Palauttamalla pääomaverotuksen ansiotuloverotuksen yhteyteen henkilötuloverotukseksi, jossa luonnollinen henkilö maksaa KAIKISTA tuloistaan (työn ansiotulot, palkkiot, pääomatulot, bonukset, optiot) veroa progressiivisesti kokonaisvuositulojen mukaan, ei tulolajin mukaan kuten nyt.
Progressiivisempaa on myös se että listaamattomien yritysten veroetu poistetaan, ja tuloja maksetaan kuten muistakin pääomatuloista esim. pankkitilin koroista 30% ja 34%.
Li Andersson: Suuria pääomatuloja tulee verottaa nykyistä kovemmin
Vasemmistoliiton puheenjohtaja vaatii ansio- ja pääomatuloille yhden ja yhtenäisen veroasteikon.
Suomessa ansio- ja pääomatuloja verotetaan erikseen. Toisin sanoen meillä on käytössä niin sanottu
eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan eri perustein. Ansiotuloverotus on jyrkän progressiivista eli suuremmista tuloista verotetaan enemmän kuin pienistä. Pääomatuloverotuksessa on sen sijaan vain kaksi verokantaa.
Pääomatuloa ovat esimerkiksi osinkotulo, yrittäjätulon pääomatulo-osuus, vuokratulo, voitto-osuus ja luovutusvoitto, maa-aineksesta saatu tulo, puunmyyntitulo sekä eräät korkotulot.
Pääomatuloissa veroprosentteja on vain kaksi. Pääomaverokanta on 30 prosenttia ja verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia.
Pääomatulosta on kuitenkin mahdollista tehdä vähennyksiä. Niitä ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kulut ja tulonhankkimiskorot, 35 prosenttia omistusasunnon hankkimisen korkomenoista sekä pääomatuloista vähennettävät tulolähteen tappiot.
Nykyinen pääomatulojen veromalli ei kelpaa Vasemmistoliitolle.
Puolueen puheenjohtaja
Li Andersson kertoo blogissaan, että
Vasemmistoliitto on jo pitkään esittänyt mallia, jossa kaikkia tuloja verotettaisiin yhden ja yhtenäisen progressiivisen veroasteikon mukaan. Anderssonin mielestä tämä lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta kohtelemalla eri tulolajeja yhdenvertaisesti.
Ansio- ja pääomatuloille yhtenäinen veroprogressio
Mitä Vasemmiston pääomaverotuksen malli siis tarkoittaisi?
Vasemmistoliitto siis haluaa pääomatuloihin saman veroprogression kuin mikä on ansiotuloissakin.
Tällä hetkellä pääomatulojen veroprosentti on maksimissaan 34 prosenttia riippumatta siitä, kuinka paljon tuloja on. Verotuksen progressio ei siis käytännössä osalta toteudu pääomatulojen kohdalla, vaikka järjestelmässä yksi pieni porrastus onkin, Andersson toteaa.
”Verotuksen oikeudenmukaisuutta ja verojärjestelmän toimivuutta voi arvioida tarkastelemalla ansio- ja pääomatuloja yhdessä”, Vasemmistoliiton puheenjohtaja toteaa.
Keskimääräinen veroaste – joka siis sisältää sekä palkkojen että pääomatulojen verot – kasvaa melko tasaisesti noin 20 000 euron vuosituloista noin 80 000 euron tuloihin asti.
Kuitenkin aivan ylimmissä tuloissa pääomatulojen osuus on huomattavan suuri. Siksi keskimääräinen kokonaisveroaste laskee vielä suurituloisimman prosentin sisälläkin siirryttäessä suurituloisimpaan promilleen, Andersson toteaa.
”Ylimmässä promillessa pääomatulojen osuus kokonaistuloista on keskimäärin noin 70 prosenttia”, Andersson muistuttaa.
Andersson ei pidä tätä oikeudenmukaisena, ja hän vaatiikin verotukseen muutosta.
”
Veropohjan laajenemisen ja tiivistymisen myötä tuloveroasteikkoa voitaisiin jopa keventää varsinkin pieni- ja keskituloisilta, mikä myös osaltaan kompensoisi esimerkiksi ympäristöperusteisten ja muiden haittaverojen mahdollisia tuloeroja kasvattavia vaikutuksia. Näin verotus kokonaisuutena vastaisi paremmin ihmisten maksukykyä ja oikeustajua.
Anderssonin mielestä varallisuutta verotetaan Suomessa tällä hetkellä varsin kevyesti suhteessa tuloihin.
”Samaan aikaan, kun varallisuusverotusta on kevennetty, ovat varallisuuserot kasvaneet merkittävästi jo 30 vuotta kaikista rikkaimpien erkaantuessa muusta väestöstä”, Vasemmistoliiton puheenjohtaja toteaa."
