hups, ehkäisy "unohtui"...

kun tätä alotusta luki, toivottavasti provo! Ei kai kukaan voi olla noin tyhmä?

Perheen perustaminen on yhteinen asia josta pitää puhua eikä toimia toisen selän takana.
Ja tuosta ehkäsystä. Ukkos taitaa olla aika idiootti.
Seuraavan kerran ku touhuun alkaa ja oot taas "unohtanu" pillerin niin kyllä sun pitäs sille sanoa et taas on "unohtunu" ja voit hyvin tulla raskaaksi ja varmistaa että se ukko tajuaa mihin on ryhtymässä...

 

Ai kamala... Tosin valitettavaa on että tällainenkaan ei välttämättä ole provo. Näitä löytyy.

 

Kirjoitat, ettei kiinnosta työnteko, eikä kiinnosta koulutuskaan. Mitenkäs se on sitten lapsen kohdalla, kun sekään ei kiinnosta enää...

Kirjoitat kaameasta vauvakuumeesta, tiedän tunteen, pakko saada vauva heti ja nyt! Mutta, sekin on tosiasia ettei se vauva "vauvana" kauan pysy, vaan kasvaa koko ajan ja vaatteiden, ruuan ja kenkien, yms. hankkimiseen kuluu huomattava määrä rahaa... Ja tähän lisäksi vaippoihin kuluva rahamäärä, mikäli ei kestoja käytä.

Kun huvittaisi lähteä bilettämään miehen kanssa, mikäli siinä vaiheessa olette vielä yhdessä kun vauva on maailmassa... Niin aloitat soittokierroksen, että kukas vauvaa/lasta hoitaisikaan. Isovanhemmat sanovat "no thanks", haluavat viettää vapaa-aikaansa rauhassa tai ehkä ovat töissä... Ja kun olet päässyt soittokierroksen loppuun, eikä kukaan ota lasta hoitoonsa, joudut itse jäämään ja hoitamaan lasta kotona, kun mies lähtee kavereiden kanssa parille kaljalle... Sama tilanne myös silloin, jos olet yh:na, eikä mies osallistu lapsenhoitoon ja uutta pitäisi lähteä etsimään... Näin on asiat!

Ja mitä elareihin tulee, ei välttämättä mies niitä aina maksa. Ei vaikka velvollisuus olisi... Sen hoitaa sitten valtio. Eikä se ole enää yksin tänä päivänä miehen homma perhettä elättää, sillä menot ovat valtavat nykypäivänä, mitä perheen elättämiseen meneekään... Ja se, että teetkö ennen lasta ja raskausaikana töitä, vaikuttavat äitiyspäivärahaan. Jos on kotona könnätty ja vältytty työnteolta, niin silloin saa myös tyytyä minimikorvauksiinkin.
Ja jos ajattelet, että mies elättää perheen, niin silloinhan rahat meneekin kirjaimellisesti; vuokraan, ruokaan ja laskuihin ja muihin välttämättömiin menoihin. Joten joudut karsimaan omista menoistasi, ei uusia vaatteita, eikä kenkiä, eikä esim. meikkejä, eikä merkkitavaroita. Silloin, jos mennään miehen tuloilla, niin silloin mennään myös halvimman mukaan, eli sieltä ostetaan mistä halvalla saa. Ja kirpputorit tulevat tutuiksi... Heräteostoksista luovuttava, eikä paljoa huvita kaupungilla/ostoksilla kierrellä kun ei ole rahaa.

Sinuna miettisin vielä ja menisin töihin, ja laittaisin rahaa säästöön, jotta olisi sitten pahanpäivän varalle mistä ottaisi, ettei tarvitsisi 9-10 kuukauden ikäistä pikku reppanaa kuskata hoitoon vielä pitkiksi päiviksi, kun äiti huomaakin, ettei se lapsenhoito ihanaa ollutkaan ja kun rahat ei riitä, niin pakko mennä töihin...

Itse olin 23-vuotias esikoisen saadessani, nuori ikäisekseni. Kavereita ei äitiyteni kiinnostanut, sillä suurin osa saa lapsia vasta nyt kolmekymppisenä...

Tiedän mitä kotiäitiys on, 5 vuotta siinä hurahti kotiäitinä itsellekin. Se on mukavaa aikaa, mutta kukkaronnyörit on pidettävä tiukalla, sillä mamma ja pappa ei enää sitä projektia maksakaan.

 

Kas kun ei oo tullu kannustusta aloittajalle *wirn*. Veikkaan, että tätä on lukenut sellaset jotka on samalla kaavalla menneet joskus. Sen pitäisi ap:lle jo kertoa, että on ihan hukassa kun ei mitään positiivistä tule vastaan.

En käsitä miten rahan tarvetta kukaan tänä päivänä voi vähätellä. Meilläkin on sikatiukkaa kokoajan vaikka molemmat aikuiset on töissä. Tarvitaan nyt isompi auto ja se tuntuu olevan aivan käsittämätön urakka ja stressi. Meillä ei oo kun pieni asuntovelka asuin alueeseen ja perheen suuruuteen nähden ja muita velkoja, osamaksuja, visa-laskuja ei ole. Kaksin ollaan vuosittain käyty ulkomailla johon on menny toisen lomarahat, tänä vuonna sitäkään ei ole ja silti näyttää ettei sitä uutta autoa vaan saa hankittua. Pankki kyllä myöntäisi lainaa montakymmentä tuhatta, mutta pitää se kyky olla perheellisenä hoitaa yllättäviä menoja, joita voi tulla. Jos tavallisena vuonna ei mene perheellä vaikkapa sairaalassa käymiseen rahaa lainkaan, joku vuos sitä voi mennäkkin sitten ja rutkasti, joka voi muuttaa sitä arkea aikalailla.. maksukatot ei paljoa lohduta jos matkaa on vaikka se 50km.... + että parhaillaan sitten se aika mitä menee jossain ikävässä jutussa on pois työajasta -tulot pienenee entisestään.

Kauheita kauhukuvia perheen perustamista miettivälle. On, en itte koskaan aatellukkaan, ettei se ois ihan helppoa. Nyt tän vuoden vähintään 2 kertaa sairaalassa kuussa ravattua, toisessa kaupungissa on tullut yllätyksenä ja se on syönyt rahaa, vaikkei siitä kukaan valitakkaan arjessa.

 

No mitäs sit aikailet, lopeta salaa pillerit kokonaan jos niin ehdottomasti sen vauvan haluat! Olettaen että olet valmis kantamaan vastuun lapsesta yksin jos mies ei hyväksy raskautta.

 

kun tätä alotusta luki, toivottavasti provo! Ei kai kukaan voi olla noin tyhmä?

Perheen perustaminen on yhteinen asia josta pitää puhua eikä toimia toisen selän takana.
Ja tuosta ehkäsystä. Ukkos taitaa olla aika idiootti.
Seuraavan kerran ku touhuun alkaa ja oot taas "unohtanu" pillerin niin kyllä sun pitäs sille sanoa et taas on "unohtunu" ja voit hyvin tulla raskaaksi ja varmistaa että se ukko tajuaa mihin on ryhtymässä...

Mun mielestä tässä vaiheessa olis myös pillerin unohtaneen vastuulla käskeä pistää se kumi päälle tai jäädä ilman, varsinkin jos mies on kertonu haluttomuudestaan vauvaa kohtaa. Ja kaikenlisäks mies on jotenkin tyhmä, jos ei sisäistä sitä että siitä tosiaan VOI tulla raskaaksi jos se yksikin pilleri jää pois.

 

[QUOTE="DaaDaa";23742290]Kirjoitat, ettei kiinnosta työnteko, eikä kiinnosta koulutuskaan. Mitenkäs se on sitten lapsen kohdalla, kun sekään ei kiinnosta enää...

Kirjoitat kaameasta vauvakuumeesta, tiedän tunteen, pakko saada vauva heti ja nyt! Mutta, sekin on tosiasia ettei se vauva "vauvana" kauan pysy, vaan kasvaa koko ajan ja vaatteiden, ruuan ja kenkien, yms. hankkimiseen kuluu huomattava määrä rahaa... Ja tähän lisäksi vaippoihin kuluva rahamäärä, mikäli ei kestoja käytä.

Kun huvittaisi lähteä bilettämään miehen kanssa, mikäli siinä vaiheessa olette vielä yhdessä kun vauva on maailmassa... Niin aloitat soittokierroksen, että kukas vauvaa/lasta hoitaisikaan. Isovanhemmat sanovat "no thanks", haluavat viettää vapaa-aikaansa rauhassa tai ehkä ovat töissä... Ja kun olet päässyt soittokierroksen loppuun, eikä kukaan ota lasta hoitoonsa, joudut itse jäämään ja hoitamaan lasta kotona, kun mies lähtee kavereiden kanssa parille kaljalle... Sama tilanne myös silloin, jos olet yh:na, eikä mies osallistu lapsenhoitoon ja uutta pitäisi lähteä etsimään... Näin on asiat!

Ja mitä elareihin tulee, ei välttämättä mies niitä aina maksa. Ei vaikka velvollisuus olisi... Sen hoitaa sitten valtio. Eikä se ole enää yksin tänä päivänä miehen homma perhettä elättää, sillä menot ovat valtavat nykypäivänä, mitä perheen elättämiseen meneekään... Ja se, että teetkö ennen lasta ja raskausaikana töitä, vaikuttavat äitiyspäivärahaan. Jos on kotona könnätty ja vältytty työnteolta, niin silloin saa myös tyytyä minimikorvauksiinkin.
Ja jos ajattelet, että mies elättää perheen, niin silloinhan rahat meneekin kirjaimellisesti; vuokraan, ruokaan ja laskuihin ja muihin välttämättömiin menoihin. Joten joudut karsimaan omista menoistasi, ei uusia vaatteita, eikä kenkiä, eikä esim. meikkejä, eikä merkkitavaroita. Silloin, jos mennään miehen tuloilla, niin silloin mennään myös halvimman mukaan, eli sieltä ostetaan mistä halvalla saa. Ja kirpputorit tulevat tutuiksi... Heräteostoksista luovuttava, eikä paljoa huvita kaupungilla/ostoksilla kierrellä kun ei ole rahaa.

Sinuna miettisin vielä ja menisin töihin, ja laittaisin rahaa säästöön, jotta olisi sitten pahanpäivän varalle mistä ottaisi, ettei tarvitsisi 9-10 kuukauden ikäistä pikku reppanaa kuskata hoitoon vielä pitkiksi päiviksi, kun äiti huomaakin, ettei se lapsenhoito ihanaa ollutkaan ja kun rahat ei riitä, niin pakko mennä töihin...

Itse olin 23-vuotias esikoisen saadessani, nuori ikäisekseni. Kavereita ei äitiyteni kiinnostanut, sillä suurin osa saa lapsia vasta nyt kolmekymppisenä...

Tiedän mitä kotiäitiys on, 5 vuotta siinä hurahti kotiäitinä itsellekin. Se on mukavaa aikaa, mutta kukkaronnyörit on pidettävä tiukalla, sillä mamma ja pappa ei enää sitä projektia maksakaan.[/QUOTE]

Tässä on paljon asiaa, mieti, onko nyt varmasti lapsen aika vielä!

 

Mun mies kyl on niin aivoton .. siis just tollanen että ei voi sattuu mun kohdalle. En syöny pillereitä ja mies ei suostunu käyttää kondomia koska se on niin kamala mutta siltin mies ei halunu lapsia.. hohhoijaa mikä järjenjuoksu.. no voitte arvata miten meillä kävi.. no eipä se mies karkuun juossu vaan kanto vastuun teoistaan.. nyt miellä pieni perhe ja ollaan SUUNNITTELEMASSA seuraavaa.. ei se aina mee niinku elokuvissa.

Minä siis olin halukas saamaan lapsen... siksi en pillereitä ollu hommannu.

 

[QUOTE="vauvakuumeinen";23741553] poikaystävänikin on iloinen vaikkakaan nyt ei lasta mukamas haluakkaan. kyllä haluaa sitten kun vauva on tulossa enkä suostu aborttia tekemään![/QUOTE]

Voivoi, kultapieni. Ei ole kovakaan homma pojan ottaa ja lähteä lätkimään siinä vaiheessa kun ilmoitat, että nyt tuli pallo jalkaan. Sitä on tapahtunut, ja tapahtuu.

 

Provoksi veikkaan, mutta jos nyt sattuisi olemaan totta, niin sanon, että sääliksi käy sitä mahdollista tulevaa lasta, jonka elämä on näin monimutkaista jo suunnitteluvaiheessa. Ei hyvältä näytä...

 

Huh, toivottavasti tämä on provo.

 

[QUOTE="vauvakuumeinen";23741558]ilmeisesti minä olen erittäin paljon kypsempi kuin sinä, koska haluan vauvan jo nyt. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa jo neljä vuotta, eli mistään lyhyestä suhteesta ei ole kysymys. Olen täysin aikuinen, asumme jo yhdessäkin kultani kanssa ja kihloistakin on jo ollut puhetta. Työnteko ei ole minua varten eikä koulukaan tällä hetkellä innosta. Siksi ajankohta olisi täydellinen vauvan tuloon. Poikaystäväni voisi elättää perheemme hyvillä tuloillaan.[/QUOTE]

sinä et vaikuta hirveän kypsältä =)

 

ap, tuutkos kertoo lisää tarinoita.. mulla ois taas yö aikaa....

 

Tämä aloitus naurettas demissäkin pihalle... Kasva aikuiseks!

Terveisin
saman ikäinen vauvakuumeilija

 

Mä voin ton koliikkivauvani antaa ap:lle lainaksi muutamaksi yöksi. Saa hoitaa yksin tai kaksin poikkikisen kanssa. Katotaan muistuuko pillerit sen jälkeen...

 

Hommaa se vauveli sitten kun olet edes sen verta kypsä että osaat huolehtia ehkäisystä.

 

lapsellista ajatella että ihminen on kypsä sillon ku haluaa vauvan

 

Ymmärrän vauvakuumeilusi, meilläkin mies oli vuos sitten ehdottomasti sitä mieltä että ei lasta, pitkään aikaan vielä. Se oli haastavaa minulle sillä minulla oli ollut vauvakuume jo pitkään... Ja tunsin olevani niin valmis äidiksi, koska meillä oli/on asiat niin hyvin kuin mahdollista perheen perustamiseen, mutta ainoastaan miehen myöntyminen asiaan puuttui.
No nyt on vuos pyrähtänyt ja alkuvuodesta jätettiin ehkäisy pois ja nyt ei muuta kun odotellaan toivottua tulosta.. Itse olen siis 24, mies 29.
Täysin normaalia että sinun miehesi ikäinen mies ei ole läheskään vielä valmis isäksi. Ja harvoin edes naisetkaan tuossa iässä. En sillä, ettetkö sinä olisi valmis. Mutta en suosittele ehkäisyn laiminlyömistä, ennen kuin molemmat ovat täysin varmoja asiasta että vauva on tervetullut.
Jo toivottu perheen lisäys koettelee parisuhdetta, saatika sitten tuo sinun tilanteesi että mies ei ole valmis isäksi.
Toki hän voi vaatia tekemään abortin, mutta loppujen lopuksi se olet sinä joka määräät omasta kehostasi sano muut mitä tahansa. Mutta tämmösten asioiden kanssa ei kannattais leikkiä.

 

PPPPPPPPPRRRRROOOOOOVVVOOOOOOOOO. ja vielä huono.

 

Hannkikaa sosstu ensin tulot, ammatti ja vasta sitten kun voitte omilla tuloilla elättää lapsen tehkää niitä. Yhteiskunnan tukien varaan älkää tehkö lapsia.