Huono mies ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja KP-70
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

KP-70

Vieras
Mieheni mainostaa olevansa juoppo, huono, hulttio yms. Syynä on kai ystäväni ero viime kesänä(mies on mieheni kavereita). Meidän naisten kriisipalaverit kärjistyivät pariin kertaan siihen että myös minun mieheni sai kuulla kunniansa. Meillä ei ole koskaan ollut ero aikeita. Mutta nyt olen alkanut miettiä kumpi muuttuu. Eronneen ystäväni seura ja puheet taitavat vaikuttaa minuun, myös mies toimii ärsyttävästi. Kuka on syypää tilanteeseen ? Siis mieshän on ihan tavallinen , kaljat saunassa tai grillatessa... Ja känni pari kertaa kuussa. Ärsyttää vaan pirusti kun mies saattaa anopin tai lasten kuullen todeta olevansa ""se juoppomies"". Onkohan hän alkanut itsekkin uskoa tuota. Voi kun tuli sekava teksti, yrittäkää ymmärtää.
 
Miehesi mielestä hänen arvostelunsa on mennyt yli, ehkä totta?

Minulle tulee mieleeni, että sinä et osaa pitäytyä ystäväsi eroprosessin ulkopuolella, vaan alat ystäväsi mukana arvostella myös omaa miestäsi ja hakea hänestä vikoja.
 
Ystäväsi eroprosessi on saanut sinutkin miettimään yhteiseloanne. Olet antanut miehen kuulla kunniansa ja mies on ottanut itseensä. Mies pelkää sinun vaativan jonkinmoista muutosta välttääkseen tuttavapariskuntanne kohtalon. Se saattaa kuulostaa jonkinmoiselta kiristämiseltä hänen mielestään.

Miehen itsensä nimittäminen juopoksi tai huonoksi on puolustusmekanismi. Jonkinlaista uhoa, että hän ei ainakaan halua muuksi muuttua edes eron uhan alla. Noin minäkin varmaan tekisin, jos huomaisin vaimoni tuovan suhteeseemme vaatimuksia ulkopuolisten asioiden ansiosta.
 
Niin, mitään muutosta ei saa vaatia parisuhteeseen.
Ei ulkopuolisten asioiden herättämänä tai muutenkaan.
Mies on mitä on, naisen on siihen totuttava. Ota tai jätä.

Vittuiluahan tuo on eikä mitään muuta. Loukkaantunut jostain sanomisesta ja kokee sen epäreiluna. Ei kuitenkaan ole sen vertaa miestä, että puolustaisi itseään ja esittäisi reilusti oman kantansa, vaan aloittaa tuollaisen näytelmän.
Samalla se on jonkinlaista ennakointia, tällainen olen ja en muuksi muutu, paitsi ehkä huonompaan suuntaan.

Miehet osaavat olla tosi hienonokkaisia neitejä.
 
Sehän riippuu siitä, kumpi on tärkeämpi elämässäsi ja kumman elämänkäänteet vaikuttavat enemmän ajatuksiisi. Jos se on ystävättäresi, niin asiahan on sillä selvä.
 
Kuule, ukkosi on syvästi loukkaantunut sanoistasi /sanoistenne (se palaveri).

Mitä jos nätisti vähän ottaisit niitä takaisin? Eli pyytäisit osaa anteeksi (osassa sanoja varmaan perää). Ja ennenkaikkea kertoisit miehellesi ne hänen hyvät puolensa, ja että rakastat häntä yhä, kunnioitat häntä ihmisenä, ja haluat ehdottomasti jatkaa avioliitoanne.

Tuo on ihan selvästi kuule loukkantuneen (pikkupojan) huomionkipeyttä. Vähän ... hellyyttävää. Mies ei kehtaa suoraan sanoa, että sattui, ja yrittää ""antaa sinun ymmärtää"" että tarttiisi vähän paijausta ja sanoja, että on aika hyvä ja ihana ukko sinun mielestäsi. Ja ettei hänen tarvitse pelätä, että sinäkin olet etsimässä uutta eli eroaikeissa.
 
Siis miten ihmeessä ystäväsi ja sinun kriisipalaverit voivat saada sinut haukkumaan omaa miestäsi?!

Kuten edellä mainittiinkin sun/teidän kannattaa nyt miettiä kumpi on teille tärkeämpää, säilyttää ystävyytenne tuohon eronneeseen pariskuntaan vai säilyttää keskinäinen parisuhteenne ja ehjä perhe. Kannattaisiko keskustella asioista nyt ihan perinpohjin?

Miehesi on loukkaantunut/surullinen sanoistasi ja alkanut ehkä itsekin uskoa niihin, pelkää niiden olevan totta jne. Pienellä sanalla saisit ehkä korjattua sen mitä rikoit hänessä/teissä. Se sana on ""anteeksi"" ja ehkä vielä ""en tarkoittanut sitä"". Aukaiskaa suunne ja puhukaa! Korjatkaa välinne... tai sitten erotkaa. Ihan sama mulle. Suututtaa vaan tollanen typeryys.

Ei voi tajuta, miten pimeitä ihmiset ovat! Antaa nyt toisten ihmisten parisuhdekriisin käynnistää omansakin. Hellanlettas sentään, aikuiset ihmiset!!!
 
Valitettavasti on olemassa ihmisiä, jotka erotessaan toivovat ""ystävälleen"" samaa ja voivat kokea kollektiivista surua ja parantaa huonoa oloaan sillä, että ystäväkin erosi ja kaikki eroaa. He voivat jopa myötävaikuttaa, että saavat kohtalotovereita.

Kannattaa muistaa sanonta, että ei se vaihtamalla parane.
 
Tietysi pesäero tuohon tuttavapariskuntaan kokonaan, miten olettekin päästänyt asian noin pitkälle? Nyt miehetkin provosoivat toinen toistaan, toinen haukkuu ex-muijaansa eron kiputiloissa ja muistuttaa miestäsi sinun sanomisillasi. Eroon kuuluu vihantunteet, joten eronneilla ne ovat päällä ja kaveri on kiva saada mukaan haukkumaan omaa eukkoaan.

Rehellinen ja perusteellinen anteeksipyyntö miehelle siitä, etä menit haukkumaan häntä provosoituneena. Hän on loukkaantunut ihan aiheesta! Sinullahan tuntuu olevan ihan kunnollinen mies.

Lisäksi tarvitsette todella perusteellista keskustelua siitä, mitä haluatte liitoltanne ja että kaikki inhottavuudet ja arvostelut ryöpsähtivät käyntiin ystäväpariskunnan erosta ja sen ruotimisesta. Teidän tulee elää toisillenne eikä toisten elämää mukaillen.

Oikaise joka kerta, kun hän mollaa itseään muiden kuullen ja tunnusta mokasi ääneen siinä tilanteessa. Ehkä hän sitten uskoo, että tarkoitat totta.



 
Kun itse erosin, huomasin juuri tuon, että naimisissa olevat parit alkoivat suhtautua kuin johonkin spitaaliseen. Ystävistä tuli yhtäkkiä entisiä.
Miehet olivat hermostuneita ja pelkäsivät omien vaimojensa ottavan mallia ja naiset taas pitivät jonain uhkana ja osa oli selkeästi kateellinenkin, kun uskalsin tehdä jotain surkean liiton lopettamiseksi.

Aviopuolisot itse tietävät kuinka vahva suhde on. Ilmeisesti ne vahvat liitot kestävät eronneitakin ihmisiä ympäristössä, muiden täytyy suojella itseään vaikutteilta.

Miehesi uskoo olevansa huono mies, mitä ilmeisemmin jonkin sanomasi perusteella. Jos ystävättäresi tarvitsee keskustelukumppania, ei sinun ole pakko viedä hänen ajatuksiaan omaan kotiisi ja haukkua miestäsi ikään kuin varmuuden vuoksi. Järki käteen.
Mitäpä jos kysyisit suoraan ja keskustelisitte, emme me täällä voi tietään hänen ajatuksiaan.
 
<<Sinullahan tuntuu olevan ihan kunnollinen mies.

Ja jos epäilet, niin luepa ketjut ""mieheni vahtii minua"" ja ""mykkäkoulu"" . Ja ole onnellinen, että et niitä piruja ristiksesi saanut.
 
Olen miettinyt tuota miestä ja hänen kaveriaan... Tuo kaveri on pettänyt kuulemma useat kerrat, ollut täysin kylmä vaimolleen jälkeenpäin. Mutta mutta , kun tämä mun mieshän on usein mukana reissulla? Siis petturiko hänkin? Mun mies ei kyllä kylmene, aina on kiipeemässä pukille, liiaksikin. Miehet , voiko joku olla täysin kunniallinen ja uskollinen jos kaverinsa nai vieraita naisia.?
 
Come on! KP-70! Jos joku sinun ystävistäsi pettää, niin tarkoitaako se, että sinäkin petät?

Avioliitto, parisuhde, on myös haluamisen asia. HALUATKO RAKASTAA?
 
Se, että sinulta menee omat ja ystävien puurot sekaisin, ei tarkoita, että mieheltäsikin olisi mennyt. Omaatuntoasi varmaan helpottaisi, jos mieheisi olisi ollut niin tuttavaperheenne miehen vietävissä, että hänkin olisi käynyt vieraissa. Sittenhän sinun ei tarvitsisi tuntea huonoa omaatuntoa kekemisistäsi.
 
No sepä se. Minäkin olen ollut seurueessa jossa homma lämpesi kaikilla, vähän liiaksikin. Tiedän mitä se on... Mutta mutta , pitääkö paska kaivaa esille väkisin jos arki toimii ja jotain rakkauttakin on jäljellä. Pysyvätkö luurangot kaapeissa?
 
Kuule, lue vielä tuo ""rakennella puhelinlasku toiselle"" ja ole onnellinen miehestäsi. Et sentään gigoloa(kaan) saanut!

Ja rupea ajattelemaan tulevaisuutta, hyviä asioita ja muista, että HALUAT RAKASTAA. Nyt et oikein halua, kun kaivelet vain piruja seinille - piruja, joita ei edes ole. Unohda menneet, ja panosta tähän hetkeen ja tulevaisuuteen! Nyt ei ehkä kannata niitä luurankoja kolistella.
 
""Luulin jättäneeni sinut, mutta minä hukkasin sinut.""

Sanoi joku viisas. Sinä AP et ole vielä jättänyt, eikä sinua ole jätetty, mutta olette lähellä hukata toisenne. Minulle kävi juuri niin - luulin jättäneeni, mutta tuon kuultuani tajusin, että olimme hukanneet toisemme jo kauan ennen sitä. Surullista, niin surullista.
 

Yhteistyössä