Unihalvaus
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Termiä unihalvaus käytetään joko normaalista REM-unen aikana tapahtuvasta halvaustilasta tai häiriöstä nukahtamisvaiheessa, jolloin ihminen säilyttää tietoisuutensa kehon halvaantuessa, tai häiriöstä heräämisvaiheessa, jolloin keho jää hetkeksi halvaantuneeseen tilaan herätessä.
Sisällysluettelo
[piilota]
* 1 Normaali unihalvaus
* 2 Tietoisuus unihalvauksen aikana
o 2.1 Hallusinaatiot unihalvauksessa
o 2.2 Mahdollisia syitä
* 3 Kulttuuriviitteet
* 4 Katso myös
* 5 Lähteet
o 5.1 Viitteet
[muokkaa] Normaali unihalvaus
Unihalvauksen epäillään aiheutuvan mekanismeista aivorungossa, jotka estävät kehoa liikkumasta REM-unen aikana. Nämä estävät vartaloa vastaamasta unen aikana tapahtuviin ärsykkeisiin. Unihalvauksen aikana ihminen pystyy liikuttamaan silmiään ja jotkut kieltäänkin, ja myös hengitystä on mahdollista kontrolloida halvauksen aikana.
[muokkaa] Tietoisuus unihalvauksen aikana
Unihalvauksena tunnettu häiriö ilmaantuu, kun aivot aktivoituvat normaaliin täysin hereillä olevaan tilaan REM-unesta, mutta kehon halvaustila on edelleen voimassa. Tämä aiheuttaa tilan, jossa henkilö on täysin tietoinen ympäristöstään, muttei pysty liikkumaan. Lisäksi unihalvaukseen yhdistyy usein hallusinaatioita. Tila kestää harvoin muutamaa minuuttia kauempaa, vaikka kokijan mielestä se usein tuntuu kestävän huomattavasti pitempään. Kohtaus loppuu kuitenkin välittömästi, jos joku henkilö koskettaa tai puhuttelee kokijaa. Unihalvauskohtaus säilyy myös muistissa. Unihalvaus esiintyy useimmiten nukkuessa selällään. Ihminen voi joissain tapauksissa liikuttaa kättään vähän, muttei voi "herättää" itseään.
Arviolta puolet terveistä ihmisistä kokee unihalvauksen jossain vaiheessa elämäänsä, yleensä nuoruusiässä.
[muokkaa] Hallusinaatiot unihalvauksessa
Unihalvaukseen liittyy usein hallusinaatioita, jotka saattavat olla näkö-, kuulo-, tai kosketusharhoja. Usein hallusinaatiot liittyvät samanaikaisesti useampaankin aistiin. Harhojen yksityiskohdat vaihtelevat yksilöiden välillä, mutta jotkin ovat selvästi yleisempiä kuin toiset:
Yleisimmät
* Valoharhat
* Pelko
Yleisiä
* Olennon läsnäolon aistiminen (usein pahansuopa)
* Painetta tai painoa vartalon päällä (usein rinnalla)
* Kuolemanpelko
Melko yleisiä
* Ääniharhat (usein askelia, epäselvää puhetta tai sysäyksittäistä melua)
* Näköharhoja kuten ihmisiä tai varjoja liikkumassa huoneessa (tämä liittyy melko usein tunteeseen pahan läsnäolosta)
Vähemmän yleisiä
* Leijumisen tunne (joskus yhdistetään ruumiistapoistumiskokemukseen)
* Näennäisesti aukoton siirtyminen täysiin hallusinaatioihin tai unennäkemiseen
* Tuntoharhat (kosketukset)
Harvinaisia
* Putoamisen tunne
* Jatkuvasti voimistuva korkea ääni
* Tärinä
* Erilaiset voimakkaatkin kivut (esimerkiksi kivuliasta säkenöintiä koko kehossa)
[muokkaa] Mahdollisia syitä
Syytä unihalvaukselle ei osata varmasti sanoa. Se liittynee jotenkin aivosillan alueella sijaitsevien motoristen hermosolujen toiminnan estymiseen. Etenkin melatoniinin puute saattaa pysäyttää hermosolujen depolarisaation, mikä estää lihasärsykkeet.
Unihalvauksella on myös selvä yhteys narkolepsiaan, sillä narkoleptikoilla unihalvauskohtaukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin muilla. On arvioitu, että noin 40-60 % narkoleptikoista kärsii myös unihalvauksista.[1]
Joitakin altistavia tekijöitä on kuitenkin löydetty:
* Nukkuminen selällään
* Epäsäännöllinen unirytmi
* Univelka
* Aikaerorasitus
* Lisääntynyt stressi
* Äkillinen elinympäristön tai -tavan muutos
* Ahdistuneisuus, masentuneisuus
* Pelko unihalvauksien toistumisesta
[muokkaa] Kulttuuriviitteet
Unihalvauksen piirteet ovat niin omalaatuiset, että monesti siihen ollaan liitetty yliluonnollisia ilmiöitä. Japanissa ilmiötä kutsutaan nimellä kanashibari ("sitoa metalliköydellä"), Thaimaassa phi um ("aaveen peittämä") ja Meksikossa subida del muerto ("kuolleet nousevat päälle").
Suomen pahaa unta tarkoittava sana painajainen on alun perin tarkoittanut olentoa, eläintä tai lintua, joka tulee nukkuvan päälle, ja yrittää tukehduttaa tämän. Joissain sukukielissä, kuten saamessa, sanan painajainen käännöksellä tai vastineella on edelleen tämä merkitys.
Keskiajalla Euroopassa unihalvaus saattoi antaa lisäsyitä uskoa demoneihin ja taikuuteen.
Perinteisessä venäläisessä uskomuksessa unihalvauksentapaiset oireet olivat kotihengen domovoin syytä. Täten domovoi rankaisi huonoja aviomiehiä tai pettäjiä.
Halvaantumisen ja hallusinaatioiden yhdistyminen ovat johtaneet siihen, että ilmiötä pidetään osasyynä moniin ufosieppaus- ja haamuhavaintoihin, ruumiistapoistumiskokemuksiin sekä moniin muihin yliluonnollisiin tapahtumiin.
Kirjallisuudessa eräs tunnetummista unihalvauskuvauksista on Guy de Maupassantin novellissa Le Horla.