Hupaisa lapsi tänään kaupassa, turhis

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Tipi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"Tipi"

Vieras
Alle kolmivuotias joka suorastaan terrorisoi äitiään :D Äiti yritti valita suklaamunia koriinsa kun tämä pikku sankari ravasi pääsiäiskarkkihyllyä ympäri kuin ohjus. Höpötti ihan taukoamatta "Äiti kato suklaamunia, suklaamunia, kato munia, äiti hei osta mulle tämä kalenteri, osta tämä kalenteri osta tämä kalenteri" x 50

Äiti sai lapsen lähtemään karkkihyllyltä hetken päästä, mutta poika palasi sinne ja alkoi mättää mukaansa kaikkia munia mitä vain hyllyistä käteen osui "Äiti mä otan tän, ja tän, ja tämänkin otan, haluan suklaamunia, munia, hei saanko ottaa tämänkin ?"

Äiti mättää munat takaisin omille paikoilleen ja lähtee kävelemään kassalle. Sitten poika liimaantuu jäätelöosastolle "Äitiiiiii osta mulle jäätelöä, mä haluun jäätelöä jnejnejne." Äiti sitten vastasi että "Meillä on kotona jo jäätelöä" Poika: "Ei kun haluan hyvää jäätelöä, tuota parempaa jäätelöä, parempaa jäätelöä!" x 10
Äiti sitten suostui että otetaan pojalle jätskiä ja vei pojan jäätelöhyllylle. Poika avasi jäätelöhyllyn oven ja alkoi tökkimään ja nyhtämään kaikki jäätelöitä pihalle "Tää on hyvää, tää kans, haluun tätä, eikun tätä, saanko nää kaikki?"


Sitten kun jätski oli valittu ja olivat jo menossa kassalle niin poika ampusi karkkihyllylle ja nappasi hyllystä pussin karkkia" Kato äiti mitä mä otin, kato mitä otin, hahaha!" Hieman kyllästyneen oloinen äiti sitten yritti laittaa karkkipussin vain pois pojan kädestä ensimmäiseen hyllypaikkaan mikä kohdalle sattui kun poika alkoi rallattaa: "ÄITI, ei se pussi siitä ollu, et sä voi sitä siihen laittaa ei se siihen kuuluu se oli täältä, ei kun täältä, eikun mistäs se olikaan?"


Koko tämän ajan poika papatti että "äiti oon täällä" kun juoksi ympäri hyllyjä. Myös "Pääsiäinen on kesällä, pääsiäinen on kesällä"- rallatus kaikui pitkään ennen kuin äiti korjasi että keväällä. Voi mahdoton :D Äiti oli ihailtavan rauhallinen, mutta sitten taas ihmettelin hieman kurin puutetta. Mistäs sitä tietää.
 
nii-i. sitä tuon parivuotiaan kanssa miettii että mitäs sitte jos se jos se joskus saa suklaata tai jätskiä, eihän tuo oo vaarallista. no niin ei ookkaan mutta kuka sen kanssa viitii lähteä kauppaan sitte ku se keksii etä niitä muniahan on siellä läjäpäin! jaa sekin osaa jo jankuttaa kotioloissa aika lahjakkaasti.
 
Meinasin kurin puutetta lähinnä sillä että äiti tosiaan kärsivällisesti jaksoi koko show:n, karkkia ja jäätelöä poika nyhti hyllyistä paljon ja äiti ei oikein reagoinut muuten kuin laittamalla ne hiljaa takaisin :) Ja suostui ostamaan pojalle sitä jätskiä vaikka kotonakin oli jo. Mutta en tuomitse, minusta se oli enemmänkin söpöä ja mukavaa että äiti jaksoi olla kärsivällinen, lapsia on monenmoisia. Itselläni ei olisi kyllä kärsivällisyys riittänyt hiljaa tavaroiden paikoilleen laittamiseen <: )
 
Meidän keskimmäinen on juuri tuollainen. Ihan kamala kakara. :D Tänään tein kaikkeni Prismassa, että pysyin täysin tyynenä ja hoidin ostoskierroksen lasten kanssa loppuun. Se on just tuollaista.

Äsken istuttiin saunassa ja oli kyllä melkonen sirkus sieläkin. Kauha heilui, vettä roiskui "oho äiti mää vahingossa äiti kato, oho saunatonttuki putos, kato äiti mun juomapullo kelluu, kato ko se kelluu, hei mä piirrän saunanoveen ydämiä, äiti kato ku mää piirrän sydämiä, mullon kuuma, mullon kylymä, mää heitän löylyä, oho äiti kato anteeksi, oho se putos kato, oho..."

Ja tuo ei hiljene ikinä. Nyt se nukkuu ja on hiljaa. IHANAA. :D
 
[QUOTE="tiu";23622295]Ei kyllä oikein menny perille mikä tuossa oli hupaisaa, sanoisin ennemmin raivostuttavaa![/QUOTE]

minusta on ainakin oikein hupaisaa seurata, kun joku pikkuinen touhottaa jossain tai on vilperi.KUNHAN SE EI OLE OMA LAPSI :D
kaupankenkäosastolla isä yritti pari vuotiaalle tyttärelle sovittaa lenkkareita ja se lapsi huusi kuin pistetty sika.se isä oli ahdistunut ja sitä hävetti ja se ei tiennyt miten päin olisi ollut, kun lapsi vaan huusi ja karjui sylissä kiemurreleen, että "ei halua tenkää lalkaan!!!" . minusta se oli hupaisaa ja toisaalta halusin mennä ottamaan isää olkapäästä kiinni ja sanoa, että "tiedän tunteen!".
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";23622305]Meidän keskimmäinen on juuri tuollainen. Ihan kamala kakara. :D Tänään tein kaikkeni Prismassa, että pysyin täysin tyynenä ja hoidin ostoskierroksen lasten kanssa loppuun. Se on just tuollaista.

Äsken istuttiin saunassa ja oli kyllä melkonen sirkus sieläkin. Kauha heilui, vettä roiskui "oho äiti mää vahingossa äiti kato, oho saunatonttuki putos, kato äiti mun juomapullo kelluu, kato ko se kelluu, hei mä piirrän saunanoveen ydämiä, äiti kato ku mää piirrän sydämiä, mullon kuuma, mullon kylymä, mää heitän löylyä, oho äiti kato anteeksi, oho se putos kato, oho..."

Ja tuo ei hiljene ikinä. Nyt se nukkuu ja on hiljaa. IHANAA. :D[/QUOTE]

Heh. Eikös sitä sanota, että jokaiselle annetaan se mitä jaksaa kantaa. Ensimmäinen lapseni on ollut vastaavanlainen kaupassa kinuaja (tosin ei ihan noin, hih) ja nää kaksi nuorimmaista ei koskaan pyydä kaupasta mitään... Muutoinkin tosi rauhallisia, vilkkain on edelleen esikoinen. Vaikka ikää jo 11v, huoh :D
 
tuosta jankutuksesta tulee mun nuorin mieleen. 2,5v joka jaksaa selittää miten "iso kakka tuli. tuli kakka. tuli kakka. hieno kakka. iiiiiso tuli tuli iso. ääkäsin kakkaa, ääkäsin kakkaa. pottaan tuli kakka"

Mun oli kerran kirjoitettava tuota kakka-juttua ylös, siinä se koneen vieressä selitti ja minä tirskuen kirjoitin sanasta sanaan :D :D

Eli meillä tyttö siis alkanut vihdoin tekeen kakan pottaan, ylpeä itsestään :D
 
[QUOTE="vieras";23622305]Meidän keskimmäinen on juuri tuollainen. Ihan kamala kakara. :D Tänään tein kaikkeni Prismassa, että pysyin täysin tyynenä ja hoidin ostoskierroksen lasten kanssa loppuun. Se on just tuollaista.

Äsken istuttiin saunassa ja oli kyllä melkonen sirkus sieläkin. Kauha heilui, vettä roiskui "oho äiti mää vahingossa äiti kato, oho saunatonttuki putos, kato äiti mun juomapullo kelluu, kato ko se kelluu, hei mä piirrän saunanoveen ydämiä, äiti kato ku mää piirrän sydämiä, mullon kuuma, mullon kylymä, mää heitän löylyä, oho äiti kato anteeksi, oho se putos kato, oho..."

Ja tuo ei hiljene ikinä. Nyt se nukkuu ja on hiljaa. IHANAA. :D[/QUOTE]

:laugh: Kuulostaa ihan mun lapsilta, ja mielestäni meilläkin on kuri kohdallaan, tykkään kun lapset vilpittömästi lapsenmielellään uskaltavatkin aina äitille höpötellä ja toivon, että haluavat höpötellä vielä teini-ikäisinäkin! Ehkä vähän eri juttuja, mutta kuitenkin :D
 
Kuulostaa hyvin tutulta menolta ;)) Onneksi minun tenava ei enää mitään hyllyistä nyhdä alas, mutta koko ajan hän kaupassa kuitenkin on äänessä kuin papupata. Äiti, katso tuolla on sitä tai äiti katso tuolla on tätä jne jne. Ostetaanko äiti tälläistä? Tai ostetaanko äiti tuollaista? Välillä tulee kanssa hieman epätoivo-olotila, kun ei pian muista, että mitä pitikään ostaa, kun lapsi pulisee ja höpisee taukoamatta.
 
[QUOTE="Nih";23622339]Samaa mietin. Vai oliko kyseessä sittenkin se oma lapsi ;)[/QUOTE]

Ei ole oma lapsi kun ei ole omia lapsia ollenkaan :D Sen takiahan minä mielenkiinnolla sivusta seurasinkin miten vanhempi suhtautuu noin tempperamenttiseen lapseen, kun omia henk.koht kokemuksia ei ole kuin sukulaisten lapsista.
 
tuosta jankutuksesta tulee mun nuorin mieleen. 2,5v joka jaksaa selittää miten "iso kakka tuli. tuli kakka. tuli kakka. hieno kakka. iiiiiso tuli tuli iso. ääkäsin kakkaa, ääkäsin kakkaa. pottaan tuli kakka"

Mun oli kerran kirjoitettava tuota kakka-juttua ylös, siinä se koneen vieressä selitti ja minä tirskuen kirjoitin sanasta sanaan :D :D

Eli meillä tyttö siis alkanut vihdoin tekeen kakan pottaan, ylpeä itsestään :D

:laugh: ovat ihania.
minulla on 2,5 vuotias papukaija kanssa. kova hokemaan.ja se hokeminen jatkuu ainakin niin kauan, että joku muu ( yleensö minä ) vahvistan sanomisensa.ei riitä joo tai ei,vaan pitää toistaa se sanominen hyväksyen.tai sitten se jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
 

Yhteistyössä