Huonot lapsuuden muistot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kahden pojan äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kahden pojan äiti

Vieras
Mitä huonoja lapsuuden muistoja sinulle on jäänyt joiden siirtämistä vältät omien lasten kanssa?

Mua on esimerkiksi lapsena hävettänyt tuoda kavereita kotiin koska meillä oli niin likaista ja siks meninkin aina mielummin kavereiden luo leikkimään kuin että oisin tuonut niitä kotiin.Nykyjään mä pidän kodin niin siistinä (meillä ei kyllä paikat kiillä) että meille kehtaa päästää koska tahansa yllätys vieraat sisään ja vessassa uskaltaa vieraskin käydä.
Muistan myös kuinka vaatteeni haisivat aina hirveänlle tupakansavulle.
Ja muistan kuinka hampaani olivat tosi reikäiset jonka vuoksi mun lasten hampaat pestään varmasti joka aamu ja ilta.
Ekalta luokalta lähtien oon joutunut itse huolehtimaan itselleni vaatteet päälle ja että ehdin kouluun, koska ketään ei ollut aamulla kotona kun piti kouluun lähteä, mutta muistan kuinka ihanaa oli tulla kotiin kun siellä oli isä odottamassa ja kai juuri siksi niin kovasti haluaisin olla kotona kun omat lapseni lähtevät kouluun ja olla kotona kun he tulevat kotiin.
 
Pikkusisko oli/on erityislapsi/-aikuinen. Häntä kohdeltiin eri tavalla kuin minua, vaadittiin vähemmän ja häntä jouduttiin huomioimaan enemmän. Toisaalta ymmärrän, ettei ollut vanhemmilla helppoa. Mutta itse haluan omia lapsia kohdella mahdollisimman samanlaisesti. Niin että molemmat saavat huomiota.

Itse haluan myös, että lapseni uskaltavat tulla minulle kertomaan, jos joku asia on huonosti. En pelännyt vanhempiani vaan pelkäsin, että heille ongelmien kertominen toisi lisähuolia heille. En halua, että lapseni suojelisivat minun tunteitani vaan haluan, että kaikista asioista uskaltaisivat minulle kertoa.
 
varmaan kaikki pahoinpitelyt ja huudot, isän ja äidin ero. Isä juoppo johon en saanut pitää yhteyttä ja isäpuoli löi. Kerran sain niin selkääni, että en saanut seuraavana päivänä lähteä kavereiden kaa uimareissulle, kun punanen perseeni ois herättäny epäilyjä, punanen = sen jälkeen musta. Siinäpä jotain, mutta vain murto-osa.
 
Isää häpesin, joi viinaa, ajoi humalassa, naapuri kuskasi joskus kotiin ja joskus löytyi vaatehuoneen lattialta sammuneena...
Ei koskaan puhunut, ei tervehtinyt kavereita...

Kotona oli koko ajan varautunut ilmapiiri, ei voinut olla kavereiden kanssa normaalisti... (eipä noita kavereita tosin paljoa käynytkään, mielummin menin itse niiden luo ei tarvinnut hävetä...)

Nuo kaikki on jääneet mieleen ja paljon muita, huonoina muistoina, ja pyrin ettei meillä ikinä koskaan tule olemaan tuollaista!
 
Päätin, etten huuda kuten äitini, enkä hermoile samalla tavalla joka asiasta.
Toisin kävi. Nyt on elämäntilanne helkutin rankka, ero päällä, olen aivan yksin kahden pienen kanssa. Yritän yhdelle jos toiselle "voimavaroja arkeen " tms. kursseille ja vertaistukiryhmiin. Ilmoitan. En pääse. Olen syksystä lähtien yrittänyt, mutta en ikinä kelpaa näihin ryhmiin. En tiedä miksi en.

Nyt yritän saada tuota pientä hoitoapupalvelun tilapäishoitoon, jotta saisin kerran viikossa pari tuntia itselleni omaa aikaa ja voisin vaikka harrastaa jotain. Katsotaan, suostuuko toimeentulotuki maksamaan lapsen hoidon. Itse en raski, on kuitenkin 20 e / osa-aikainen kerta.
 
Äitini asenne jos uskalsin tuoda joskus kaverin meille edes eteiseen odottamaan, mulkoili eikä tervehtinyt ine. Hävetti. Omien lasteni kavereille olen pitänyt huolen että olen ystävällinen.
 
hyvä huomata ettei ole ainoa jolle on jäänyt lapsuudesta "traumoja"
Mun isosiskolle (ikäeroa meillä 18v) on jäänyt pahat muistot siitä kun joskus pienenä se oli jätetty pikkuveljen kanssa kaksistaan (nukkumaan, olivat kuitenkin heränneet) kun äiti oli lähtenyt ryyppäämään ja siks hän hoitaa todella paljon omaa lapsenlastaan jotta tämän ei ikinä tarvitse tehdä samoin.
 
En kehdannut tuoda kavereita kotiin, koska meillä oli aina niin likaista ja boheemi meininki talossa. Isä taiteilija ja äiti kyllästynyt ainaiseen siivoamiseen, joten meillä ei enää välitetty.
 
Se kun mutsi hajotti koko mun huoneen mun 5 euron säästön tähden jotta pääsi baariin "vielä yhdelle" vaikka olikin jo ympäri kännissä.

Ja vielä isäpuolen seksuaalinen ahdistelu, ei hyväksikäyttö, mutta ahdistelu.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä