hyväksikäytetty?

Omille tyttärilleni olen nyt leikki-ikäisinä teroittanut sitä, että pylly(niin kakka- kuin tyttöpyllykin) ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita ja kukaan ei saa koskea niihin. Tietenkin jos on oikea asia lääkärissä tms. Sitten ihan suoja-alueista olen puhunut eli t-paita+pikkuhousujen alle jäävät alueet on niitä mihin vieraat eivät saa koskea. Meidän paikkakunnalla on ollut syksyllä "namusetä" joka oli houkutellut vanhimman tyttären ystävää kyytiin, joten siitä avautui keino puhua tuhmista sedistä ja tädeistä, jotka voivat valehdellen yrittää houkutella kyytiin. Eli tuttu vanha tarina ettei saa mennä tuntemattomien ihmisten kyytiin. olen myös antanut luvan purra/potkia yms. jos joku koittaa väkisin jotain.

 

\

Mä henkilökohtaisesti kaipaan elämätöntö lapsuutta,sitä että olis saanut olla niinkuin pienen lapsen kuuluukin.Kirmata kesäniityillä ilman huolia ja murheita. Mutta sitä ei saa koskaan kokea.Täytyy nauttia oman lapsen lapsuudesta ja saada siitä mahdollisimman ihana ja huoleton.Kaikkeni ainakin yritän :heart:

kuin mun suusta!!!!!!!!!!!!!!!! :'(

 

Isä hiplaili joskus kun kun oli 11-12,ei onneksi mennyt pidemmälle, tajusi itsekin mitä oli tekemässä ja katui kovin. En koskaan enää ole voinut kuitenkaan luottaa häneen ja lapsenakin pelkäsin suunnattomasti josko isä juovuksissa ollessaan tekee meille lapsille jotain ikävää.. Luulen että jotain hipelöintimeininkiä on hänellä ollut myös pikkuveljeni kanssa. Häpesin ja pelkäsin että tämä asia paljastuu koska isäni pikkuhiprakassa saattoi innostua "juttelemaan" parhaan kaverini kanssa joka oli aika flirttaileva tyttö jo nuorena. Pelkäsin että isä innostuu ystäväni "iloisuudesta" ja homma lipee käsistä ja kaikki kauheudet paljastuu. Äitini on aina ollut jotenki yksinkertainen tämmöisten asioiden kanssa joten hän ei varmaan ole koskaan tajunnut mitään. Tämä on eka kerta kun kerron mitenkään tästä asiasta, edes mieheni ei tiedä (ollaan oltu yhdessä 15 vuotta!). En halua että tämä asia vaikuttaisi mieheni ja isäni väleihin, ne kun ovat ihan hyvät. Isääni suhtaudun nykyään normaalisti, kovin läheisiä emme ole eikä omat lapseni ole oppineet kovin hyvin häntä tuntemaan. Onneksi seksielämääni nämä jutut eivät ole luultavasti vaikuttaneet, mutta muuten varmaankin. Mieheni on välillä ihmetellyt miksi olen sellainen kuin olen; liian kiltti, miellyttämishaluinen, riitoja pelkäävä, eli ihan lammas! Ole n kyllä viime vuosina "terästäytynyt" ihan tietoisesti..Huomasin että alan muistuttaa yksinkertaista marionetti-äitiäni, en halua olla hänenlaisensa vaikka mukava ihminen hänkin on tavallaan.. No tässä tätä tilitystä. Järkyttävää huomata miten yleistä tämä hyväksikäyttö on ollut, liekö sitä yhtä paljon nykylasten keskuudessa kuin meitin lapsuudessa. :'(

 

Isänisä kosketteli minua usein kun olimme "päiväunilla". Halusi myös että olisin kosketellu häntä mutta ei pakottanut onneksi. En muista minkä ikäinen olin, mutta tajusin vasta myöhemmin asian ja teini-ikäisenä sanoin hänelle suorat sanat kun pyysi taas nokosille. Nyt jo kuollut, joten en halua vanhemmilleni enkä miehelleni kertoa. Mulla on nyt tyttö-vauva ja näin isälläni piilossa pornovideoita ja -lehtiä. Nyt pelottaa ettei sama toistu. En koskaan jätä vauvaa kahdestaan hänen kanssaan, mutta entä jos mulle tapahtuu jotain, eikä kukaan muu tiedä??

 

\

Isänisä kosketteli minua usein kun olimme "päiväunilla". Halusi myös että olisin kosketellu häntä mutta ei pakottanut onneksi. En muista minkä ikäinen olin, mutta tajusin vasta myöhemmin asian ja teini-ikäisenä sanoin hänelle suorat sanat kun pyysi taas nokosille. Nyt jo kuollut, joten en halua vanhemmilleni enkä miehelleni kertoa. Mulla on nyt tyttö-vauva ja näin isälläni piilossa pornovideoita ja -lehtiä. Nyt pelottaa ettei sama toistu. En koskaan jätä vauvaa kahdestaan hänen kanssaan, mutta entä jos mulle tapahtuu jotain, eikä kukaan muu tiedä??

Ymmärrän, että sinua pelottaa lapsesi puolesta, mutta pornovideot/lehdet ovat ihan normaalia miehillä. Tietty jos niiden sisältö on lapsipornoa sinun tulee olla huolissaan.

 

Mulla on myös hirveä viha sisälläni, tuska, joka ajoittain väistyy mutta on aina jossain taustalla. Seksi ei ole tärkeää ollenkaan, jopa etovaa usein. Pelkään hulluna että joku tekee pienille tytöilleni jotain, eniten pelkään tytön isovanhempia. En halua kenenkään muun vaihtavan esim vaippaa, paitsi minä ja mieheni. Olen näkevinäni merkkejä "kiinnostuneisuudesta" lapsiani kohtaan tietyissä ihmisissä. Joskus vihaan erästä ihmistä niin paljon että tekisi mieli tehdä jotain. Pelkään, pelkän pelkään... lasteni puolesta. Voisin ihan hyvin tappaa jonkun joka tekee lapsille pahaa.

Ongelma on, etten muista mitään, mutta olen melkein varma että jotain on tapahtunut. Olenko hullu, vai onko oikeasti jotain sattunut?

Mihin menen, mistä saan apua, haluan muistaa kaiken. Tiedän että jos ja kun jotain muistan, se on tuskallista, mutta haluan tehdä sen lasteni vuoksi. Eliminoidakseni mahdollisen vihollisen, näin hassusti sanottuna.

 

Tai eliminoisin sen vaaran mahdollisuuden, en sitä vihollista kuitenkaan. Mutta kärsimään laittaisin, toisin julki kaiken.

 

Kai ne pornojutut on normaalia, mutta muistan niistä heti millaiset pinot lehtiä isänisälläni oli... sillätavalla liittyy asiaan..

 

\

On surullista lukea kertomuksianne. Minulla on kaksi pientä tytärtä. Minkä neuvon antaisitte: minkä ikäisenä lapsia pitää varoittaa hyväksikäytön vaaraoista? Millä sanoilla siitä voisi puhua, jottei pieni mieli säikähtäisi liikaa?

Yleensähän on niin kuin itsellänikin, sukulainen oli hyväksikäyttäjä. Meillä perheessä isä puhui vieraista autoista, että ei saa mennä "namusetien kyytiin", ei saa mennä vaikka joku tarjoaisi mitä! Mutta en osannut lapsena pelätä, että tuttu sukulainen tekisi jotain saastaista minulle 6 vuotiaalle pikkutytölle, eikä sitä varmaan kukaan muukaan osannut epäillä! Tai epäile vielä tänäkään päivänä! Kellekkään en ole kertonut, paitsi miehelleni eikä hän oikein osannut sanoa mitään. Ehkä osittain näistäkin asioista johtuu se että en luota ihmisiin. Epäilen jopa omia ystäviä että he ovat jotenki epärehellisiä, tiedostan ongelmani ja yritän "toipua" ja luottaa enemmän ihmisiin.
Sori poikkesin vähän aiheesta, mutta niinkuin joku tuolla jo kirjoittikin niin jokaisella ihmisellä on ns. uimapukualueet joihin kenelläkään ei ole lupa koskea! Jos lasta hämmentää jonkun kosketus se on sitten sitä väärää kosketusta!
Itse en en koko koulu urani aikan pystynyt luottamaan mies opettajiin ja jotenkin ajatteli että nyt se "katsoi tuolla ja tuolla tavalla minua" :ashamed: \|O

 

Täällä on myös yksi äiti, jota on käytetty hyväksi 10 vuotta ja äitini sai tietää vasta kun olin 25 vuotias..
olin 10 vuotias kun eräs minulle läheinen sukulainen alkoi lähentelemään minua. Eipä sitä silloin ymmärtänyt että se oli väärin ja suuri rikos, mutta nyt vasta jälkeen päin olen ajatellut asiaa. olisimpas aukaissut suuni silloin ja kertonut asiasta jollekin.

 

kyllä muistan että isäni oli varmaan koko lapsuutensa kärsnyt suu-kitalaki halkiosta ja ollut "musta lammas" perhessänsä-Välillä äiti jopa epäili että sitä oli käytetty hyväksi.JA muistan n 5-6v että äiti käski isän laittamaan paljon vaatetta ulos(isä oli silloin vapaalla töistä) ja se oikeen riuhtasi kaikki vaatteet ylös ja kouri onko kalsarit jalassa.oikeen kieli lipoen..sillon mulla tuli outo tunne että ei se voi olla normaalia.sisko ei muista(on 2 v nuorempi)ja muistan sen että makasimme sängyllä aj isä kertoi tarinaa jossa ilmiselvästi minä olin ja siskoni ja keroti että meillä oli karvainen...turkki..tiesin että tarkoitti alapäätä ja omia likaisia juttujaan ja me vaan naurettiin vaikka oikeesti tuli paha olo.mietin vaan että entä jos on tehnyt jotain jo vaippaiässä kun pimpit paljaana juostiin.. sitten teini-iässä kun käytin vähän seksikkäämpiä vaatteita tai tiukkoja housuja huomasin isän katsovan sillä silmällä :ashamed: arvaa tuliko paha olo,aina tissejä ja #&%?$!*ä vahtaa jopa omien lapsien ja kavereitten(en ikinä kehtaa tuoda kavereita kylään kun isä saattaa kyylätä ja se oikeen kattoo silleen häpeilemättä joap mun kaverin antavaa tissivakoa.. :x :$ ihan kauheeta.siitä asti oon alkanut käyttään löysiä vaatteita jotka ei korosta mitään kohtaa,aina kun oon kotona laitan jotain löysää päälle jso siä on siellä.kun sillon kun olin saanut lapsen aj rinat oli isot se kattoi ihan häpeilemättä alta kulmain ja äitikin oli vieressä(muttei se mitään tajua)tuli inhottava olo..ja laitoin takin päälle..se oli vaikeeta aikaa..siskon kans oon yrittäny keskustella ja hän ymmärtää ja vihaa myös isäämme ja toivomme sen jopa kuolevan koska on niin vaikeeta.Muutenkin se on niin hullu kun huutaa joka asiasta naama punasena ja mä meen lukkoon.äiti ei tajua millasen pettäjän kans on kun muistan olleeni 6v takapenkillä,isä meni erään talon eteen ,nainen tuli sinne ja isä aukaisi ikkunan ja sanoi mennäänkö naimaan.?mä tiesin mitä se tarkotti ja ällötys iski.keroin äitille sen ja se loukkaantu mut ei tajua mitään..aina kattelee muita ja kehuu muita ja äiti vaan nauraa..ois varmaan tullut paremmat geenit joltain toiselta isältä..jos olisin syntynyt eri isälle.tää ällöttää,olin koulussa ihan luuseri aj muutenkin ujo,en tajunnut mitään ja aina kun teen sitä poikakaverin kanssa(tai joskus) niin näin isäni päälläni jos laitoin silmät kiinni.ihan kuin mieleni ei antaisi mun olla rauhassa. :/ kauheeta.koittakaa kestää..juttua riittäis mutten jaksa kerota sitä vaikka helpottaskin halaus kaikille kohtalotovereille :hug: koitetaan jaksaa perheemme voimin :flower:

 

niin ja jos ette ymmärtäneet kaikkea niin älkää välittäkö. :\|

 

ollessani 11 vuotias minua käytti hyväkseni muutamaan otteeseen "perhetuttu" johon luotin täydestä sydämmestäni. Vasta nykypäivänä olen tajunnut, kuinka elämääni on tuo ällöttävä äijä vaikuttanut, kuten itsetuntoon, oman vartalon arvostukseen, alkoholi maistui turhan paljon teininä, abortti.. jne..Tapauksesta on nyt reilu 15vuotta. Onneksi kerroin asiasta aikoinaan yhdelle ihmiselle ja nyky vuosina parille hyvälle ystävälle. Hyvä siksi, että laki on muuttumassa ja tämmöiset tapaukset eivät olekaan automaatisesti vanhentuneet, joten he käyvät todistajana. Meinaan tämän iljettävän ukon saada käräjille vastaamaan teoistaan. Sattumalta löysin vanhan päiväkirjani jossa on viitteitä kyseisestä miehestä, joten lisää todisteita..muutenkin on suunnitelma miten "koukutan" tän miehen. Miksi hän ei joutuisi kärsimään teostaan, koska minäkin olen kärsinyt ikäni..

 

\

Tuota aiemmissa viesteissä mainittua unohtamista olen miettinyt omalla kohdallani. Mitään pienintäkään mielikuvaa ei minulla ole. Vain äärettömän ja täysin ymmärtämättömän paha, kuvottava, fyysisesti satuttava olo joka kerran kun luen asiaan liittyvästä tekstiä. Kuin ruumis muistaisi mutta mieli ei.

Minulla on akaksi lasta. Heidän kohdallaan olen ylihuolehtivainen. En koskaan päästä vieraiden miesten kanssa saunaan tai pesuille, yökylään vain kumminsa eli siskoni luo. En ahdistele tai puhu lapsille asiasta, mutta itseäni ahdistaa. Pelottaa koko ajan että joku tekee heille pahaa. Olen vielä ammatissa jossa pakosta törmää harvakseltaan hyväkösikäytettyihin. Ei onneksi muuta kuin esitiedoissa.

Mutta miksi minuun sattuu. Miksi pelkään niin paljon omien lasteni puolesta?

Minulla on aivan samanlaiset tuntemukset, kyllä ihmetyttää että mikä on.Minulle tulee kyllä samanlainen olo myös jos esim. elokuvassa näytetään raiskausta, alan siis ihan fyysisesti voimaan pahoin. Mies on kyllä joskus tätä ihmetellyt, mutta mitäs selität kun ei itsekkään tiedä!
Yleensä kyllä kanava vaihtuu vauhdilla jos jotain näihin aiheisiin liittyvää on tuloillansa, mutta joskus vahingossa näkee jotakin ja ne kuvat ahdistaa ja piinaa aina.
Siis kauheeta mulla aivan sattuu kun sydän hakkaa niin kovasti...
En ole kyllä näistä asioista ennen kenellekkään kertonut.

Itselläni on poika jota kyllä vahdin ja kovasti, olen aina vaan ajatellut että onneksi sain pojan enkä tyttöä...Eihän se todellakaan mitään takaa, että mitään ei tapahdu, mutta tytöt kyllä varmasti suuremmassa vaarassa ovat. No tottakai toivon parasta, maailma on vaan niin paha!

Voimia ja haleja kaikille teille :hug:

 

Löysinpä minäkin tämän ketjun täältä ja aivan järkytyin, miten yleistä näyttää olevan. Olen aina luullut, että olen suhteellisen yksin asiani kanssa, mutta ei kai kukaan ala kavereilleenkaan puhumaan tällaisista, kun hyväksikäyttö on vieläkin kielletty puheenaihe. Täytyy toivoa, että asian tullessa julkisemmaksi myös teot vähenevät, mutta jos yhteiskunta tuntuu muutenkin menevän sairaammaksi ja julmemmaksi, niin pelottaa kyllä miten käy..
Omasta taustastani sen verran, että olin ehkä n.5-6-vuotias, kun isäni ainakin pari kertaa pyysi katsomaan, kun hän vetää käteen. Sanoi vielä, että äitille ei saa kertoa. Muuta en muista tapahtuneen (ellen ole tietoisesti unohtanut asioita), mutta seksuaalisuus on aina ollut vaikea asia, varsinkin murrosiässä rintojen kasvaminen, kuukautiset jne, ei niistä ole voinut puhua kenellekään ja olen hävennyt itseäni. Eli on hävettävää meikata, laittaa tukkaa, näyttää kauniilta. Äitini ei mitenkään asiaa auttanut, suhtautui näihin asioihin aivan kuin ne olisivat olleet väärin ja hävettävää juuri tuo, että rinnat kasvaa jne.
Vasta viime vuosina, kun olen ottanut paljon etäisyyttä esim. äitiini (isän kanssa en ole ollut vuosiin tekemisissä ja ihmettelee ja syyllistää, että miksi, ei muka muista miten pilasi lapsuuteni monin eri tavoin), niin olen voinut alkaa tuntemaan itseni seksikkääksi ja haluttavaksi, tosin sillä saralla on vieläkin tekemistä.
Jotenkin koen ettei minun edes tarvitse yrittää olla väleissä isäni kanssa, mutta tämä asia valitettavasti vaikuttaa myös väleihin muiden sukulaisten kanssa, koska isäni on loistava mustamaalaamaan muita, eli syy ei ole koskaan hänessä vaan muissa.
Selventäisin vielä, että vaikkei em. mainittua asiaa olisikaan tapahtunut, en haluaisi olla väleissä kuitenkaan, niin paljon #&%?$!* niskaan lapsena tuli, että en toivo kenenkään lapsen kokevan samaa kohtaloa.
Esimerkkeinä voin kertoa, että isäni luki salaa päiväkirjojani, kun olin yläasteella ja ilkkui minulle känni- ja pillerihumaloissaan lukemistaan asioista. Ensimmäisessä työpaikassani sain 15-vuotiaana kuulla, että isäni haukkuu minua täydeksi #&%?$!* (ja 15v.tätä on jatkunut, koska tuostakin asiasta on 15vuotta jo mennyt...eli yhä jatkaa) ympäri kaupunkia ja siis työkavereilleni myös.
Itselläni on kaksi lasta, alle kouluikäiset tyttö ja poika ja he eivät ole koskaan nähneet pappaansa, eivätkä tule näkemään, vaikka samassa kaupungissa asummekin.
Toivon vain tsemppia ja jaksamista muillekin, jotka ovat edes jonkinasteista hyväksikäyttöä kokeneet, koska jo pienet asiat voivat olla suuria lapsen kehityksen kannalta ja pilata koko loppuelämän.
:hug:

 

Ilmeisesti naisilla on yleistä, että seksualisuus on jotenkin "lukossa" aikuisena jos lapsuudessa hyväksikäyttöä. Oletteko ehkä omien kokemusten vuoksi tulleet lukeneeksi aiheesta jotain tutkimuksia ja tietäisitte miten tuo vaikuttaa yleensä mieheen?
Miltä teistä kuulostaa se jos mies kertoo lapsuuden kamalista kokemuksista ja sanoo ettei silloin pitänyt juttua mitenkään pahana eikä pidä edelleenkään? Melkein sain sen kuvan, että mies kävi tämän kyseisen miehen luona ihan omasta halustaankin.

Mies on todella korostuneen seksulinen ja puheet monesti kiertää ympyrää alapää jutuissa. Itseäni yököttää välillä pahasti. Mies myös kourii paljon ja on aika kovakourainen jos yritän estellä. Jos näistä asioista tulee riitaa toteaa usein ettei ehkä ole saanut kehittyä seksualisesti normaalisti. Kuitenkaan mitenkään ei halua asiaa käsitellä koska hänelle se ei kuulemma ole ongelma eikä häntä haittaa vaikka ei juuri muuta ajattele kuin seksiä.

Miltä tämä kaikki teistä kuulostaa?
Ajattelin vain, että ehkä joku on enemmän perehtynyt aiheeseen.

Joka tapauksessa jaksamisia teille. :hug:
Itku tuli kun juttuja luin.

 

itsellä on onni olla ehjä tuossa mielessä, vaikka jokunen kana olisikin kynimättä oman isän kanssa (tavallista väkivaltaa "vaan") ja toinen erään aikuisiällä sattuneen ahdistelun takia (proffa, en uskaltanut tuoda julki leimautumisen ja opintojen hankaloitumisen pelossa).

kammottavan monia kertomuksia, kammottavan monia hirveitä ihmisiä teidän lapsuuttanne rikkomassa. :'(

voi kun tämä maailma olisi hieman toisenlainen ja uhrien niskoille ei enää lisättäisi sitä häpeän taakkaa ja kaikki monsterit saisivat maksaa teostaan.

iso hatunnosto kaikille, jotka ovat uskaltaneet käsitellä asiaa ja ehkäpä jopa laittaa sian tilille. kovasti pelottaa hyväksikäytön jatkuvuus, jos kaikki paha vaietaan.

jaksamista kaikille ja kiitos, että satuin tällä palstalle, mustanpa taas varjella omia lapsia pontentiaalisilta pedofiileiltä.

:hug: :hug: :hug: :ashamed:

 

Ei voi olla?!
Miten joku voi tehdä tuollaisia omalle lapselleen tai lapselle yleensä?!
EI tanasaa! Mulkkendaali narulla kaupungintalon seinään!!

Tämä ketju kyllä selvitti minullekkin miksi olen niin sulkeutunut ja pelkään miehiä enkä uskalla laskea lapsiani yksin ulos..

 

Isäpuoli käytti minua ja siskoani hyväkseen monta vuotta. Pieniä lapsia oltiin kun alkoi niin ei sitä oikein edes tainnut silloin tajuta. Nyt pelkään miten selviän tulevasta äitiydestä kun on koko elämä ollut niin vaikeeta tuon ja monen muunkin asian takia.
Asia on edelleen käsittelemättä kunnolla ja kummittelee varmasti vielä pitkään mielessä.

 

Onko täällä tätä ketjua lukemassa ketään VL??

 

on täällä harmaja..minä!

 

\

on täällä harmaja..minä!

luitko omakohtasten kokemusten takia alotust, jos saan kysyä.. ei oo pakko vastata tässä.

 

kyllä,valitettavasti.

 

Niin tutuilta kuullosti monet asiat teidän kirjoituksissa!
Itse olen siinä tilanteessa, että välillä ajattelen, että kuvittelenko vain. Välillä olen aivan varma, että tiedän 99 % varmasti, että "jotain" on tapahtunut. Mutta mitä ja kuinka paljon, sitä en tiedä. Toisaalta en haluakkaan tietää, toisaalta haluaisin tietää kaiken.
Tekijä on minua 6 vuotta vanhempi veli. Olen kantanut aina mukanani paria mielikuvaa lapsuudesta. Noin sekunnin pätkiä ja tiedän, että niihin liittyy jotain "hämärää". Tiettyjen tapahtumien johdosta olen pari vuotta tätä asiaa ajatellut. Ja välillä putkahtelee noita lyhyitä pätkiä esiin. Esim. että ovessa on lukko ja lukossa avain. Tiedän vain, että se jollainlailla liittyy tähän asiaan. Ja tiedän, missä talossa ollaan asuttu, kun jotain on tapahtunut. (Muutimme useaan otteeseen.)
Ja kroppa muistaa, vaikka mieli ei muistaisikaan. Ikinä en ole saanut orgasmia, seksi ei ole elämän tärkein asia, menen kananlihalle tietynlaisesta kosketuksesta, hiplaamisesta. Yök! Huomaan, että nukun aina tietynlaisessa asennossa. "Kriittiset" paikat peitettyinä.
Veljestäni en voi tällä hetkellä ajatella muuta kuin V....n p...a! Pidän yhteyttä vain pakosta. Juhlissa jne. Selviän tilanteista niin, etten ajattele asiaa.
Mieheni asiasta tietää, mutta ei tämä meillä mikään yleinen puheen aihe ole. Kenellekään muille en asiasta ole puhunut. Tämä on ensimmäinen kerta, kun asiaa varsinaisesti puran. Ihanaa saada itsestä jotain ulos. Tuntuu kuin tämä jo helpottaisi oloa!
=)
Kaiken kaikkiaan tuntuu niin epäreilulta, että itselle on tehty jotain tälläistä, jolla on "pilattu" elämä ja jätetty ikuiset arvet! Mutta sen olen päättänyt, että tämän asian en anna itseäni nujertaa! Jotenkin tuntuu, että olen antanut itselleni luvan muistaa asioita. Aikaisemmin en olisi ollut siihen valmis.
Minulla on ihana tytär, jolle tosiaan haluan antaa rakkautta ja välittämistä!
Hyvää kesää ja voimia ja haleja saman kokeneille! :heart: