ihan hukassa lasten kasvatuksessa.....

[väsynyt äiti]

täällä yksi äiti joka on jo aika rikki noiden isompien lasten kanssa.elokuussa 6 vuotta täyttävät kaksostytöt.
en tiedä onko nyt jotain uhmaa meneillään mutta ei löydy korvia neideillä missään tilanteessa,ei sitten vaikka kuika jankuttas tai viimelopuksi karjus asian että menis perille ihan järkyttävän huono olo itsellä kun tuntuu että ollaan miehen kanssa pilattu kaikki.
ja hävettää kun tässä pihayhtiön pihalla tulee harva sen pv korotettua ääntä että menis pelisäännöt perille.miten noille saisi asiat menemään perille ettei tarvis joka asiasta tuhatta kertaa jankuttaa,ihan yksinkertasiakin asioita?
kertokaa mulle pliis että tämä on jotain ohimenevää ja että meno rauhottus kun menevät syksyllä eskariin ja ensivuonna kouluun?olen jo ihan varma et on jokin adhd tai jotain...
molemmilla on kova ääni muutenkin ja kun innostuvat kunnolla naapurien lasten kans leikkimään niin kenen lasten äänet siellä kuuluu?!meidänpä tietenkin...vaikka olis poikiakin leikeissä mukana,ei kenestäkään lähe yhtä suurta melua kun noista kahdesta...
miettiny pitkään jo et mitähän naapuritkin ajattelee,eivät vanhemmat saa lapsiansa hiljasemmaksi....
oli pakko purkaa tänne oloa,kiitos jos jaksoit lukea...

 

[Kaksostyttöjen äiti täälläkin]

Sellainen melu lähtee lapsista kuin äiti pitää...

 

[vieras]

En osaa antaa neuvoja, mutta näin poikien äitinä jäin kummastelemaan, onko jokin oletus olemassa, että pojista lähtee automaattisesti enemmän ääntä ja että tytöille se ei ole niin hyväksyttävää

 

[ap]

pitääpä katsoa sit tarkemmin peiliin...

 

[:O]

samallaiset tunteet eka luokkalaisen pojan kanssa...

ja minä olen sentään kasvatusalan ammattilainen! Joten hävettää, ihmetyttää ja pelottaa

 

[mie]

hei älä murehdi! Meillä samanikäinen tyttö ja aivan samaa touhua!

 

[Valaja]

Meillä tytöt on niitä suuriäänisiä ja vilkkaita. Ja tuo 6-v on haastava ikä koko perheelle. Kaksoslapset on taatusti haaste tuossa iässä. Tuetaan toista jääräpäisyydessä ja yhtenä rintamana ollaan kuuroja. Aseta rajat ja pidä ne. Älä anna periksi vain siksi, että eivät ne kuitenkaan tottele. Jaksamista.

 

[ap]

no en kyllä sitä osaa sanoa et lahtiskö pojsta sitten enemmän ääntä kuin tytöistä mutta jotenkin olen siihen tulokseen tullut että muilla,ainaki tuttavaperheiden tyttölapset ovat "rauhallisempia"leikeissään kun esim.meidän tytöt...tiedä sitten...huoh....menoa ja virtaa on kuin pienessä pitäjässä.

 

[fdfds]

Oletko katsonut lapsityranneja? Ohjelmasta saa hyviä vinkkejä. Älä jankuta, äläkä huuda, vaan tee säännöt selviksi ja seuraukset, jos niitä ei noudateta. Pidä kiinni säännöistä. Säilytä auktoriteettisi ja pysy rauhallisena, vaikka kuinka tekisi mieli karjua. Jäähyt käyttöön ja hauskat asiat pois, jos ei totella. Hyvästä käytöksestä jokin palkitsemissysteemi.

 

[sipsi]

No, meillä ei 11v välillä omaa korvia lainkaan... Joten huutoa ajoittain riittää... Kun kummatkin ollaan kovaäänisiä, ja mies vielä etenkin. Tuossa iässä osasi myös olla ihan mahdoton. Mutta koulussa ja harrastuksissa uskoo opea ja valmentajaa ihan mallikkaasti, joten ajattelen aina, että on ainaskin läheiset välit meillä kun uskaltaa oikuta ja kiukuta...

 

[miä]

Mua lohdutti suuresti tieto, et 5-6 vuotiaana on eräänlainen esimurrosikä, joka on rankkaa aikaa vanhemmille (tämän kertoi alan ammattilainen) ja kyl ne muutkin vanhemmat joutuu jankkaamaan asioita lapsilleen ja vaikutus on usein olematon, jos sitäkään. Menepä joskus pihalle ilman omia lapsia ja seuraa niitä muita lapsia ja vanhempia ni huomaat asian olevan juuri näin (ei omia lapsia mukaan, koska silloin joudut kiinnittämään huomiosi heihin, etkä huomaa mitä toiset vanhemmat tekevät).

 

[vieras]

no en kyllä sitä osaa sanoa et lahtiskö pojsta sitten enemmän ääntä kuin tytöistä mutta jotenkin olen siihen tulokseen tullut että muilla,ainaki tuttavaperheiden tyttölapset ovat "rauhallisempia"leikeissään kun esim.meidän tytöt...tiedä sitten...huoh....menoa ja virtaa on kuin pienessä pitäjässä.

Ei se sukupuolta katso, tosin tyttöjä kasvatetaan edelleen rauhallisempaan ja hiljaisempaan muottiin kuin poikia.

Jos alkaisitkin ajattelemaan niin päin, että huomamattomuus ja rauhallisuus eivät olekaan tavoiteltavia asioita? Riittää, että lapset käyttäytyvät leikeissään hyvin ja ovat muuten juuri sellaisia kuin ovat, eläväisiä ja riehakkaita?

 

[Tallu -]

Kuiskaa asiasi lapsille joku kerta. Niiden on pakko silloin kuunnella Ja opetelkaa keskustelemaan lastenne kanssa. Mitä isompi lapsi, niin sen enempi pitää perustella päätöksiaan ja käskyjään, vaikkakin on olemassa myös niitä asioita, joihin vanhempi vain sanoo, että näin on ja piste. Palkitkaa hyvästä käytöksestä.

 

[ap]

se kyllä ollaan huomattu et uskaltavat näyttää tunteensä äidille ja isälle,hyvät ja huonot ja siitä me miehen kanssa ollaan lapsille puhuttu ja paljon että vaikka kiukuttaskin ja paljon,saa näyttää tunteensa ja pitääkin,se ei haittaa ja isi ja äiti ei siitä suutu.
mutta noita sääntöjä ei sitten kuunnella yhtään.esim.ollaan sovittu että keskenään saavat tuossa takapihalla olla ja että etupihalle ei ole ilma aikuista asiaa vaikka kuinka naapurin lapset saisivat mennä.Asutaan rivarissa jossa terassilta pääsee suoraan pienelle leikkipuistolle jossa on turvallista olla(ei kulje autoja yms.)
lupaavat totella ja kuuntelevat mutta kun enemmän lapsia tulee ulos ja joku ehdotta et mennäänpäs toiselle puolelle,meidän likat innoissaan perään ja vähät muistavat mitä ollaan sovittu,huoh...mitähän se sit on murkkuikäisenä?

 

[Valaja]

Hankalaa, jos kaikki muut saa mennä etupihalle ja teidän lapset ei. Miettikää ja sopikaa lasten kanssa säännöt etupihalle menoon, jos se on tässä se ongelma.

 

[dfdfdf]

mutta noita sääntöjä ei sitten kuunnella yhtään.esim.ollaan sovittu että keskenään saavat tuossa takapihalla olla ja että etupihalle ei ole ilma aikuista asiaa vaikka kuinka naapurin lapset saisivat mennä.Asutaan rivarissa jossa terassilta pääsee suoraan pienelle leikkipuistolle jossa on turvallista olla(ei kulje autoja yms.)
lupaavat totella ja kuuntelevat mutta kun enemmän lapsia tulee ulos ja joku ehdotta et mennäänpäs toiselle puolelle,meidän likat innoissaan perään ja vähät muistavat mitä ollaan sovittu,huoh...mitähän se sit on murkkuikäisenä?

Tuollaisessa tilanteessa sitten haette lapset sisälle loppupäiväksi. Luulisi jossain vaiheessa menevän perille.

 

[miä]

mä käytän vain äärimmäisissä tapauksissa loppupäivän sisäarestia, koska se on mulle todella rankka toteuttaa ja olen pyrkinyt siihen, et mun sana pitää niin hyvässä ku pahassa, Saatan kyllä ottaa lapsen hetkeksi sisälle rauhoittumaan tai kertaamaan sääntöjä, mut sit saa mennä takaisin ja jo sisälle mennessä teen selväksi kummasta "rangaistuksesta" on kyse.