huudatteko koskaan lapselle...

  • Viestiketjun aloittaja onko kaikki täydellisiä
  • Ensimmäinen viesti
naks
Mielenkiintoista lukea kommenttejanne huutamisesta. Mukavaa kun monet kertovat avoimesti asiasta ja siitä, että itse sitä katuu ja yrittää muuttaa tapojaan.
Mieleen vaan tuli se, että moni vastauksissa hakee huutamiselle oikeutusta siitä,että lapsi on rasittava tai että itsestä tuntuu oikealta tai että nyt vaan sattuu olemann sellainen tai oma intuitio niin sanoo.
Kait teistä joku miettii ja lukee kasvatuksesta tutkittua tietoa käyttäytymisestä, mikä lapsen itsetunnon sekä vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen kehittymiselle on suotuisaa käyttäytymistä ja pyritte siihen.. vaikkakin omat tuntemukset kyseisessä tilanteessa sanois mitä hyvänsä.
Ainakin itse luotan viisaampien tutkittuun tietoon ja kirjallisuuteen kasvattamisesta, en omiin tunneailahduksiini.
 
eliana

Ei äänen korottaminen ole kauhean kivaa,mutta minua on melkeinpä enemmän ahdistanut sellainen suomalainen jäyhä oleminen, missä kaikki tunteet peitetään jäyhyyteen ja rauhallisuuteen. Anoppini on sellainen joka säilyttää tyyneytensä kaikissa mahdollisissa tilanteissa, ja se se vasta kammottavaa onkin. Hän oikein kerskailee sillä ettei koskaan menetä itsehillintäänsä. No,seurauksena että kaikki lapsensa ovat enemmän tai vähemmän tunnevammaisia (mieheni on terapian avulla tulllut sinuiksi itsensä kanssa) ja näitä on kyllä Suomi täynnä.


En nyt tarkoita että huutaminen on mitenkään hyvästä, mutta on kai sitä muitakin mahdollisuuksia kuin huutaa tai hillitä hermostumisensa jäyhyyteen.
 
kaikki tunteet
Huudan. Olen isoääninen muutenkin. Ja vähän (?) :whistle: temperamenttinen, kuohahdan.
Enkä pode siitä edes huonoa omaatuntoa.
Siitä poden, jos menetän malttini niin että menetän kontrollin ja exän kanssa useamminkin näin kävi, eli karjun solvauksia niin etten muista jälkeenpäin että mitä törkeää tulikaan sanottua. Nyt. miehen , tämän lapsen isän kanssa näitä oli ennen, ei enää onneksi.

Lapsen olen muutaman kerran siirtänyt huoneeseensa varsin napakalla otteella, pari kertaa melkein tukkaan käynyt ja ne hävettää. Niissä mennään minun asettaman rajan yli.
Huutaminen / äänen korottaminen ei ole sitä. Näytänhän muutkin tunteet ihan kunnolla: halit ja suukot ja sylit, empatia, ilo ja innostus.
 
miksi
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.10.2006 klo 18:25 vieras kirjoitti:
Huudan joka päivä ja KOVAA \|O ! poikaan 5v. menee hermot :headwall:
MIKSI??
MItä lapse tekee niin että hermostut - miksi olet niin väsynyt, että menetät hermosi lapselle?
 
joskus palaa pinna ja silloin huudan, vaikka joidenkin mielestä harvoin, omasta mielestä usein. Tulisen luonteen olen saanut syntymälahjana, mutta onneksi lapsen myötä oppinut myös itsehillintää. Jokainen meistä pitää itseään huonona äitinä joskus, syyllisyys on useimpien äitien musta yövieras. itsellä on paljon valvottuja öitä, kun on tullut räyhättyä loppujen lopuksi turhista asioista.
 

Yhteistyössä