Puhumattomuus seksin aikana minun kohdallani johtuu varmaan siitä, kun omaan erittäin huonon itsetunnon enkä sen tähden koe aktia jotenkin luontevaksi. Ja jos mieheni joskus sanoo minua vaikkapa kauniiksi, tai että tunnun hyvältä, niin menen siitä vielä enemmän lukkoon, ja touhu menee hieman väkinäiseksi.. Sen takia olen alkanut keskittymään yhä enemmän siihen, että mieheni saisi mahdollisimman paljon nautintoa, minulla ei niin väliä - ja Hän taasen haluaisi minun nauttivan enemmän..
Kunnon oravanpyörä tämä..
Haluaisin ehkä kokeilla juuri jotain sellaista, että tutkiskelisimme toisiamme rauhassa enemmän, ilman paineita. Minulle se akti ei olisi niin välttämätön siinä vaiheessa, vaan enemmänkin juuri se, että hiljakseen kokeilisimme, miltä kosketus toisen keholla tuntuu..
Mutta en kehtaamiehelleni tätäkään ehdottaa, koska pelkään, että hän pettyy kun ei saisikaan viedä hommaa ehkä loppuun asti..
Kylläpä tilanteenne on hyvin samankaltainen, kun meillä on ollut yli 30 vuotta.
Nimittäin uskallus kertoa miehelle toiveista pitäisi pystyä jollainlailla korjaamaan.
Uskoisin ainakin, että mies haluaisi kuulla niistä.
Se on ollut todella hämmentävää minulle, kun sanon hänestä jotain kaunista, niin hän lukkiutuu eikä pidä siitä.
Melkoisen ristiriitaista.
Sekin on selvää, että mies haluaisi vaimonsa nauttivan seksistä.
Mutta sitä nautintoa voi kokea ilman orgasmiakin.
Aiemmin kerroin sen matkallaolon olevan myös riittävän tyydyttävää.
Kyllä minä teidän tilanteessa aloittaisin keskustelun sopivassa tilanteessa.
Rauhassa toisen tutkiskelu on todella ihanaa.
Käsin koskien ja katsellen, sekä kertoen miltä tuntuu ja näyttää.
Uskoisin jopa miehenne kaipaavan tuota tilannetta.
Jo siitäkin syystä, kun hän haluaisi teidän nauttivan, niin miksikö hän ei voisi sitä nautintoa antaa juuri haluamallanne tavalla.
Ja hetkeäkään en epäile sitä onnistumista, jos jonain päivänä saatte sen rohkeuden kertoa toiveistanne hänelle.
Niin kovasti toivoisin, että puhuminen onnistuisi, sillä tuo nykyinen tilanne ei ole kummallekaan hyvä.