huonot välit vanhempiin

[onneton tapaus]

Kyse siis omista vanhemmistani. Tuntuu, että siitä lähtien kun kotoa muutin pois 18-vuotiaana mut jätettiin oman onneni nojaan. Olin silloin tosi masentuntunut ja olen ollut sitä myöhemmässäkin elämässä. Nykyään kyllä hakenut siihen apua. Olen kyllä tehnyut äitini ja omastakin mielestä virheitä, kuten se että muutin lasten isän luo kun tulin raskaaksi, vaikkei siellä ollut meille tilaa juuri yhtään. Olen myös hankkinut vanhan ok-talon, jota on joutunut kunnostaa. Hankin jopa toisen lapsen saman miehen kanssa, joka ei mua auttanut lastenhoidossa tai juuri muutenkaan. Olen ottanut velkaa talon kunnostuksiin yms. miksi joutunut talousvaikeuksiin. Nyt tein sen virheen, että pyysin äidiltä apua että olisi taannut järjestelylainan. Sain heti kuulla tämän kaiken mitä edellä kerroin ja ehdottoman kiellon avunpyyntööni. Tuntuu taas kerran siltä ettei mua saisi olla olemassakaan... kai tässä sitten joutuu päästää laskut perintään, vaikka olen koettanut maksaa niitä tähän asti tunnollisesti, nyt vaan alkanut olla tosi vaikeaa selvitä. Ollaan myös erottu lasten isän kanssa, silti sitäkin aina äiti jaksaa syytellä, vaikka se on mulle yhä tärkeä ihminen.

 

["vieras"]

NO mulle on vanhemmat aina sanoneet, etteivät koskaan tule lainoja takaamaan. Nytkin tarvittaisiin paljon ennemmän tilaa ja asuntolainaa ei saada ilman takaajaa. En ole edes kysynyt, kun tiedän vastauksen.

Et tarkemmin sano miten sinut on jätetty oman onnen nojaan. Ei minuakaan ole autettu ja ikinä en ole kehdannut vanhemmiltani rahaa pyytää. En edes teini-iässä.

 

[Keittiönoita]

Kurja tilanne, mutta ymmärrän äitisi kannan tuossa lainan takauksessa. Lainan takaaminenhan merkitsee, että on valmis maksamaan sen lainan itse, jos velallinen jättää maksamatta. En minäkään takaisi kenenkään lainaa, en edes omien lasteni. Auttaisin toki lapsiani jollain muulla tavalla, mutta en takaamalla lainaa.

 

["alkup."]

Kyse oli nimenomaan siitä että olisin selvinnyt paremmin taloudellisesti jos olisin saanut takaajan sille järjestelylainalle. Nyt kun kaikki tulot menee lainoihin ym. laskuihin. Pelkät korot tekee ison loven. Mutta yritäs se selittää äidille! Kun heti oli torjuva asenne. Ei se auta mua muutenkaan taloudellisesti enkä ole edes pyytänyt ennen tätä apua mihinkään. Tuntuu että oon sen mielestä ei-toivottu, vain mun lapsista on ollut kiinnostunut siitä asti kun syntyivät. Ei edes tajunnut että kärsin synnytyksen jälk. masennuksesta, enkä saanut apua tai tukea. En edes uskaltanut kysyä

 

["juulia"]

en minäkään alkais takaamaan. valitettavasti on niin huonot kokemukset sukulaisten välisistä raha-asioista.

 

[apuja]

jos sulla on paljon lainoja, niin kannattaisko niitä yrittää yhdistellä. ei menis korkoja kuin yhdestä lainasta.

 

[eikö]

kyllä kai henkilö, jota pyydetään takaajaksi arvioi sen miten takausta kysyvä hoitaa raha-asioitaan. jos raha-asioiden hoito on ollut hankalaa, on syytäkin olla varovainen

 

["vieras"]

Minulle sekä vanhempani ja veljeni lupautuivat takaamaan lainaa. Mutta he luottavat, että maksan sen lainan.

Uskomatonta, ettette pysty luottamaan kehenkään takaamisen verran. Itse kyllä luotan vanhempiini ja veljeeni kuin kiveen.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";25361018]Minulle sekä vanhempani ja veljeni lupautuivat takaamaan lainaa. Mutta he luottavat, että maksan sen lainan.

Uskomatonta, ettette pysty luottamaan kehenkään takaamisen verran. Itse kyllä luotan vanhempiini ja veljeeni kuin kiveen.[/QUOTE]
Mun kohdallani kyse ei ole luottamisesta lapsiini vaan siitä, että elämä voi muuttua. Voi tulla työttömyyttä, sairauksia, vammautumista jne. Mä tiedän, että lapseni pyrkisivät viimeiseen asti estämään sen, että mä joutuisin takaajana maksumieheksi. En halua, että lapseni joutuisivat sellaiseen tilanteeseen.

 

[ikävä homma]

velkajärjestely on keksitty. En tiedä haluaisinko edes pitää takaajana sukulaista, joka pitäisi minua nollana ja katsoisi asiakseen huomautella siitä.

Voihan olla, että on perääkin tuossa että äitisi ei sinua hyväksynyt aiemminkaan. Mutta kannattaa pitää myöhemmät tapahtumat erillään tuosta perusongelmasta, ettei käy turhaan niin, että katsot sellaisetkin asiat äidin viaksi, jotka sitä eivät oikeastaan ole.

Joillain äideillä ei ole mitään estoja haukkua lastaan (=tytärtään) surutta riippumatta yhtään tilanteesta ja tyttären voimista. Tai ehkä asia on suorastaan niinpäin, että haukkuminen on sitä innokkaampaa, mitä heikommin tyttärellä menee. Se on surullista aina ja kaikkialla.

 

[tä]

velkajärjestelyä haetaan, ei siihen kaikkia hyväksytä.

 

["alkup."]

Olen myös hakenut veljäjärjestelyä, mutta se tietää sitä että luottotiedot menee vuosiksi eteenpäin, en voi edes putkimiestä kutsua kotiini.