Hyvät neuvot kalliit:10-vuotias ei kunnioita eikä tottele yhtään

["vieras"]

Anna tilanteen rauhoittua, älä vaadi hetkeen mitään. Pisti silmään toi lause tuolla ylhäällä, että JOKA AAMU JUTTELETTE JA SOVITTE ETTÄ TULEE HYVÄ PÄIVÄ. Aika suuri vaatimus lapselle. Älä hetkeen kysele ja juttele vaan anna aikaa, älä vaadi mitään, tee itse. Kun tilanne on rauhoittunut niin juttele sitten ja sopikaa peli säännöt. Kun haukkuu sua niin totea rauhallisesti, että tuntuu tosi kurjalta kun olet tuota mieltä minusta, mutta jatka sen jälkeen hommiasi ja unohda juttu.

 

["vieras"]

Uskon, että isäsuhde on osasyy pojan huonoon oloon. Lapsi kaipaa isäänsä, purkaa sen sitten tuolla tavalla jos mahdollista, tihentäkää isän näkemistä. Tsemppiä kovasti!

 

[Ken guru]

Vaikka välit on hyvät kumpaankin vanhempaan, niin ei se tarkoita sitä etteikö lapsi voisi kaivata "ehjää" perhettä.

Itse uskon edelleen että jotain tällaista siellä on taustalla.

 

[FreezeCat]

Kyllä mä lähtisin "tonkimaan" asiaa ihan noilla keskusteluhetkillä. Tuon ikäinen osaa kuitenkin tarvittaessa hyvinkin sanoittaa tunteitaan, kun siihen saa oikean tilaisuuden. Kun on sopiva hetki, tarpeeksi aikaa ja rauhaa ja luottamusta - että lapsi uskaltaa sanoa ne hiertävätkin asiat. Samalla siinä on myös hyvä sanoittaa ne omat tuntemuksensa, mitä lapsi luo omalla väliinpitämättömällä käytöksellään - välttämättä kun lapsi ei kuitenkaan niin tiedosta sitä omaa satuttamisen taitoaan. Äiti kun on kuitenkin äiti - ihminen jolle saa kiukutella .

Myös tämä, että poika kuitenkin hoitaa oman tonttinsa koulussa ja on siellä hyvin, voi laueta kotona juuri kuvailemallasi käytöksellä. Koulunkäynti on rankkaa työtä lapselle, se päivän "tikistäminen" opettajien silmien alla on voimia vievää puuhaa, joten ihmekös tuo, jos/kun lapsi purkaa oloaan ja päivän aikana kertyneitä tunnekuohujaan kotona juuri sinulle. Iso luottamuslause siis, lapsesi tietää, että sinulle hän voi uskaltaa näyttää omat tunteensa - ne negatiivisetkin .

Saisitko motivoitua poikaa auttamaan sinua näissä jokapäiväisissä askareissa ja tekemisissä sillä, että laatisit esim. päivän askarelistan, mihin olet hinnoitellut kunkin tehtävän - näin lapsesi tienaa itse teoillaan viikkorahansa . Ja - niin vaikeaa kuin se onkin arjen hektisyydessä - niin ihan kaikkeen suunsoittoon älä edes tartu sinäkään. Vaan anna sen juputuksen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Se on vain hänen omaa purpatustaan, mihin ei edes odotakaan vastausta - kunhan mölisee. Toki jos käytös menee aivan asiattomaksi, niin silloin puutut. Kuten olet tehnytkin.

Voimia toivon sinulle :hug:. Jos sinulla on keskusteluyhteys lapsen isän kanssa, niin yrittäkää keskenänne sopia yhtäläiset linjaukset asioissa, joita sitten todella käytätte molemmissa paikoissa. Näin poika myös huomaa sen, että olette kaikesta huolimatta tiivis yhtä köyttä yhdistys. Rajoja ja rakkautta, näin se vain menee. Kaikkea hyvää teille kahdelle

 

["vieras"]

Joku ulkopuolinen esim. perheneuvola vois olla hyvä apu tuossa tilanteessa. Saisitte vähän näkökulmaa asioihin ja ehkä uusia ideoita tästä eteen päin.

 

[Samassa veneessä]

... joskus ihan semmoset halipusuhyökkäykset. Sillon kun eniten kiukuttaa niin käykin pusiin ja haliin ja kutittaan niinkun pikkulapsena. Siitä tulee naurunremakka ja hetken paini.

Kyllä sielä varmaan taustalla painaa tämä isän etäisyys, mutta sitä ei lähivanhempi pysty yksin ratkaisemaan. Näin se vaan menee.

Tuolla tuli ihan fiksu neuvo joltakulta: ehkä olis hyvä antaa pojalle tilaa. Pystyt aikuisena näkemään tämän päivän ja huomisen yli. Elämään kuuluu menetykset ja suru, mutta ei niiden tarvitse kaikkea hallita.

Meillä lähivanhemmilla on usein niin paljon vastuuta ja taakkaa niskassamme, että emme jaksa oikein uskoa ja luottaa, että asiat voi järjestyä vähemmälläkin murehtimisella.

Tsemppiä! Tämä on vaihe, joka menee ohi - ja sitten tulee uudet kujeet. Hoooh.

 

[sori kirjoitusvirheet]

Olen samaa mieltä, että kyllä hyvin tietää ja osaa käyttäytyä hyvin. En lähtisi nujertamaan tai käskyttänään tai poistamaan kaikkea pojalle tärkeää. Mitä jos hellität naputyksesta hetkeksu ha kiinnität hyviin asioihin huomion ennemminkin. Keskustele isän kanssa ja sopikaa miten isä voisi okla nyt läsnö enemmäön. Luulisi isän haluavan pojalleen hyvää kuitenkin.

 

[viisikymppinen isoäiti]

yhteys perheneuvollaan. ehkä sijaisperhe olis paikallaan.