaret, tekisitte tällaisessa tilanteessa?

Minä laittaisin välit poikki. Ei sun tartte olla tekemisissä ihmisen kanssa joka selvästikään ei sua kauheasti arvosta. Tai sen kuvan minä nyt ainakin sain.

 

Mun äitini taas pari viikkoa sitten halveksien nauroi minulle, että veljeni oli sanonut että hän saa hoitaa heidän tulevaa vauvaansakin sitten joskus. Äitini nauroi, että hänen ei todellakaan tarvitse enää kenenkään huutoja kuunnella ja hän on mielestään jo lapsensa hoitanut.

Sitten suuttui, kun kuuli, että meidän lapset on menossa hoitoon isälleni. Oli jauhanut kaikille, että häneltä ei ole edes kysytty.

Jaa.... mikähän siihen mahtais olla syy. Ehkä se, että hän on jo omat lapsensa hoitanut ja se kaiketi riittää hänelle.

Ihania äitejä... :/

 

:hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :'(

 

Joo-o. Mitä te, kanssasisaret, tekisitte tällaisessa tilanteessa?

Minä laittaisin välit poikki. Ei sun tartte olla tekemisissä ihmisen kanssa joka selvästikään ei sua kauheasti arvosta. Tai sen kuvan minä nyt ainakin sain.

Ei se arvostakaan, en ole koskaan yltänyt pikkusiskoni tasolle mutsin silmissä, eivätkä näköjään mun lapsenikaan.

 

Kyllä taitas katketa välit. En välittäis olla tekemisissä ihmisen kanssa jolle minä ja mun lapsi/lapset ois ilmaa :/

 

Meillä mun mutsi... no ei ollan enään missään väleissä!
Vuosi sitten katosi niin sanotusti! Viinapullon kanssa! Saattoi luvata että hoitaa ja sitten kun mentiin sinne niin oli kaato kännissä!!
Teillä ei ole sama tilanne mutta tuli mieleen tuosta kun sanot että poika todella tykkää mummosta!! Niin meillä tyttö oli vähän alle neljävuotias kun mummo katosi ja jätti kokonaan yhteyden pidon meihin kaikkiin jopa meidän isään!!
Tyttö pissasi sänkyyn kolme viikkoa tämän jälkeen ja itki ja kyseli missä mummo on!
Älä anna mahdollisuutta että poikasi kiintyy liikaa jos tilanne tuollainen!
Jos olisin joskus tiennyt että tulee sellainen päivä että tyttöni itkee minun äitini takia tai kastelee sänkynsä en olisi edes antanut nähdä!! :kieh:
Lapset on herkkiä ja vaistoaa kyllä! Ja kaikista pahinta mun mielestä oli se että meidän mutsi välitti ja sitten se vaan jätti :'(

Meni ehkä vähän ohi aiheen! Mutta olisin varovainen että kuinka paljon antaisin äitisi nähdä! Jos toinen on suosittu ja toinen ei se vaikuttaa lapseenkin!!

 

Ei se arvostakaan, en ole koskaan yltänyt pikkusiskoni tasolle mutsin silmissä, eivätkä näköjään mun lapsenikaan.

Se on aika kamala tunne kun ei riitä. Vaikka äitisi on, no äitisi, niin tekeekö sulle hyvää olla yhteydessä häneen? Olisiko sun parempi olla niin etäällä kuin mahdollista?

 

Joo-o. Mitä te, kanssasisaret, tekisitte tällaisessa tilanteessa?

Minä laittaisin välit poikki. Ei sun tartte olla tekemisissä ihmisen kanssa joka selvästikään ei sua kauheasti arvosta. Tai sen kuvan minä nyt ainakin sain.

Ei se arvostakaan, en ole koskaan yltänyt pikkusiskoni tasolle mutsin silmissä, eivätkä näköjään mun lapsenikaan.

Äitisi on siis pahoinpidellyt sinua, miksi tavoittelet hänen suosiotaan? Oletko saanut mitään terapiaa noihin lapsuuden kokemuksiin?

 

Ei se arvostakaan, en ole koskaan yltänyt pikkusiskoni tasolle mutsin silmissä, eivätkä näköjään mun lapsenikaan.

Se on aika kamala tunne kun ei riitä. Vaikka äitisi on, no äitisi, niin tekeekö sulle hyvää olla yhteydessä häneen? Olisiko sun parempi olla niin etäällä kuin mahdollista?

Sitähän mä koetin silloin joulukuussa, mutta mulla täytyy olla vikaa päässä, kun kuitenkin aloin taas pitää yhteyttä. Nyt kyllä riitti, tää oli liikaa.

 

Sä oot jostain syystä ollut liian helppo vihan tunteiden purkaus kohde. Samoin mulla. Mä oon nuorin ja kaikista eniten joutunu kärsimään mutsin mielivallasta. Sanoisin, että meillä on muodolliset välit, mutta oikeesti en itkisi jos kuolisi. Mä en oo saanu oman sairastumiseni aikana mitään tukea. Muut senkin edestä, mutta en kyllä omaa lastani antaisikaan hänelle hoitoon.Eikä mun mieskään. Synttärit ja joulut on sitten näytelmäkerhoa, jotka vedetään sitten viimeisen päälle hyvin. Tuodaan lahjoja ja kehutaan suut ja silmät täyteen ja muuten v.dduillaan. Siis mutsi mulle. Ihanat mutsit meillä siis aivan ihanat.

 

Joo-o. Mitä te, kanssasisaret, tekisitte tällaisessa tilanteessa?

Minä laittaisin välit poikki. Ei sun tartte olla tekemisissä ihmisen kanssa joka selvästikään ei sua kauheasti arvosta. Tai sen kuvan minä nyt ainakin sain.

Ei se arvostakaan, en ole koskaan yltänyt pikkusiskoni tasolle mutsin silmissä, eivätkä näköjään mun lapsenikaan.

Äitisi on siis pahoinpidellyt sinua, miksi tavoittelet hänen suosiotaan? Oletko saanut mitään terapiaa noihin lapsuuden kokemuksiin?

En ole, olisi vissiin pitänyt. Mulla on varmaan jonkin sortin läheisriippuvuus, kun aina olen mutsilta kärttämässä huomiota, vaikka tiedän, kuinka asiat on olleet ja kuinka ne on nyt.

Kyllä ärsyttää olla tällainen tossukka tässä asiassa, muuten kun kuitenkin olen melko vahva ja järkevä ihminen. :headwall:

 

Sitähän mä koetin silloin joulukuussa, mutta mulla täytyy olla vikaa päässä, kun kuitenkin aloin taas pitää yhteyttä. Nyt kyllä riitti, tää oli liikaa.

kyllä sitä kai ajattelee että äiti on aina äiti, ei oo mitenkään helppoa yrittää tehä hajurakoa, saati sitten kokonaan katkaista välejä. Voimia sulle, kuitenkin sun oman elämäsi kannalta on varmasti paras että et pidä yhteyttä äitiisi.
:hug:

 

Meillä mun mutsi... no ei ollan enään missään väleissä!
Vuosi sitten katosi niin sanotusti! Viinapullon kanssa! Saattoi luvata että hoitaa ja sitten kun mentiin sinne niin oli kaato kännissä!!
Teillä ei ole sama tilanne mutta tuli mieleen tuosta kun sanot että poika todella tykkää mummosta!! Niin meillä tyttö oli vähän alle neljävuotias kun mummo katosi ja jätti kokonaan yhteyden pidon meihin kaikkiin jopa meidän isään!!
Tyttö pissasi sänkyyn kolme viikkoa tämän jälkeen ja itki ja kyseli missä mummo on!
Älä anna mahdollisuutta että poikasi kiintyy liikaa jos tilanne tuollainen!
Jos olisin joskus tiennyt että tulee sellainen päivä että tyttöni itkee minun äitini takia tai kastelee sänkynsä en olisi edes antanut nähdä!! :kieh:
Lapset on herkkiä ja vaistoaa kyllä! Ja kaikista pahinta mun mielestä oli se että meidän mutsi välitti ja sitten se vaan jätti :'(

Meni ehkä vähän ohi aiheen! Mutta olisin varovainen että kuinka paljon antaisin äitisi nähdä! Jos toinen on suosittu ja toinen ei se vaikuttaa lapseenkin!!

Todella kamalaa kuulla tuo sinun tarinasi. Toivottavasti teillä on nyt kaikki ok ja lapsikin toipunut mummonsa jättämistä arvista. :hug:

 

Meillä mun mutsi... no ei ollan enään missään väleissä!
Vuosi sitten katosi niin sanotusti! Viinapullon kanssa! Saattoi luvata että hoitaa ja sitten kun mentiin sinne niin oli kaato kännissä!!
Teillä ei ole sama tilanne mutta tuli mieleen tuosta kun sanot että poika todella tykkää mummosta!! Niin meillä tyttö oli vähän alle neljävuotias kun mummo katosi ja jätti kokonaan yhteyden pidon meihin kaikkiin jopa meidän isään!!
Tyttö pissasi sänkyyn kolme viikkoa tämän jälkeen ja itki ja kyseli missä mummo on!
Älä anna mahdollisuutta että poikasi kiintyy liikaa jos tilanne tuollainen!
Jos olisin joskus tiennyt että tulee sellainen päivä että tyttöni itkee minun äitini takia tai kastelee sänkynsä en olisi edes antanut nähdä!! :kieh:
Lapset on herkkiä ja vaistoaa kyllä! Ja kaikista pahinta mun mielestä oli se että meidän mutsi välitti ja sitten se vaan jätti :'(

Meni ehkä vähän ohi aiheen! Mutta olisin varovainen että kuinka paljon antaisin äitisi nähdä! Jos toinen on suosittu ja toinen ei se vaikuttaa lapseenkin!!

Todella kamalaa kuulla tuo sinun tarinasi. Toivottavasti teillä on nyt kaikki ok ja lapsikin toipunut mummonsa jättämistä arvista. :hug:

Toipuu ajan kanssa! Vieläkin kyselee että miksi ei mummo tule meille, tai miksi me ei voida mennä mummolle??
Vaikeaa vaan kun lapsi on niin pieni ei voi oikeastaan sanoa mitään..
Inhottava tilanne! Mutta pakko jaksaa ja auttaa lasta jaksamaan ja ymmärtämään tätä elämää jotenkin!!
Koskaan en ole puhunut tästä aiheesta lasten kuullen!!
Mutta kannattaa todella miettiä että kannattaako sen oman äidin huomiota tai apua hakea? Teilläkin kun on kumminkin tuollainen historia äitisi kanssa!
Voimia myös sinulle :hug:
Ei ole helppo olla äiti, mutta ei ole helppoa olla myöskään lapsi.

 

Minä kyllä sinuna ottaisin reilusti etäisyyttä äitiisi. Parempi varmasti lapsellesikin! :hug: Minkälaiset välit sinulla on siskoosi? Kuinka hän suhtautuu tilanteeseen? Muistaako hän kuinka äitisi pahoinpiteli sinua?

 

Toipuu ajan kanssa! Vieläkin kyselee että miksi ei mummo tule meille, tai miksi me ei voida mennä mummolle??
Vaikeaa vaan kun lapsi on niin pieni ei voi oikeastaan sanoa mitään..
Inhottava tilanne! Mutta pakko jaksaa ja auttaa lasta jaksamaan ja ymmärtämään tätä elämää jotenkin!!
Koskaan en ole puhunut tästä aiheesta lasten kuullen!!
Mutta kannattaa todella miettiä että kannattaako sen oman äidin huomiota tai apua hakea? Teilläkin kun on kumminkin tuollainen historia äitisi kanssa!
Voimia myös sinulle :hug:
Ei ole helppo olla äiti, mutta ei ole helppoa olla myöskään lapsi.

Sullakin on varmasti paha mieli lapsesi takia. :hug:

Apua mä en ole meidän mutsilta ollu vailla sen jälkeen, kun mulle esikoisen syntymän jälkeen selvisi, etten sellaista tule saamaan: http://keskustelu.suomi24.fi/node/3082220

Olen siis puinut näitä asioita jo monta vuotta, mutta mun pitää tosiaan olla päästäni vialla, kun vielä (ennen tätä päivääkin) roikun siinä ihmisessä.

 

Toipuu ajan kanssa! Vieläkin kyselee että miksi ei mummo tule meille, tai miksi me ei voida mennä mummolle??
Vaikeaa vaan kun lapsi on niin pieni ei voi oikeastaan sanoa mitään..
Inhottava tilanne! Mutta pakko jaksaa ja auttaa lasta jaksamaan ja ymmärtämään tätä elämää jotenkin!!
Koskaan en ole puhunut tästä aiheesta lasten kuullen!!
Mutta kannattaa todella miettiä että kannattaako sen oman äidin huomiota tai apua hakea? Teilläkin kun on kumminkin tuollainen historia äitisi kanssa!
Voimia myös sinulle :hug:
Ei ole helppo olla äiti, mutta ei ole helppoa olla myöskään lapsi.

Sullakin on varmasti paha mieli lapsesi takia. :hug:

Apua mä en ole meidän mutsilta ollu vailla sen jälkeen, kun mulle esikoisen syntymän jälkeen selvisi, etten sellaista tule saamaan: http://keskustelu.suomi24.fi/node/3082220

Olen siis puinut näitä asioita jo monta vuotta, mutta mun pitää tosiaan olla päästäni viellä, kun vielä (ennen tätä päivääkin) roikun siinä ihmisessä.

Mäkin varmaan roikkuisin ellei mutsi olisi laittanut välejä poikki kaikkiin!!
Ei sitä halua uskoa, ymmärtää että oma äiti voisi käyttäytyä väärin!
Mä ainakin aina toivoin että mulla olisi äiti jolle soittaa ja kysyä tai pyytää apua jos sitä tarvitsee!!
Meilläkin on mennyt jo vuosi mutta silti mietin että miksi ja minkä takia?
Mutta jos nyt soittaisi niin en varmaan voisi antaa anteeksi tai päästää elämään!! Koska pelkäisin aina että tekee saman tempun enkä kestä nähdä sitä lapsen tuskaa ja kokea itse samaa uudestaan!

 

Mäkin varmaan roikkuisin ellei mutsi olisi laittanut välejä poikki kaikkiin!!
Ei sitä halua uskoa, ymmärtää että oma äiti voisi käyttäytyä väärin!
Mä ainakin aina toivoin että mulla olisi äiti jolle soittaa ja kysyä tai pyytää apua jos sitä tarvitsee!!
Meilläkin on mennyt jo vuosi mutta silti mietin että miksi ja minkä takia?
Mutta jos nyt soittaisi niin en varmaan voisi antaa anteeksi tai päästää elämään!! Koska pelkäisin aina että tekee saman tempun enkä kestä nähdä sitä lapsen tuskaa ja kokea itse samaa uudestaan!

Niinpä...

 

Älä ikinä anna lastasi äidillesi hoitoon! Jos lapsi tapaa mummoaan, ole aina paikalla vahtimassa, ettei äitisi tee mitään sinun lapsellesi. Ei tuollaiseen ihmiseen voi luottaa, joka on pahoinpidellyt omaa lastaan. Ja kun äidilläsi on ilmeisesti jotakin pahasti sinua vastaan, ei voi olla varmaa, ettei hän pahoinpitelisi (henkisesti ja/tai fyysisesti) sinun lastasikin Se lapsihan on sinun lihaa ja verta, joten hän varmasti muistuttaa äitiäsi sinusta...eli suojele lastasi tuiolta naiselta! Voimia!!

 

Älä ikinä anna lastasi äidillesi hoitoon! Jos lapsi tapaa mummoaan, ole aina paikalla vahtimassa, ettei äitisi tee mitään sinun lapsellesi. Ei tuollaiseen ihmiseen voi luottaa, joka on pahoinpidellyt omaa lastaan. Ja kun äidilläsi on ilmeisesti jotakin pahasti sinua vastaan, ei voi olla varmaa, ettei hän pahoinpitelisi (henkisesti ja/tai fyysisesti) sinun lastasikin Se lapsihan on sinun lihaa ja verta, joten hän varmasti muistuttaa äitiäsi sinusta...eli suojele lastasi tuiolta naiselta! Voimia!!

Mä poistin mutsin jo facebookista eli kuvainnollisesti elämästäni. Hankalaa tämä kyllä on, varsinkin, kun asutaan pienessä kaupungissa ja mutsi on päivittäin tekemisissä mulle rakkaan ja tärkeän siskoni kanssa.

 

Minä kyllä sinuna ottaisin reilusti etäisyyttä äitiisi. Parempi varmasti lapsellesikin! :hug: Minkälaiset välit sinulla on siskoosi? Kuinka hän suhtautuu tilanteeseen? Muistaako hän kuinka äitisi pahoinpiteli sinua?

Mulla on tosi hyvät välit siskooni, mutta hänen kanssaan en voi aiheesta puhua, sillä mutsi on siskolleni todella tärkeä. Sisko muistaa kyllä kaiken...