Hymypötkö vaihtunut känkkäränkäksi

[Jaa-a]

Onko kellään kokemusta miksi vauva 6-kuukauden ikäisenä muuttuu niin, että voisi epäillä olevan peikkovaihdokas?
Ennen lattialla itsekseen ja äidin kanssa iloisesti puuhasteleva kaveri on tämän viikon ollut kaikkea muuta kuin "oma aurinkoinen itsensä". Poika on lattialla ja liikkuu mutta missään ei ole hyvä tai mikään (esine siis) ei huvita kahta sekuntia enempää ja niinpä huushollissa vallitsevana äänenä on kovaan ääneen esittetty taukoamaton "ÄÄÄÄÄ!". Ainut mikä saa pojan tyytyväiseksi on sylissä temppuilu ja hyppyytys mutta ei sitä äidin hartiat kestä kovinkaan pitkään. Metakointi on siirtynyt myös aamuyön uniin, joissa puoliunessa/kokounessa itketään ja venkoillaan.
Poika harjoittelee konttaamista (tai siis asentoa) jatkuvasti mutta pääsee ryömimälläkin hyvin eteenpäin, joten voisiko silti liikkuminen ottaa päähän? Hampaiden varalta laitoin yhtenä epätoivon päivänä suponkin muttei sillä ollut mitään vaikutusta möykkään.
Missä voisi olla vika, kun tyhmä äiti ei sitä keksi?

 

[Marjis75]

No varmaan se liikkuminen tai hampaat tai syöminen tai jotain. Eipä noista tiedä. Meillä samanlainen muutos oli 3:n kk:n iässä, sitä kesti kuukauden. 4 kk:n iässä aloitettiin kiinteät ja toisaalta siihen mennessä oli tullut kaksi ekaa hammasta. Syy oli ruoka tai hampaat ja liikkumistakin silloin opeteltiin.

Varmaan se teidänkin hymypötkö näyttäytyy vielä. Perusluonne vauvalla on varmaankin kuitenkin aurinkoinen, kun on aikaisemmin hyvin viihtynyt.

Me ollaan muuten käytetty särkylääkkeenä Panadolin suun kautta otettavaa. On meillä mennyt ihan hyvin alas ja jostain kuulin, että vaikuttaa nopeammin ja varmemmin.

 

[MaalisXXLmamma76]

Meidän mies on 5kk. Mihinkään ei vielä osaa liikkua eikä hampaitakaan tunnu olevan tulossa, mutta mikään ei passaa. Kokoajan pitäis olla menossa sen kans johonkin suuntaan. Paikallaan sylissäkään ei ole hyvä. Ilmeisesti maailma alkaa kiinnostaa..

Meillä ei vielä hyppykiikuttelu kiinnista, mutta voisko ap alkaa sitä harkitsemaan, kun vauva tuntuu haluavan hyppyytystä? Voimia :hug:

 

[Siri]

Kuulostaapa tutulta! Meillä pojua 3kk on samassa tilassa, ei enää viihdy paikallaan yhtään. Sylissä viihtyy vaan pystyasennossa ja kokoajan pitäisi olla liikkeessä. Samoin myös on yhtäkkiä muuttunut ärhäkäksi vaikka ollut varsinainen hymypoika tähän saakka.

Yöllä kanssa mekastaa, ja parina iltana herännyt vähän unille menon jälkeen hysteeriseen huutoon ja kauhuun...Meinattiin että onko pojalle annettu liikaa aktiviteettejä kun on niin kärttynen ja saa itkukohtauksia öisin, mutta ei toisaalta rauhallisemmasta menosta välitä, ei auta kun jatkaa kanniskelua Onneksi viihtyy rintarepussa, kunhan vaan jaksaa koko ajan kävellä...Meillä ei hampaita näy, mahakaan ei vaivaa mielestäni tavallista enempää mutta jostain syystä on hermo pojalla pinnassa. Lienee se uuden opettelu tai maailman tutkiskelu kun vaivaa?

 

[Tämäkin Menee Ohi]

Juu tuttua. Olisiko ollut juuri 6kk, kun ei osannu vielä liikkua mutta ne tavarat oli nähty mitä hänelle aina annoin. Oli muutamia päiviä tosi hankalaa, kun olis viihtynyt vain sylisä hyppyyteltävänä eli juuri kuten ap.

Vaihe meni ohi, kun herra oppi ryömimään ja alkoi avartua maailma. Seen jälke hän on ollut vallan aurinkoinen taas :heart: Niin ja nyt on 9kk.

 

[Pimienta]

Todennäköisesti se on tylsistyneisyyttä, kun olisi jo haluja liikkeelle lähtemiseen, muttei vielä pääse. Meillä oli myös tuollaista kuukauden ajan, joka loppui kun lähti konttaamaan.

Mahdollista on tietenkin, että on esim. korvatulehdus (vaikuttaa yleensä yöuniin) tai masuvaivoja jostain ruoka-aineesta? Oletko aloittanut hiljattain esim. puurojen antamisen tms?

 

[Jaa-a]

Kiitos teille, jotka olette jakaneet "taakkaani" :flower:
Viime yönä taas aamusta alkoi möykkä, johon auttaa noin kolmen minuutin välein tapahtuva kääntely. Ukko on unessa mutta itkustaa silti, ja päivällä känkätään, tosin löytyi leikki, jossa viihdyttiin tavallista pidempään: kiipeä äidin päälle...
Kiinteisiin ruokiin ollaan allergia-epäilyjen takia (tosin taitaa olla vaan atopiaa) otettu etäisyyttä ja ruokalistalla on nyt riisipuuro ja banaani, joista jälkimmäinen jäi tänään pois jottei aamu-unien aikana väännetty kakka olisi niin sitkeää, että paukut jäisivät pahaan paikkaan vääntämään.
Äh, ompas epäselvästi rustattu, mutta uupumus painaa päälle eikä miehen "alkaa toi itku ja kitinä jo kiristää pinnaa"-asenne juurikaan auta vaan suorastaan järkyttää :'(
Mutta eiköhän hymyäkin ala jatkossa taas löytyä enemmänkin

 

[Maruska84]

kuulostaa tutulta.. meillä alko vaan kiukusuus vasta tuossa 8kk ikäsenä..ens tuli lisää hampaita,mut kiukuttelu sen kuin jatkuu..
Luin sit jostain et 6kk- alkaa yleensä tuo ero ahdistus vaihe.. Kiukutellaan jos ei saa olla äitin vieressä, joskus nää kiukut menevät uniin asti...
Meil alkaa vähän helpottaa mutta nyt kun päästää perässä niin ollan aika lailla koko ajan lahkeessa kiinni. Huutop tulee jos menen liian kauas...

 

[Tämäkin Menee Ohi]

Pahin eroahdistua on kylläkin yleensä juuri 8kk iässä, toisn meillä oli hiukan aiemmin.

Turhautumiskiukkuja on ennenkuin oppii uuden asian ja on kyllästynyt vanhaan vaiheeseen.

Sitten on vielä tietenkin tempperamentti-itkut, jotka alkaa olla meillä tässä 9kk iässä tyypillisiä kun kaveri kokeilee omaa tahtoa esim.uhmaamalla tahallaan kieltoja.

Korvat kannattaa kyllä tutkituttaa etenkin jos yöt menee kitistessä.Jos tulehdus poissuljetaan, sitten vain kärsivällisyyttä kehiin kehitysvaiheen jaksamiseksi =)

Ja ihana nimitys tuo hymypötkö :heart: