Hyväksi todetut parisuhdevinkit!

["annina"]

Eli mitä olette todenneet hyväksi parisuhteessanne tai minkä asioiden olette päinvastoin huomanneet olevan toimimattomia?

Itse luulin ennen että asiat tulisi selvittää ennen nukkumaanmenoa mutta jos meillä on ns.tilanne päällä ja asiat rullaavat vaan samaa rataa eikä selvyyttä saada kummankaan kohdalla niin olen todennut että kun nukkuu yön yli niin kummasti asiat eivät enää aamulla vaikutakaan niin pahoilta. Joskus jopa aamulla ihmehtelee miten jostain niin pienestä asiasta on saanut nostettua sellaisen haloon

Olen myös todennut itselleni ettei se "minun tapani" ole se ainoa oikea tapa, vaan mies osaa tehdä asiat ihan yhtä hyvin vaikka tekisi ne eritavalla.
Esimerkiksi jos mies on vauvan kanssa niin en puutu heidän toimiinsa vaan annan heidän tehdä asiat omalla tavallaan, vaikka itse tekisin joitain asioita toisin. Eipä tuosta tosin ole ongelmaa ollutkaan mutta olen tuosta itseäni muistutellut aika ajoin etten ala nipottamaan turhasta.

Ja jos joku piirre/asia ärsyttää miehessä niin koitan ensin laskea kymmeneen ja sitten ajatella että eiköhän nekin kuulu siihen kokonais pakettiin jota kuitenkin rakastan kaikesta huolimatta.

Olisi kiva kuulla muiden vinkkejä!

 

[Huspati Huta]

No se vanha juttu, että välttää seuraavia: aina sinä, et koskaan, miksi aina minä jne.

 

["vieras"]

Hankala sanoa kun ei juuri ikinä riidellä,joskus harvoin tyylin kerran kaks vuodessa voi toinen vähän ärähtää yhden lauseen verran mut se jää siihen.
Itse olen hyvin sopeutuvainen ja joustava ja kunnioitan ihmisiä suurehti heinä omina itsenään ja arvostan myös tapaa toimia omalla tavallaan,en nalkuta mistään ikinä.En vaan jaksa tuhlata omaa energiaa sellaseen.Kai me joidenkin mielestä ollaan tylsiä mutta meillä on mukavaa ja rauhallista.Ehkä me ollaan niin samanlaisia?
Kauhulla sivusta seurannut joidenkin perheelämää jossa riidellään jatkuvasti,mä en ymmärrä.

 

[Kais]

Keskustelu,jutelkaa ihan kaikesta,vakavista ja ei-vakavista jutuista,huumoria elämään.
Yrittäkää ottaa aikaa toisillenne,vaikka vaan se 5 minuuttia.Riidat tai erimielisyydet on hyvä selvittää,mutta sitten kun molemmat on rauhoittunut.Tehkää toisillenne jotain mukavaa esim. toisen lempiruokaa,pieni pusi,kosketus,pieni hieronta illalla telkkaria kahtoessa tai välillä sanokaa jotain mukavaa toisesta.Juu ja pienet viat tai ärsytyksen piirteet kumppanissa kannatta ohittaa,kaikissa on varmaan jotain pieniä ärsyttäviä piirteitä kumppanin mielestä.

 

[Molleri]

Oman elämän säilyttäminen parisuhteen ohella, kahdenkeskinen aika, toisen mielipiteiden kuunteleminen, pitkät keskustelut, pois turha naputtaminen arkisista asioista...

 

[...]

Kun on vaikeeta, eikä jaksas katella toisen naamaa, tehkää vielä enemmän asioita yhdessä kun normaalisti.

 

[Huspati Huta]

Minusta hyvä asia on sellainen, ettei tivata usein toiselta, että mitä ajattelet. Siis sitä, mitä suhteen alussa usein on, kun ei oikein vielä tiedä miten tässä olisi, sitä saattoi kysyä, että mitä ajattelet. Ja toisilla se jatkuu vuosia. Minusta se on ahdistavaa. Voi kysyä, että onko kaikki hyvin tai haluatko jutella jostain, mutta toisen ajatusten tietämisen halu/tarve on minusta jotenkin liian vaativaa. Usein siihen saakin vastauksen, että en mitään ja sehän harvoin on totta. Ja siinä sitten soppa onkin jo keitetty. Joko vastaus ei mitään ei kelpaa tai todellisista ajatuksista suututaan.

 

["double"]

pitäis hymyillä enemmän, silloin toistakin hymyilyttää.

 

[Huspati Huta]

[QUOTE="double";23468903]pitäis hymyillä enemmän, silloin toistakin hymyilyttää.[/QUOTE]

Tuo on totta ja pätee muutenkin elämässä, ei pelkästään parisuhteessa=)

 

["vieras"]

Kullia lutkuttaessa tulee olla huoran ilme ja eleet.

 

["vieras"]

Oman elämän säilyttäminen parisuhteen ohella, kahdenkeskinen aika, toisen mielipiteiden kuunteleminen, pitkät keskustelut, pois turha naputtaminen arkisista asioista...

Tämä oli tosi hyvä ohje! Täysin samaa mieltä.

 

[aamuntorkku]

[QUOTE="double";23468903]pitäis hymyillä enemmän, silloin toistakin hymyilyttää.[/QUOTE]

Tää on tosiaan totta

 

[aamuntorkku]

Tämmönen tuli mieleen, ku taannoin yhdessä radio-ohjelmasta tästä puhuttiin:

Et ei pitäis kauheen voimakkaasti painostaa miehiä analysoimaan jotain tunnejuttua tai kertomaan miltä tuntuu tms. Miehet kun saattavat ahdistua, koska naiset ovat oikeesti usein verbaalisesti lahjakkaampia kuin miehet ja helposti tuntevat jäävänsä tämmösissä syvällisissä (joskus melkein runollisissa) keskusteluissa alakynteen.

Mä kyllä luulen, että tää pitää hyvin paikkansa - ainakin meidän suhteessa tää on hyvinkin totta.

Keskustella toki pitää, mut silleen ahdistelematta (jos tajuatte mitä tarkoitan)

 

["mimmi"]

Minusta hyvä asia on sellainen, ettei tivata usein toiselta, että mitä ajattelet. Siis sitä, mitä suhteen alussa usein on, kun ei oikein vielä tiedä miten tässä olisi, sitä saattoi kysyä, että mitä ajattelet. Ja toisilla se jatkuu vuosia. Minusta se on ahdistavaa. Voi kysyä, että onko kaikki hyvin tai haluatko jutella jostain, mutta toisen ajatusten tietämisen halu/tarve on minusta jotenkin liian vaativaa. Usein siihen saakin vastauksen, että en mitään ja sehän harvoin on totta. Ja siinä sitten soppa onkin jo keitetty. Joko vastaus ei mitään ei kelpaa tai todellisista ajatuksista suututaan.

Voi olla totta, mutta meillä ei. =) Ollaan kyselty toisiltamme ajatuksia jo toista vuosikymmentä, eikä ahdista. Ei kumpikaan suutu, jos toinen sanoo ei mitään. Ehekei sillon ajattele kummempia/sanottavan arvoista tms. Todellisista ajatuksista ei myöskään suututa, mutta ehkei meidän ajatukset sitten ole sellasia että tarttis suuttua?
Kaikesta muusta me KOMMUNIKOIDAAN, mikä lienee se kaikkein suurin ja tärkein asia parisuhteessa. Se, ja keskinäinen kunnioitus/arvostus. Näillä eväillä on meillä ainakin toimiva ja rakastava suhde, joka on ainakin tähän asti kestänyt vastoinkäymisetkin.

 

[Huspati Huta]

[QUOTE="mimmi";23469174]Voi olla totta, mutta meillä ei. =) Ollaan kyselty toisiltamme ajatuksia jo toista vuosikymmentä, eikä ahdista. Ei kumpikaan suutu, jos toinen sanoo ei mitään. Ehekei sillon ajattele kummempia/sanottavan arvoista tms. Todellisista ajatuksista ei myöskään suututa, mutta ehkei meidän ajatukset sitten ole sellasia että tarttis suuttua?
Kaikesta muusta me KOMMUNIKOIDAAN, mikä lienee se kaikkein suurin ja tärkein asia parisuhteessa. Se, ja keskinäinen kunnioitus/arvostus. Näillä eväillä on meillä ainakin toimiva ja rakastava suhde, joka on ainakin tähän asti kestänyt vastoinkäymisetkin.[/QUOTE]

Se onkin hyvä, että voi tosiaan sanoa, että eipä just nyt paljon päässä liiku Usein niitä kyselevä tosiaan toivoo ilmeisesti, että toinen just ajattelisi, että "onpa tuo puoliso niin ihana" tai "tehdään heti toinen vauva" tai "mikset tilaisi viidellä sataa lastenvaatteita", jolloin se "pitäis ostaa talvirenkaat" tai "meniskö nukkumaan" ei miellytä.

 

["Piika-äiti"]

Säännöllistä yhteistä aikaa ja tavallista, arkista yhteistä tekemistä.
Molemmille omaa aikaa, tilaa ja vapautta.
Maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajua.
Herkkyyttä huomata oireet, kun suhde on muuttumassa hankalaksi tai liian arkiseksi.