Toggle sidebar

Hyvinkään sairaala - kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja --neito--
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

--neito--

Vieras
Mulla on käsittääkseni mahdollisuus valita kätilöopiston tai hyvinkään sairaala (varmistan ens viikolla neuvolassa asian) synnytyspaikaksi. Olen ensisynnyttäjä ja enkä oikein tunne mitään synnytyssairaalaa. Kättäristä mulle on jäänyt positiivinen kuva. Serkkuni on synnyttänyt kaksi lasta siellä. Perhehuoneiden takia kättäri olisi mieluinen paikka, mutta meiltä on lyhyempi matka Hyvinkäälle. Toiveissa olisi perhehuone, ja tiedän että sen saaminen selviää vasta kun on synnyttämässä ja tiedossa on onko niitä silloin vapaana.

Hyvinkää olisi siis lähempänä. Siellä on menossa remontti käsittääkseni, mutta se valmistuu kait syksyllä. Mulla laskettuaika on vasta ens vuoden puolella ja rempan pitäisi olla valmiina silloin? Ilmeisesti hyvinkäällä ei ole montaa perhehuonetta, vai tuleeko niitä remontin myötä lisää?

Onko kenelläkään kokemusta molemmista? Tai sitten vain jommasta kummasta? Onko Hyvinkää hyvä paikka synnyttää? Kätilöt? Mukavia? Millainen ilmapiiri? Kuinka paljon itse saa vaikuttaa synnytyksen kulkuun? Asentoihin? Tms. Kättärillä on käsittääkseni mukava ilmapiiri (tai niin olen kuullut) joka myös välittyy synnyttäjille?

Onko tuolla matkalla kuinka paljon merkitystä? Hieman kellonajasta riippuen Hyvinkäälle menee meiltä n. 30-45min. Kättärille taas 45-60min.
 
Heippa!

Mulla on kokemusta vain Hyvinkäästä 2006. Kaikki meni hyvin ja henkilökunta oli oikein mukavaa. Ruuhkaa ei ollut ja sain pitää huoneen itselläni. Perhehuoneista en tiedä mutta kyllä siellä yksi ainakin on.

Minusta oli kiva kun osasto on pienempi eli apua oli aina saatavilla. Hesassa taatusti ruuhkaisempaa. Oma kätilöni tuli minua vielä vapaapäivänään moikkaamaan kun oli kuullut että olin häntä kaivannut. Todella herttainen ihminen. Hyvinkään etuna on myös se että parkkiksia on helposti saatavana ja vaikka sattuisi olemaan ruuhka-aika niin nopeammin pääsee Hyvinkäälle kuin Helsinkiin vaikka kilometrejä meiltäkin on Hyvinkäälle enemmän.

Tarkoitus olisi taas mennä synnyttämään Hyvinkäälle ja toivonkin että pääsisin jo tänään tai viimeistään huomenna :-)

Fantti

Niin ja viimeistään puolentoista viikon päästä voin tilittää remonttikuulumiset.
 
Kyllä hyvinkäälle tulee lisää perhehuoneita kun remontti valmis.


Itse synnyttänyt 2 lasta siellä.
2005 ja 2007. tokassa oli ilmapiiri hieman kireä, kun lakko olisi alkanut seuraavana maanantaina... se kyllä heijastui kovin siellä työntekijöiden työtehoon/fiilikseen ja kaikkeen.. siellä myös "paniikissa" koulutettiin henkilökuntaa tuuraamaan mahdollista lakon tuomaa henkilöstövajetta ja
niitä opiskelijoita (eivät varmaan koskaan olleet vauvaa edes pitäneet ;D ) hääri kovin huoneissa mutta oli heistäkin iso apu =)

menisin kyllä kolmannenkin synnyttämään hyvinkäälle.
ainoa iso miinus oli se kun mulla tokassa lapsessa oli käytössä joku uusi synnytystuoli ja vasta 45min ponnistuksen jälkeen muistivat/löysivät jalkatuet.... !?
silloin meinas mennä hermo, mutta eiköhän vuodessa ole tuolit/sängyt tuttuja kätilöille ;)

 
Hyvinkäällä syntyi esikoinen 2000 ja kakkonen 2003. Kaikki meni hyvin, ei mitään valittamista: Ystävällistä ja kiireetöntä meininkiä. Mulla ei ollut perhehuonetta kun en sitä halunnut, en kokenut tarpeelliseksi.
Kolmonen syntyi enkelivauvana myös hyvinkäällä. Hän oli menehtynyt kohtuun raskausviikolla 36 ja syntyi siis päivää myöhemmin kuin kuoli. Kohtelu hyvää tilanteeseen nähden, empaattista ja kiireetöntä. Kaiken valtavan surun keskellä jäi kumminkin hyvä mieli itse synnytyksestä. Tämä siis 2006.
Sitten täysin yllättäen pelkopolin yhteydessä todettu keskenmeno rvkolla 16... Kohtelu kiireellistä ja suht välinpitämätöntä, pääasiassa lääkärin toimesta. Lääkäri oli jopa töykeä kommenteissaan. Tunsin olevani todella yksin. Tämä 2007.
Ensi kerralla menen kättärille, en vaan yksinkertaisesti pysty enää menemään Hyvinkäälle oman taustani vuoksi.
Kätilöt ovat aina olleet ihania Hyvinkäällä, paikka on pienen sairaalan hyvässä maineessa, parkkitilaa on, tilat nyt uusittu ym. Käy Hyvinkään sairaalan sivuilla, googleta vaikka. Siellä aina uusinta tietoa kaikesta liittyvästä.
Jos itselläni ei tätä ikävää taustaa olisi, menisin ehdottomasti Hyvinkäälle. Isot laitokset "ahdistavat"...
 
Itse synnytin enkelityttöni rv20 hyvinkäällä ja kaikki olivat todella ihania. Seuraavan raskauden aikana sain niin tylyä kohtelua että menin synnyttämään naistenklinikalle... Pelkäsin paljon koko raskauden ajan taustani vuoksi kävin usein (en nyt viikottain kuitenkaan) tarkistuksissa, joihin oli siis ihan lähete ym. Minua pidettiin luulosairaana ja halveksittiin! Kerrankin kätilö jaksoi jopa soittaa että he saivat lähetteen (pelkäsin että lapsivesi oli mennyt) että olen tulossa tarkistukseen. Hän sanoi, että ei mulla mikään ole hätänä ja sanoi että voisin kääntyä takaisin..! En kääntynyt ja sekös häntä ärsytti... Eikä peitellyt sitä.

Yksi kokemus ei liity synnytykseen, mutta hommasin yhdelle lääkärille siellä potkut kun alkoi lähentelemään.... sisätutkimus meni hipelöimiseksi ja kehtasipas vielä yrittää suudellakin! :O Että sellaista...

Mutta riippuu siis pitkälti ketä henkilökuntaa on paikalla... ihan kun missä tahansa varmaan. :)
 
Aika jännä, ettei nykyäänkään kaikki ymmärretä, että koetut asiat vaikuttavat palkoihin tms. Se, että pidetään luulosairaana ja halveksitaan, ei hälvennä kenenkään pelkoja. Luulisi, että sairaanhoidon työntekijöillä olisi ymmärrystä pelkojen hälventämisestä. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole ymmärrystä eikä koulutustakaan?

Sinänsä ymmärrän sen, että julkisen puolen terveydenhoidossa resurssit ovat tiukalla eikä turhia käyntejä haluta. Mutta pelon hälventäminen ei kyllä nimimerkki antzi' -kokeman perusteella kyllä noilla keinoilla onnistu. Kyllä jokaisen synnyttäjän kokema pelko kuuluu ottaa tosissaan, ja käydä synnyttäjän kanssa asiat lävitse kaikessa rauhassa ja asiantuntevasti, jotta raskaus ja synnytys sujuisivat hyvin. Pelolle ei kuulu antaa liikaa valtaa, koska muuten se rupeaa hallitsemaan liikaa elämää ja valintoja.
 
Hyvinkäästä ihan hyviä kokemuksia. Ystävällistä ja inhimillistä porukkaa. Perhehuone järjestyi pyynnöstä, koska oli tilaa. Lämmin ilmapiiri, apua tarjottiin, mutta sai olla halutessaan perheen kanssa rauhassakin. Pelkopolin kätilö halusi aidosti ymmärtää, keskustelusta hänen kanssaan oli todellista apua, pelkopolin lääkäri ei niinkään. Muuten kaikki ok.
 
Kaksi lasta Hyvinkäällä synnyttäneenä (04 ja 07) ei valittamista. Ensimmäisellä kerralla superhyperihana kätilö Leena Wahlroos ja toisellakin kerralla kätilön työvuoron vaihduttua saatiin hänen kanssaan hoidella asia loppuun mittojen ottamisen yms. puitteissa. Toisella kerralla Hyvinkäällä oli se remontti vielä meneillään ja kyllähän se tietty vaikutti, itekin pääsin suihkuun vasta seuraavana päivänä yms, mutta koska kaikki meni kuten pitikin, pääsin jo kahden yön jälkeen kuopuksen kanssa kotiin. Synnytystä ennen jouduttiin remontin ja tilanahtauden takia hyppäämään pari kertaa huoneesta toiseen, kun tuli nopeampia synnytyksiä edelle. Eikä saatu synnyttää salissa, vaan ihan tavallisessa toimistohuoneen tyylisessä huoneessa...vaan väliäkös tuolla, kunhan lapsi saatiin turvallisesti ulos :)
 
jos asut hus:n alueella, niinkuin oletettavasti asut, niin silloin on oikeus valita seuraavista vaihtoehdoista; kättäri, naistenklinikka, jorvi, hyvinkää, tammisaari, lohja....oisko vielä porvookin...ja olikohan vielä muita...

itsellä ei omia kokemuksia mistään noin synnytyksen muodossa, mutta kättäristä, naistenklinikasta ja hyvinkäästä olen kuullut kaikista paljon hyvää, joskin myös hieman huonoakin..tosin, kaikissa paikoissahan on myös jotain negatiivista.
kättäri on itselle ehkä kaikista tutuin, siellä olen ollut työharjoittelussa lapsivuodeosastolla, itse olen siellä myös potilaana, vaikkakin naistentautien puolella.
naistenklinikka on todella hyvä paikka, monien olen kuullut valitsevan sen sen takia että jos vauvalla on jotain, on apu kaikista lähimpänä...toisaalta, jos tiedetään jo valmiiksi että on riskiraskaus, niin ne yleensä kaikki menevät klinikalle...sisko on siellä saanut molemmat lapsensa, 2004 ja 2005, oikein tyytyväinen oli.
hyvinkäästä myös positiivista, muutama kaveri siellä saanut lapsensa, lähinnä käsittääkseni pitivät eniten siitä että paikka on pieni suhteessa näihin isoihin sairaaloihin...toisaalta, hyvinkäästä olen kuullut ehkä myös aika paljon negatiivista...
mutta kaikissa paikoissa sitä on, ja riippuu vähän minkälaisen hoitajan kohdalle osuu, että onko sillä huono päivä tms..vaikka näin ei saisi olla.
 
Hei!
Onko kenelläkään kokemuksia nyt tältä syksyltä (08) Hyvinkäältä ja remontin vaikutuksista synnytyksen sujumiseen (tilat etc..)? Ulospäin remontti on näyttänyt todella myllertäneen koko paikan. Marraskuussa olisi tarkoitus mennä synnyttämään esikoista sinne.
 
Ollaan tultu siihen tulokseen, että Hyvinkäälle mentäisiin. Anopilla on kyllä syystä tai toisesta huono käsitys Hyvinkään sairaalasta. Hänen kokemukset ovat tosin muilta kuin synnytysosastolta... Anopin työkaverit, jotka asuvat myös samassa kaupungissa kuin me, ovat menneet kuulemma kätilöopistolle, koska eivät ole halunneet hyvinkäälle. Anoppi on siis sitä mieltä, että pitäisi mieluummin mennä kätilöopistolle tai naistenklinikalle. Äiti myös oli naistenklinikan kannalla, mutta ilmeisesti vain sen takia, että minä ja hän ovat siellä syntyneet.

Jotenkin mua vain houkuttelisi pieni sairaala sekä se että se on kuitenkin lähin paikka meiltä. Vaikka ero matkassa kätilöopistoon ei ole suuri. Remontin pitäisi kai kuitenkin olla valmiina tammikuun lopussa kun synnytys on sitten ajankohtainen. Nettisivuillahan on puhetta alkusyksystä 2008.

Yritin udella terveydenhoitajalta, hän totesi yksi kantaan synnyttäneensä omat lapsensa hyvinkäällä ja asioiden menneen hyvin, kuulemma myös ammattilisesti yhteyden pito neuvolan ja synnytysosaston välilläkin sujuu hyviin.

Uskoako anoppia vai mennä Hyvinkäälle välittämättä hänen puheistaan? Lähinnä tuntuu, että hänen puheensä ovat tasoa "musta tuntuu että se on huono paikka". Eikä mitään todellista pohjaa ollenkaan.
 
Itellä kokemuksia ainoastaan Hyvinkään sairaalasta, kun Hyvinkäällä asutaan. -05 ja -07 siellä synnyttäny ja hyvin meni kaikki. Tykkäsin henkilökunnasta ym. Esikoisen kohdalla jäi kätilöstä huono maku ja sattumalta oli kuopuksen synnytyksessä sama, mutta huomasin pian että kätilö oli oikeesti mukava. Edellisellä kerralla "vihasin" häntä vaan sen takia, kun teki leikkauspäätöksen. Toinen synty alakutta ja kätilö oli ihana apu synnytyksessä. Ehkä omassa asenteessakin oli tapahtunu mulla muutos. Esikoinen kun leikattiin, henkilökunta oli aivan loistavaa ensimmäiset 2 päivää, sen jälkeen alko tuntumaan siltä, että mut vaan haluttiin pois. Toisella kerralla en niin muista välittänykkään, keskityin vauvaan ja kotiinlähtöön :) Kivunlievitykset sain niinku halusin, jostain syystä oon ollu molemmat synnytykset sängyssä piuhoissa, enkä oo päässy liikkumaan kun vessaan. Ehkä olisin muuten päässy, mutta oksitosiinitipassa olin kiinni heti epiduraalin jälkeen. Eipä nyt tuu muuta mieleen. Ihan kiva paikka on. Ja kaikkien kanssa ei vaan tuu toimeen, on se sairaala mikä tahansa.
 
Hyvinkäällä puitteet ovat kivat ja viihtyisät. Kohdalleni sattunut kätilö oli ihanan lämmin, kannustava ja turvallisen tuntuinen. Kun synnytyksessä kaikki ei mennytkään niin kuin elokuvissa, en saanut henkilökunnalta mitään tukea vaikka olisin ollut varmaankin terapian tarpeessa. Kätilö olisi varmaan käynytkin juttelemassa, mutta jäi synnytykseni jälkeen lomalle! Osaston puolella henkilökunta oli osittain tosi tylyäkin. Olin vaikea tapaus joka työllisti ja siksi varmaankin ärsytin. Kaverini joilla kaikki on mennyt normaalisti ja hyvin, ovat tykänneet valtavasti myös osaston henkilökunnasta. Ne muutamat kaverini joilla on myös ollut ongelmia, ovat kokeneet myös että eivät saaneet tukea. Osastolla myös tuntui että jokaisella hoitajalla oli erilaiset ohjeet. Yöllä kansliaan otettujen vauvojen annettiin huutaa eikä esim. laitettu pudonnutta tuttia suuhun tai lohduteltu.Satuin myös kuulemaan kun itseäni haukuttiin kansliassa vuoronvaihdon yhteydessä!
 
Olen alkuperäinen kyselijä, ja jäin katkeraksi Hyvinkään sairaalalle. Synnytys meni OK, kätilö oli ihan jees ja synnytyskin sujui mallikkaasti.

Mutta.... Lapsivuodeosasto.... Jotain ihan järkyttävää. 4 hengen huone? Remotti oli juuri valmistunut (synnytin 1/2009). Olin ymmärtänyt, että pienemmät huoneet. Oli aika levotonta, ko. huoneessa, telkkari huusi, ja jatkuva hälinä. Henkilökunta epäystävällistä, ja tosi kiireistä. Mulla reilusti imetysongelmia, ja enkä saanut minkään sortin apua ja tukea imetykseen. Aina kun pyysin apua, niin paikalle tultiin minuutiksi pariksi ja häivyttiin, soittelin monta kertaa jopa saman imetys yrityksen aikana, ja silti kukaan ei jäänyt pidemmäksi aikaa auttamaan. Vaikka imetys ei mitenkään käynnistynyt, niin halusin vain pois koska osastolla oli jotenkin tosi ahdistava olla. Kotona imetys ei sujunut yhtään sen paremmin, mutta eipä ollut ahdistavaa ilmapiiriä kiusaamassa. Koin tosi raskaana sen, että olisin halunnut imettää, mutta kukaan ei halunnut/viitsinyt neuvoa mitenkään. Koin, että minusta halutaan eroon. Ja kyselin ja pyysin liikaa apua.

Nyt odotan toista lastani, ja kerroin jo neuvolassa, että en todellakaan halua mennä Hyvinkäälle ja kerroin syynkin. Neuvolatäti sanoi, että ymmärtää kyllä hyvin syyn ja saan (niin kuin muutenkin HUSin alueella) valita minne menen. Luultavasti menen kätilöopistolle. Sanoin myös neuvolantädille, että haluan synnärille meneville papereihin merkinnän, että imetys on epäonnistunut täysin ja haluan/tarvitsen apua imetyksessä samalla tavalla kuin ensi synnyttäjä. Tässä asiassa en peräänny, koska ensimmäinen harmittaa vieläkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ----neito----:
Olen alkuperäinen kyselijä, ja jäin katkeraksi Hyvinkään sairaalalle. Synnytys meni OK, kätilö oli ihan jees ja synnytyskin sujui mallikkaasti.

Mutta.... Lapsivuodeosasto.... Jotain ihan järkyttävää. 4 hengen huone? Remotti oli juuri valmistunut (synnytin 1/2009). Olin ymmärtänyt, että pienemmät huoneet. Oli aika levotonta, ko. huoneessa, telkkari huusi, ja jatkuva hälinä. Henkilökunta epäystävällistä, ja tosi kiireistä. Mulla reilusti imetysongelmia, ja enkä saanut minkään sortin apua ja tukea imetykseen. Aina kun pyysin apua, niin paikalle tultiin minuutiksi pariksi ja häivyttiin, soittelin monta kertaa jopa saman imetys yrityksen aikana, ja silti kukaan ei jäänyt pidemmäksi aikaa auttamaan. Vaikka imetys ei mitenkään käynnistynyt, niin halusin vain pois koska osastolla oli jotenkin tosi ahdistava olla. Kotona imetys ei sujunut yhtään sen paremmin, mutta eipä ollut ahdistavaa ilmapiiriä kiusaamassa. Koin tosi raskaana sen, että olisin halunnut imettää, mutta kukaan ei halunnut/viitsinyt neuvoa mitenkään. Koin, että minusta halutaan eroon. Ja kyselin ja pyysin liikaa apua.

Nyt odotan toista lastani, ja kerroin jo neuvolassa, että en todellakaan halua mennä Hyvinkäälle ja kerroin syynkin. Neuvolatäti sanoi, että ymmärtää kyllä hyvin syyn ja saan (niin kuin muutenkin HUSin alueella) valita minne menen. Luultavasti menen kätilöopistolle. Sanoin myös neuvolantädille, että haluan synnärille meneville papereihin merkinnän, että imetys on epäonnistunut täysin ja haluan/tarvitsen apua imetyksessä samalla tavalla kuin ensi synnyttäjä. Tässä asiassa en peräänny, koska ensimmäinen harmittaa vieläkin.
Click to expand...

Kolmesti Hyvinkäällä synnyttänyt. Eka kerralla 4 äitiä vauvoineen huoneessa. Se oli aika ahdistavaa varsinkin sen megaluokan väsymyksen ja kaiken ihmetyksen kera. Imetysongelmia oli minullakin, mutta koin saavani tukea todella paljon. Tämä oli vuonna -03. Kaksi muuta synnytystä, -05 ja -10 sain olla rauhassa yksin kahden hengen huoneissa. Jokaisessa synnytyksessä oli ihana kätilö ja osastolla on ollut mukavia hoitajia. Paitsi ekalla kerralla eräs nuori vastavalmistunut(?) hoitaja oli raivostuttava, kun ei millään tahtonut ymmärtää minun olevan kipeä synnytyksen jälkeen.

Joka kerta maidon tulo on käynnistynyt vasta 4-5pv synnytyksestä. Lisämaitoa on annettu pyydettäessä, toisaalta haluttu huolehtia että "olethan ensin antanut molemmista rinnoista imeä.." Ei ole jäänyt hampaan koloon mitään huonoa kohtelua tms. Hyvinkäällä on käsittääkseni eräs hoitaja erityisesti perehtynyt imetysongelmiin ja antaa imetystukea sairaalalla. Toki vastaavaa palvelua löytynee muualtakin.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvinkäällä olen synnyttänyt nuorimmaiseni. Kaksi ensimmäistä Haikaranpesässä. Kyse on synnytyssairaalasta, ei hotellista. Hoito on ollut asiallista ja apua saa kun pyytää. Huonetoveri voi olla rasittava oli niitä yksi tai kolme kappaletta. Oma suu kannattaa avata jos tuntuu, että telkku on päällä liian kauan tai kännykkään koilotetaan yötä päivää. Kannattaa muistaa myös itse, että naapuri voi olla väsynyt/leikattu/ unen tarpeessa. Nämä asiat pätevät varmasti kaikkiin sairaaloihin. Perhehuone on asia jota voi toivoa, mutta tuskin missään se onnistuu jos synnyttäjiä tulee jatkuvasti uusia ja paikat ovat kortilla. Ideaalimaailmassa kaikille olisi perhehuoneita, mutta yhteiskunta tuskin sitä maksaa, että yksityistä synnytyskeskusta odotellessa.

Henkilökemiat eivät aina kohtaa, mutta niin voi käydä missä vaan. Jos sukset menevät kovasti ristiin, pyydä toista hoitajaa.

Neidolle täytyy kommentoida, että valitettavasti annetaan ymmärtää, että imetys on asia joka on aina vaan äidin motivaatiosta ja halusta kiinni. Mutta imetyskin on kahden kauppa, tämän jos mitä olen kolmen lapsen myötä oppinut. Toivottavasti sait imettää toista lastasi. Imetys on onni kun se sujuu, mutta aina se ei suju ja loputtomasti ei kannata itseään tai muita syytellä jos se ei suju. Joskus niin käy. Ja tiedän että sen hyväksyminen on joskus pitkä polku. Nykyään Hyvinkäällä on kuulemma imetyspoliklinikka johon voi ottaa yhteyttä jos imetys takkuaa kotiutumisen jälkeen.
 
Mä synnytin Hyvinkäällä 10/10 ja tosi positiivinen fiilis jäi paikasta ja henkilökunnasta! Oltiin tosin perhehuoneessa (eli mieskin oli kokoajan sairaalassa mukana).

Mun oli tarkoitus mennä synnyttämään Naistenklinikalle, mutta siellä ja ja Kättärillä oli molemmissa sulku kun synnytys käynnistyi, niin enpäs päässytkään. Jos joskus tulee uudestaan synnytettyä, niin menen kyllä suoraan Hyvinkäälle :)
 
En lähtisi tuohon, että imetyksen onnistuminen on vain äidistä ja äidin motivaatiosta kiinni. Onko sinulla ollut lainkaan ongelmia ja jos niin minkälaisia? Miten imetätäisit vauvaa, joka vuoroin nukahtaa tissille heti aloituksen jälkeen (ei siis ime kuin hetken ja sitten simahtaa) ja vuoroin sitten imee sekunnin ja huutaa sen jälkeen naamapunaisena. En saanut millään keinoin vauvaani imemään rintaa, pyysin apua synnäriltä, mutta kätilöt/lastenhoitajat pakenivat paikalta noin 2-5 minuutin avun jälkeen ja pyysin monta kertaa apua saman imetys kerran aikana ja silti henkilökunta oli paikalla vain tuon 2-5 minuuttia. Heiltäkään en saanut mitään vinkkiä miten vauvan saisi kiinnostumaan imemisestä. Neuvolantäti (n.60 vee) nosteli vain olkapäitä, kun yritin kysyä neuvoa/vinkkejä. Anoppi yritti auttaa ja hänen avustaan oli ehkä eniten apua, mutta en saanut silti imetystä onnistumaan. Pullostakin poikamme joi maitoa tosi kehnosti ja ruoka maistui ensimmäisen elin vuoden vähänlaisesti. Suurin syy imetyksen epäonnistumiseen oli, kun en omin voimin saanut poikaani "innostumaan imemisestä". Kun vauva ei ime, niin ei tule maitoa ja poikani taisi olla aika laiska imemään ja imettäessä maidon eteen vauvan tarvitsee tehdä paljon töitä, ja poikani ei halunnut/viitsinyt tehdä sitä työtä jostain syystä. Haluaisin tietää miten imemishaluttoman vauvan imettäminen on vain äidistä kiinni? Tiedän erään tapauksen, jossa tutulla naisella on kolme lasta, ja kahden ensimmäisen lapsen imetys meni loistavasti ja kolmas lapsi ei suostunut imemään tissiä ei sitten millään. Äitiä ei ainakaan voinut syyttä taidottomaksi (kuten luultavasti minua voi syyttä), koska oli jo kaksi lasta imettänyt.

Itse olen edelleen vihainen siitä, että synnytyssairaala (=hyvinkää) ja neuvola eivät auttaneet minua mitenkään, eivät edes ohjanneet/neuvoneet vaihtoehtoisa apupaikkoja imetysongelmaani, vaikka apua pyysin moneen otteeseen. Kuten varmaan moni, niin olin synnytysken jälkeen väsynyt, yllättynyt kaikesta vauvaan liittyvästä, hormoonihuurussa, niin minulla ei siinä tilanteessa ollut voimia etsiä apua muualta. Minusta synnäri ja neuvola olisivat aika loogisia neuvonta paikkoja tässä asiassa, mutta luulo ei ollutkaan tiedon väärti.

Jos et tunne toista, niin älä mene syyttämään siitä, että tämä asia on täysin minun vikani. Tiedänl, että hyvin moni imetysongelma ratkaistaisiin sillä, että äitä neuvottaisiin ihan kädestä pitäen imetyksen saloihin. Kaikki äidit eivätkä kaikki lapset ole tehty samasta puusta. Läheskään kaikilla imetys ei onnistu vain tahdon voimalla, mutta hyvällä tuella ja ohjauksella kyllä sitten onnistuisi. Mutta sitä tukea ja ohjausta ei vain tahdo saada kovin helpolla, siitä pitää taistella ja etsiä. Itse olisin kaivannut imetystukea ja ihan konkreettista ohjausta, mutta sitä en saanut halustani ja pyynnöistäni huolimatta. Enkä ole ainoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---neito------:
En lähtisi tuohon, että imetyksen onnistuminen on vain äidistä ja äidin motivaatiosta kiinni. Onko sinulla ollut lainkaan ongelmia ja jos niin minkälaisia? Miten imetätäisit vauvaa, joka vuoroin nukahtaa tissille heti aloituksen jälkeen (ei siis ime kuin hetken ja sitten simahtaa) ja vuoroin sitten imee sekunnin ja huutaa sen jälkeen naamapunaisena. En saanut millään keinoin vauvaani imemään rintaa, pyysin apua synnäriltä, mutta kätilöt/lastenhoitajat pakenivat paikalta noin 2-5 minuutin avun jälkeen ja pyysin monta kertaa apua saman imetys kerran aikana ja silti henkilökunta oli paikalla vain tuon 2-5 minuuttia. Heiltäkään en saanut mitään vinkkiä miten vauvan saisi kiinnostumaan imemisestä. Neuvolantäti (n.60 vee) nosteli vain olkapäitä, kun yritin kysyä neuvoa/vinkkejä. Anoppi yritti auttaa ja hänen avustaan oli ehkä eniten apua, mutta en saanut silti imetystä onnistumaan. Pullostakin poikamme joi maitoa tosi kehnosti ja ruoka maistui ensimmäisen elin vuoden vähänlaisesti. Suurin syy imetyksen epäonnistumiseen oli, kun en omin voimin saanut poikaani "innostumaan imemisestä". Kun vauva ei ime, niin ei tule maitoa ja poikani taisi olla aika laiska imemään ja imettäessä maidon eteen vauvan tarvitsee tehdä paljon töitä, ja poikani ei halunnut/viitsinyt tehdä sitä työtä jostain syystä. Haluaisin tietää miten imemishaluttoman vauvan imettäminen on vain äidistä kiinni? Tiedän erään tapauksen, jossa tutulla naisella on kolme lasta, ja kahden ensimmäisen lapsen imetys meni loistavasti ja kolmas lapsi ei suostunut imemään tissiä ei sitten millään. Äitiä ei ainakaan voinut syyttä taidottomaksi (kuten luultavasti minua voi syyttä), koska oli jo kaksi lasta imettänyt.

Itse olen edelleen vihainen siitä, että synnytyssairaala (=hyvinkää) ja neuvola eivät auttaneet minua mitenkään, eivät edes ohjanneet/neuvoneet vaihtoehtoisa apupaikkoja imetysongelmaani, vaikka apua pyysin moneen otteeseen. Kuten varmaan moni, niin olin synnytysken jälkeen väsynyt, yllättynyt kaikesta vauvaan liittyvästä, hormoonihuurussa, niin minulla ei siinä tilanteessa ollut voimia etsiä apua muualta. Minusta synnäri ja neuvola olisivat aika loogisia neuvonta paikkoja tässä asiassa, mutta luulo ei ollutkaan tiedon väärti.

Jos et tunne toista, niin älä mene syyttämään siitä, että tämä asia on täysin minun vikani. Tiedänl, että hyvin moni imetysongelma ratkaistaisiin sillä, että äitä neuvottaisiin ihan kädestä pitäen imetyksen saloihin. Kaikki äidit eivätkä kaikki lapset ole tehty samasta puusta. Läheskään kaikilla imetys ei onnistu vain tahdon voimalla, mutta hyvällä tuella ja ohjauksella kyllä sitten onnistuisi. Mutta sitä tukea ja ohjausta ei vain tahdo saada kovin helpolla, siitä pitää taistella ja etsiä. Itse olisin kaivannut imetystukea ja ihan konkreettista ohjausta, mutta sitä en saanut halustani ja pyynnöistäni huolimatta. Enkä ole ainoa.
Click to expand...



Siinä luki että valitettavasti ANNETAAN YMMÄRTÄÄ että.... ei että se on sinun syysi :)
 
Viimeksi muokattu:
Ihan positiivinen kokemus jäi nyt lokakuulta. Toiveita oli luettu ja toimittiin sen mukaan, tilat oli ihan ok ja hoitsut mukavia. Sain neuvoja imetykseen ym, tosin itse piti tarvittaessa kysellä. Ja ehkä parasta, ei ollut ajoruuhkaa ja autopaikka löytyi :D
Ponnistusasentoja ehkä olisin näin jälkikäteen halunnut kokeilla muutakin kuin perus puoli-istuvaa, mutta eipä itse siinä tilanteessa osannut alkaa ehdotella.. Olin 4 hengen huoneessa, joissa meitä oli enimmillään 3 äitiä ja vikan yön olin yksin.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa