Huomenta vaan!
Tosi kurja Popella tuo ihottuma. Ja on hyvä, että syy on tiedossa, mutta paranemiseen menee kyllä kauan. Toivottavasti ihottuma ei ole kamalan kutiseva tai kirvelevä.
Leenalle onnea keskusteluihin! Isoille keskusteluille on tosiaan hyvä olla oikea hetki, jotta asiat saa oikeasti puitua kunnolla. Mulla vaan ei itsellä ole yleensä malttia odottaa sitä parasta hetkeä, vaan haluan aina käsitellä kaikki mielenpäällä olevat asiat heti... Maltti kun joskus olisi valttia!
Mites Pauliinalla? Millanen on fiilis? Kohta on jännäyspäivä käsillä! Muakin oikein jännittää sun puolesta!
Onhan tämä mun tilanne nyt tosiaan kerrassaan kurja. Kivut on välillä tosi kovat ja etenkin niitä seuraava parin päivän väsymys. Olisi itselle helpottavaa, jos tarkka dg olisi tiedossa. Endometrioosia lääkäri pitää mahdollisena. Minä itse uskon siihen, että endoa tämä on kunnes mulle toisin todistetaan. Kaikki oireet täsmää. Eilen ajatus vielä vahvistu kun autossa istuessa kivut vähän paheni, ja tärinäkipu on endon tyypillinen oire.
Itselle on ollut yllätys se, kuinka monet vaivat siihen voivat liittyä. Mulla on pitkään ollut monia oireita, joille en ole keksinyt syytä. Enkä ole tajunnut yhdistää niitä kuukautiskiertoon, vaan ihmetellyt, miksi aina välillä niitä ilmenee. Nyt kun olen pitänyt päiväkirjaa kaikista oireista, niistä löytyy selkeet yhteydet. Monia näistä asioista en ole koskaan tajunnut edes gynellä käydessä kertoa, koska en ole niiden osannut edes kuvitella liittyvän niihin kysymyksiin. Monet oireet on olleet olemassa myös pillereiden aikaan, mutta niin lievinä, ettei niihin ole nii paljon kiinnittänyt huomiota.
Sitä en vielä tiedä miten tämä nyt etenee. Tällä hetkellä syön kipulääkkeitä usein ja koitan kestää. Jos tilanne kovin pahenee ja tarvii sairaalaan kipupiikkien takia lähteä, niin sitten marssin takaisin gynelle ja pyydän lähetteen skopiaan. Ja tämän vauvatoiveen kanssa menemme takaisin sinne gynelle sitten kesän lopulla. Koska jo endonkin takia nopea raskautuminen olisi toivottavaa.
Nyt vaan harmittaa se, että tämä epäily endosta on vienyt osan vauvahaaveilun ilosta ja on vaikea ottaa asiaa rennosti. Koko ajan kuitenkin taustalla häilyy ajatus siitä, että on suuri todennäköisyys sille, ettei me voida luomusti raskautua. Ja myös se paine siitä, että nämä kurjat oireet helpottaa todennäköisesti sitten raskauden myötä. Yritän pitää positiivista mieltä yllä ja ottaa rennosti vauvahaaveiden kanssa, mutta välillä se on vaikeaa.
Huhuh, tulipas melkoinen omanapainen tilitys, mutta taas helpotti! Nyt kun tämä asia on tuore ja vielä koitan tulla sen kanssa sinuiksi, niin on kova tarve purkaa oloa ja pohtia tätä. Toivottavasti teillä ei mene hermo mun jauhamiseen... Sanokaa sitten, että nyt lopeta tuo jaahkaaminen tai hypätkää mun teksteistä yli nää tilitykset!
