M
"Milla"
Vieras
Hänellä lapset 2 ja 6 vuotiaat ja minulla 4 v. Ihan alkuun sanon, että on todella hyvä ystäväni, mutta silti koen hänen tuovan jatkuvasti esille ehkä vähän syyttävästikin kuinka huonosti lapseni syö ja kuinka ajattelematon olen. Meillä syödään ihan peruskotiruokaa tosin kasvispainotteisesti koska minä olen täysin kasvissyöjä ja mieheni ei juuri kotona lihaa syönyt ennen kuin aloimme sitä välillä lapselle tarjoamaan. Eineksiä emme syö satunnaista kastikejauheiden käyttöä lukuunottamatta koska me aikuiset emme niistä pidä. Herkkuja (kuin myös karkkia ka kaakaota) syödään ja annetaan lapsellekin viikonloppuisin. Ystäväni taas on todella tarkka lisäaineista, sokeria lapset eivät ole vielä saaneet laisinkaan maistaa, kaikki mitä vain pystyy hakevat tilalta suoraa ja jauhavat jauhot itse yms. Kaverini on kotona.
Minulla ei yksinkertaisesti riittäisi energia eikä mielenkiinto näin tarkkaan ruokavalioon ja lapseni on normaalissa päiväkodissa eli siellä ei ainakaan toteutuisi kun taas kaverini hoitaa lapdiaan kotona. Mielestäni kohtuus kaikessa (kuten karkeissa yms.) on paras ratkaisu. Kaverini taas pelkää, että hänen lapsistaan kasvaa sokeriaddikteja jos saavat jo pieninä sokeria. Ärsyttää kun nämä asiat nousevat aina esille tavatessamme vaikka kuinka koitan olla välittämättä ja uskon lapseni syövän terveellisesti vaikka saakin välillä karkkia tai muuta kuin maustamatonta jogurttia.
Minulla ei yksinkertaisesti riittäisi energia eikä mielenkiinto näin tarkkaan ruokavalioon ja lapseni on normaalissa päiväkodissa eli siellä ei ainakaan toteutuisi kun taas kaverini hoitaa lapdiaan kotona. Mielestäni kohtuus kaikessa (kuten karkeissa yms.) on paras ratkaisu. Kaverini taas pelkää, että hänen lapsistaan kasvaa sokeriaddikteja jos saavat jo pieninä sokeria. Ärsyttää kun nämä asiat nousevat aina esille tavatessamme vaikka kuinka koitan olla välittämättä ja uskon lapseni syövän terveellisesti vaikka saakin välillä karkkia tai muuta kuin maustamatonta jogurttia.
