Ä
äitivaan
Vieras
Nyt tulee vuodatusta...olen viiden lapsen yh-äiti ja odotan kuudetta, vahinko jonka pidin. Erosin muutama vuosi sitten ja tämä uusi vauva on ehkäisystä huolimatta tulossa, hetken suhteesta.
Mulla on mennyt lasten kanssa ihan okei, vaikka olen joutunut taistelemaan toimeentulosta, työpaikalla vuoroista ettei lapset olis keskenään pitkiä aikoja, olen kärsinyt karenssin saman asian vuoksi.
Tuntuu että joka asian on saanut taistella itselleen. eli väsynyt olen ollut aiemminkin, mutta lasten kanssa jaksanut olla kärsivällinen ja lempeä.
Nyt puolivälissä raskautta on alkanut mennä hermot joka asiaan, huudan miltei päivittäin lapsille, kiroan heille ja haukun heitä ja voi että tunnen pahaa oloa kun näin teen :`( olen yhteyksissä soskuun ja perhetyöhön, käyn mkt.ssa, nämä aloin kun huomasin olevani raskaana, ajattelin hommata tukiverkostoa ja apua hyvissä ajoin...MUTTA kun sieltä vaan joka taho sanoo, että väsymys normaalia, hienosti pärjäät, käy töissä saat muuta ajateltavaa...en jaksa enää töissä, hain nyt saikkua, sen sain mielenterveyssyistä, lekuri sanoi ettei raskaus ole syy lomaan vielä.
Tuntuu että voimat aivan loppu, en jaksa pyykinpesua, märkiä ulkovaatteita, meteliä, leluja...en jaksa sanoa joka asiasta...ja miedän lapset ovat aina olleet hyvin reippaita ja tehneet kun olen pyytänyt, mutta nyt en enää jaksa pyytää vaan huudan jo heti.
Mtk.ssa sanoivat että pitää löytää lepohetkiä...tuntuu etten muuta kuin makaa sohvalla nykyisin, liikunta jäänyt, väkisin joskus raahaan itseni kävelemään. huoh, mistä saan takaisin sen oman itseni joka jaksoi nauttia lapsistaan ja neuvoa heitä ilman huutamista :`(
Mulla on mennyt lasten kanssa ihan okei, vaikka olen joutunut taistelemaan toimeentulosta, työpaikalla vuoroista ettei lapset olis keskenään pitkiä aikoja, olen kärsinyt karenssin saman asian vuoksi.
Tuntuu että joka asian on saanut taistella itselleen. eli väsynyt olen ollut aiemminkin, mutta lasten kanssa jaksanut olla kärsivällinen ja lempeä.
Nyt puolivälissä raskautta on alkanut mennä hermot joka asiaan, huudan miltei päivittäin lapsille, kiroan heille ja haukun heitä ja voi että tunnen pahaa oloa kun näin teen :`( olen yhteyksissä soskuun ja perhetyöhön, käyn mkt.ssa, nämä aloin kun huomasin olevani raskaana, ajattelin hommata tukiverkostoa ja apua hyvissä ajoin...MUTTA kun sieltä vaan joka taho sanoo, että väsymys normaalia, hienosti pärjäät, käy töissä saat muuta ajateltavaa...en jaksa enää töissä, hain nyt saikkua, sen sain mielenterveyssyistä, lekuri sanoi ettei raskaus ole syy lomaan vielä.
Tuntuu että voimat aivan loppu, en jaksa pyykinpesua, märkiä ulkovaatteita, meteliä, leluja...en jaksa sanoa joka asiasta...ja miedän lapset ovat aina olleet hyvin reippaita ja tehneet kun olen pyytänyt, mutta nyt en enää jaksa pyytää vaan huudan jo heti.
Mtk.ssa sanoivat että pitää löytää lepohetkiä...tuntuu etten muuta kuin makaa sohvalla nykyisin, liikunta jäänyt, väkisin joskus raahaan itseni kävelemään. huoh, mistä saan takaisin sen oman itseni joka jaksoi nauttia lapsistaan ja neuvoa heitä ilman huutamista :`(