Ihan solmussa, kaikki vissin sitten ohi

Miehen kanssa tässä jo taisteltu pari vuotta eroaikeissa, olen kerran lähtenyt mutta palasin takaisin kun mies lopetti typeryydet mutta kauan sitä ei kestänyt. Pari viikkoa ja samaa tietä mentiin.

Haluan erota. Mies juo jopa kaksi päivää putkeen viikonloppuisin. Rahaa kuluu, on sekaantunut myös huumeisiin. On masentunut ja aika itsekäskin, etten sanoisi.
Mutta minä rakastan miestä selvinpäin, meillä on hauskaa, viihdymme yhdessä, meillä on läheisyyttä ja seksiä, kaikki hyvin silloin kun mies on selvänä.
On selvänä kuitenkin vain arkisin.

Olen ihan lukossa, kun yritän miehelle saada päähän sen että ei enää käyttäytyisi näin. Olen sanonut että rakastan ja haluan lapsille kunnon elämän. Olen hätyyttänyt ne huumekaverit ja juoppokaverit pois, aina ne tulee takaisin.

Mies sanoi juuri ettei halua lopettaa. Kun kysyn miten tästä eteenpäin aikoo juoda ym, sanoo että katsotaan. En minä halua enää odottaa ja katsoa mitä tapahtuu, haluaisin jotain pysyvää ja ihan aitoa lupausta, että se hakisi apua. Mutta ei.

Pelkään yksinjäämistä. Olen alkoholistiperheestä, ja joo, olen jonkin sortin läheisriippuvainen ja haluaisin auttaa ja auttaa hamaan loppuun asti. Tiedän kyllä mikä olen mutta en osaa itse lopettaa tätä käytöstä.

Pelkään että mulle sattuu jotain, kuka huolehtii lapsista sen jälkeen? Entä jos minulle sattuu jotain kun olen yksin niiden kanssa.... Entä jos en jaksa yksin?

Minulla on varma visio siitä miten elämäni elän jos yh:ksi jään, välillä vaan tulee näitä hetkiä että pelkään tulevaisuutta.

Olen väsynyt ja tiedän että minull aolisi asiat paremmin jos vain saisin itseni repaistua tästä pois ja jos vain kykenisin selviämään kunnialla ikävästä ja tuskasta koska silti rakastan miestä.

Miksi tämän pitää olla niin vaikeaa... Miten saisin kehitettyä itsevarmuuttani ja että luottaisin tulevaisuuteen ihan oikeasti... Miten saisin itseni luottamaan siihen että pärjään?

Kaikki on niin..... En tiedä....

 

Ja olen myös rekisteröitynyt mutta jostain syystä tuohon tulin harmaana....

 

meillä oli samanlainen tilanne. Annoin miehelle kaks vaihtoehtoa, päihteet tai minä. Se valitsi päihteet, 2 kuukautta ryyppäs ja rellesti ja oli lopulta niin pohjalla et tajus et on päihdeongelma. Sit tuli takaisin ja siitä saakka on tosissaan yrittänyt pysyä erossa, melko hyvällä tuloksella!!! Mies onneks tajus et voi olla päihdeongelma vaikkei joka päivä ryyppäiskää, aivan kuten sun mies... laita yytä jos haluat jutella, ymmärrän sua täysin! Oli kuin mun kirjoitus....

 

vaikea tilanne, koska miehesi siis suoraan myöntää haluavansa jatkaa nykyisellä elämäntyylillä. Sun kannattais ottaa yhteyttä perheasiainneuvottelukeskukseen niin saisit tukea tämän tilanteen läpikäymiseksi, sillä päätöksen sinä tunnut tehneen, ja sehän on se ensimmäinen ja vaikein askel.

 

meillä oli samanlainen tilanne. Annoin miehelle kaks vaihtoehtoa, päihteet tai minä. Se valitsi päihteet, 2 kuukautta ryyppäs ja rellesti ja oli lopulta niin pohjalla et tajus et on päihdeongelma. Sit tuli takaisin ja siitä saakka on tosissaan yrittänyt pysyä erossa, melko hyvällä tuloksella!!! Mies onneks tajus et voi olla päihdeongelma vaikkei joka päivä ryyppäiskää, aivan kuten sun mies... laita yytä jos haluat jutella, ymmärrän sua täysin! Oli kuin mun kirjoitus....

Tätä minäkin mietin, että jos lähtisin menemään ja katsottaisiin kauanko mies jaksaa elää tuolla tyylillä. Mutta sekin sattuu ihan hirveästi että jos se löytääkin jonkun naisen joka hyväksyy sen elämäntyylin ja ei enää halua lapsia tai minua. Sitten saan käydä uuden henkisen eroprosessin jos joudun pettymään.

Oli vielä sekin aika kun mies oikeasti halusi lopettaa ja yrittää olla kunnolla mutta sitäkään tahtoa ei enää miehestä löydy....

Käyttikö miehesi muuta kuin alkoholia? Voit vastata yv:llä jos et halua julkisesti kirjoittaa...

 

. Mutta sekin sattuu ihan hirveästi että jos se löytääkin jonkun naisen joka hyväksyy sen elämäntyylin ja ei enää halua lapsia tai minua. Sitten saan käydä uuden henkisen eroprosessin jos joudun pettymään.

Ihan oikeasti! HALOO! Et voi olla tosissasi! Että osasyy siihen, ettet eroa, on se, että miehesi voisi löytää uuden -toisen- naisen ja hylkää sinut kokonaan!??
Joten mieluummin olet siinä parisuhteessa alkoholistin kanssa, annat suvun perinnön kiertää ja kasvatat lapsesisikin alkoholistiperheessä. Ja niin hekin voivat isona mennä naimisiin ja tehdä lapsia alkoholistin kanssa tai pudota itse alkoholisimiin tai alkoholin suurkulutukseen.

Juominen on ongelma sinulle ja lapsillesi. Ei miehellesi. Hän lopettaa sen sitten, kun kokee että se on HÄNEN ongelma. Niin tekee kaikki alkoholistit tai riippuvuussuhteessa johonkin elävät.

Sinä elät läheisriippuvuussuhteessa ja olet mieluummin epäitsenäinen, annat lastesi katsoa tommosta perhe-elämää kuin että ottaisit itse vastuuta omasta elämästäsi ja samalla myös lastesi elämästä, tulevaisuudesta, ja lähdet.

Miestä et voi muuttaa etkä parantaa etkä raitistaa. Hänen on se itse tehtävä.
Oman elämäsi voit muuttaa.

Ero ei ikinä ole helppo, ei edes silloin kun syy on epämääräisempi "huono suhde" tms, yksinäisyys on yh:n elämässä mukana. Mutta kun ei tarvitse pelätä tai olla huonosa suhteessa, ja kun katsoo miten lapset normalisoituu, miten itse alkaa voida hyvin japaremmin.. se antaa voimia jaksaa.

Ja oletko ajatellut, että sinä itse saattaisit löytää rinnallesi jonkun tavallisen miehen, jonkun joka ei ole riippuvainen esim. alkoholista????

 

Sirkku sulle on yv:tä!

 

. Mutta sekin sattuu ihan hirveästi että jos se löytääkin jonkun naisen joka hyväksyy sen elämäntyylin ja ei enää halua lapsia tai minua. Sitten saan käydä uuden henkisen eroprosessin jos joudun pettymään.

Ihan oikeasti! HALOO! Et voi olla tosissasi! Että osasyy siihen, ettet eroa, on se, että miehesi voisi löytää uuden -toisen- naisen ja hylkää sinut kokonaan!??
Joten mieluummin olet siinä parisuhteessa alkoholistin kanssa, annat suvun perinnön kiertää ja kasvatat lapsesisikin alkoholistiperheessä. Ja niin hekin voivat isona mennä naimisiin ja tehdä lapsia alkoholistin kanssa tai pudota itse alkoholisimiin tai alkoholin suurkulutukseen.

Juominen on ongelma sinulle ja lapsillesi. Ei miehellesi. Hän lopettaa sen sitten, kun kokee että se on HÄNEN ongelma. Niin tekee kaikki alkoholistit tai riippuvuussuhteessa johonkin elävät.

Sinä elät läheisriippuvuussuhteessa ja olet mieluummin epäitsenäinen, annat lastesi katsoa tommosta perhe-elämää kuin että ottaisit itse vastuuta omasta elämästäsi ja samalla myös lastesi elämästä, tulevaisuudesta, ja lähdet.

Miestä et voi muuttaa etkä parantaa etkä raitistaa. Hänen on se itse tehtävä.
Oman elämäsi voit muuttaa.

Ero ei ikinä ole helppo, ei edes silloin kun syy on epämääräisempi "huono suhde" tms, yksinäisyys on yh:n elämässä mukana. Mutta kun ei tarvitse pelätä tai olla huonosa suhteessa, ja kun katsoo miten lapset normalisoituu, miten itse alkaa voida hyvin japaremmin.. se antaa voimia jaksaa.

Ja oletko ajatellut, että sinä itse saattaisit löytää rinnallesi jonkun tavallisen miehen, jonkun joka ei ole riippuvainen esim. alkoholista????

Puhut ihan asiaa. Tiedän sen kyllä. Juuri nyt en vaan kykene ajattelemaankaan että itse löytäisin jonkun. :/

 

Sirkku sulle on yv:tä!

Vastaan pian!