Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapset ja teinit
Huono äiti? -Ongelmia nelivuotiaan kanssa
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Finja, post: 23048447, member: 60927"]</p><p>Minulla on 4-vuotias tytär, joka on todella ailahtelevainen luonteeltaan. Kiukuttelee herkästi ja todella näyttävästi. Toisaalta hän on mitä herttaisin pieni olento ja kovasti äidin perään. Meillä on myös hiukan yli 1-vuotias taapero.</p><p></p><p>Nelivuotiaani käy kerhossa, jossa hän 2 kertaa viikossa, 3h kerrallaan. Siellä hän näkee ikäisiään kavereita ja saa leikkiä, askarrella ja laulella. Tyttö ei ole ollut eläissään päiväkodissa. Ainoastaan 9kk-2,5-vuotiaaksi päivähoidossa mummilla, kun me vanhemmat opiskelimme. 2,5-vuotiaasta saakka hän on ollut minun kanssani kotona ennen kuopuksen äitiyslomaa, äitiysloman aikana ja nyt olen vielä hoitovapaalla.</p><p></p><p>Kerhotätien mukaan tyttö on kerhossa aivan normaali ja käyttäytyy hyvin. Mutta tänään hän ei meinannut suostua jäämään kerhoon lainkaan; hän vollotti, huusi ja karjui. Itki perääni ja jatkuvasti piti antaa pusuja ja haleja, ja aina sama hurjalta kuulostava itku palasi, kun yritin tehdä lähtöä saadakseni kuopuksen päiväunille. Lapsi kuulosti aivan siltä, kuin olisi ollut hengenhädässä! 20minuuttia siinä hurhti, että sain tytön rauhottumaan. Annoin hänelle kerhon ajaksi avaimenperästäni norsun, jossa oli mukana "äidin rakkauksia". Tämän jälkeen lähdin pois. Tuntui hirveältä jättää tyttö tuollaisen jälkeen kerhoon, vaikka sanoinkin, että saa heti soittaa, jos tulee kova hätä.</p><p></p><p>Teinkö mielestänne väärin, kun jätin hänet kerhoon? Miten itse olisitte toimineen vastaavassa tilanteessa?</p><p></p><p>Olen alkanut syyttää itseäni tyttäreni käytöksestä: Hänen syntymänsä jälkeen olin melko alakuloinen ja todella väsynyt, sillä tyttö ei nukkunut öisin kuin 30min pätkiä, ja päiväunetkin ovat olleet yleensä torkkuja vain.En jaksanut olla tarpeeksi vuorovaikutteinen äiti hänen ensimmäisten elinkuukausien ajan. Hoidin häntä kyllä hyvin, mutta jatkuvasti odotin sitä hetkeä, että saan antaa lapsen isänsä syliin ja mennä nukkumaan hetkeksi.Imetin tytärtäni 2,5vuotta ja vasta sen jälkeen hän alkoi nukkua yönsä paremmin. Teimme mieheni kanssa gradua, kun tyttö oli 2-vuotias ja olimme silloin pitkiä, n.8h päiviä yliopistolla ja tyttäremme mummin hoidossa. Myös parisuhde oli täynnä riitaa ja matkotusta, kun emme ehtineet huolehtia suhteestamme. Näin jälkikäteen pelottaa, että vaaransin tyttäreni terveen kiintymyssuhteen olemalla paljon pois ja riitelemällä mieheni, siis hänen isänsä kanssa. </p><p></p><p>Tänä aamuna itkin miehelleni ennen hänen töihin lähtöään järjetöntä väsymystä. KUopus valvottaa edelleenkin öisin ja kahtena viimeisimpänä yönä olen nukkunut alle 4 tuntia. En koe olevani masentunut, siitä en ole huolissani, mutta univelkaisena saatan olla mieheni lisäksi myös lapsille kireämpi; Komentaa herkemmin, kestää sotkuja huonommin ja en jaksa leikkiä niin paljoa. Silti olen onnellinen siitä, että saan vielä olla kotona heidän kanssaan.</p><p></p><p>Nelivuotiaani näki tuon em. itkukohtauksen ja suloiseen lapsenomaiseen tapaansa yritti lohduttaa piirtämällä pupuja ja tuomalla viltin. Hävettää, kun olen äitinä niin impulsiivinen, että itken joskus lasten nähden tai motkotan miehelleni. Miten oppisinkaan pitämään omat tunteenpurkaukseni kurissa!?</p><p></p><p>Esikoistyttäreni on luonteenpiirteiltään hyvin paljon samankaltainen minun kanssani, joten toisaalta ymmärrän häntä hyvin, mutta välillä hänen tunteenpurkauksia on todella vaikea kestää kypsästi ja ärtymättä. Myös miestä ärsyttää tytön ehdottomuus ja herkkä ärsytyskynnys. Kuitenkin huolettaa, olemmeko me syypäitä siihen, että tyttärellämme on toisinaan niin hankala olla, että hän kiukuttelee näyttävästi ja itkee kerhossa perään? Itse en ole kuulemani mukaan ollut tuollainen lapsena, vaikka impulsiivinen ja tulinen luonne olenkin. Toisten lasten kanssa tyttömme osaa olla hienosti, vain täällä kotona tilanne uhkaa karata käsistä.</p><p></p><p>Olemme mieheni kanssa molemmat kasvatusalan ammattilaisia ja luulisi, että osaisimme käsitellä lapsiamme aina oikein, mutta ei. Aina emme osaa. Ja välillä tuntuu, että perheen tilannetta ei itse näe niin hyvin. </p><p></p><p>Tästä tulikin todellinen romaani, kiitos sinulle, joka jaksoit sen lukea!</p><p></p><p>Kaikki melipiteet ja vinkit ovat tarpeen!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Finja, post: 23048447, member: 60927"] Minulla on 4-vuotias tytär, joka on todella ailahtelevainen luonteeltaan. Kiukuttelee herkästi ja todella näyttävästi. Toisaalta hän on mitä herttaisin pieni olento ja kovasti äidin perään. Meillä on myös hiukan yli 1-vuotias taapero. Nelivuotiaani käy kerhossa, jossa hän 2 kertaa viikossa, 3h kerrallaan. Siellä hän näkee ikäisiään kavereita ja saa leikkiä, askarrella ja laulella. Tyttö ei ole ollut eläissään päiväkodissa. Ainoastaan 9kk-2,5-vuotiaaksi päivähoidossa mummilla, kun me vanhemmat opiskelimme. 2,5-vuotiaasta saakka hän on ollut minun kanssani kotona ennen kuopuksen äitiyslomaa, äitiysloman aikana ja nyt olen vielä hoitovapaalla. Kerhotätien mukaan tyttö on kerhossa aivan normaali ja käyttäytyy hyvin. Mutta tänään hän ei meinannut suostua jäämään kerhoon lainkaan; hän vollotti, huusi ja karjui. Itki perääni ja jatkuvasti piti antaa pusuja ja haleja, ja aina sama hurjalta kuulostava itku palasi, kun yritin tehdä lähtöä saadakseni kuopuksen päiväunille. Lapsi kuulosti aivan siltä, kuin olisi ollut hengenhädässä! 20minuuttia siinä hurhti, että sain tytön rauhottumaan. Annoin hänelle kerhon ajaksi avaimenperästäni norsun, jossa oli mukana "äidin rakkauksia". Tämän jälkeen lähdin pois. Tuntui hirveältä jättää tyttö tuollaisen jälkeen kerhoon, vaikka sanoinkin, että saa heti soittaa, jos tulee kova hätä. Teinkö mielestänne väärin, kun jätin hänet kerhoon? Miten itse olisitte toimineen vastaavassa tilanteessa? Olen alkanut syyttää itseäni tyttäreni käytöksestä: Hänen syntymänsä jälkeen olin melko alakuloinen ja todella väsynyt, sillä tyttö ei nukkunut öisin kuin 30min pätkiä, ja päiväunetkin ovat olleet yleensä torkkuja vain.En jaksanut olla tarpeeksi vuorovaikutteinen äiti hänen ensimmäisten elinkuukausien ajan. Hoidin häntä kyllä hyvin, mutta jatkuvasti odotin sitä hetkeä, että saan antaa lapsen isänsä syliin ja mennä nukkumaan hetkeksi.Imetin tytärtäni 2,5vuotta ja vasta sen jälkeen hän alkoi nukkua yönsä paremmin. Teimme mieheni kanssa gradua, kun tyttö oli 2-vuotias ja olimme silloin pitkiä, n.8h päiviä yliopistolla ja tyttäremme mummin hoidossa. Myös parisuhde oli täynnä riitaa ja matkotusta, kun emme ehtineet huolehtia suhteestamme. Näin jälkikäteen pelottaa, että vaaransin tyttäreni terveen kiintymyssuhteen olemalla paljon pois ja riitelemällä mieheni, siis hänen isänsä kanssa. Tänä aamuna itkin miehelleni ennen hänen töihin lähtöään järjetöntä väsymystä. KUopus valvottaa edelleenkin öisin ja kahtena viimeisimpänä yönä olen nukkunut alle 4 tuntia. En koe olevani masentunut, siitä en ole huolissani, mutta univelkaisena saatan olla mieheni lisäksi myös lapsille kireämpi; Komentaa herkemmin, kestää sotkuja huonommin ja en jaksa leikkiä niin paljoa. Silti olen onnellinen siitä, että saan vielä olla kotona heidän kanssaan. Nelivuotiaani näki tuon em. itkukohtauksen ja suloiseen lapsenomaiseen tapaansa yritti lohduttaa piirtämällä pupuja ja tuomalla viltin. Hävettää, kun olen äitinä niin impulsiivinen, että itken joskus lasten nähden tai motkotan miehelleni. Miten oppisinkaan pitämään omat tunteenpurkaukseni kurissa!? Esikoistyttäreni on luonteenpiirteiltään hyvin paljon samankaltainen minun kanssani, joten toisaalta ymmärrän häntä hyvin, mutta välillä hänen tunteenpurkauksia on todella vaikea kestää kypsästi ja ärtymättä. Myös miestä ärsyttää tytön ehdottomuus ja herkkä ärsytyskynnys. Kuitenkin huolettaa, olemmeko me syypäitä siihen, että tyttärellämme on toisinaan niin hankala olla, että hän kiukuttelee näyttävästi ja itkee kerhossa perään? Itse en ole kuulemani mukaan ollut tuollainen lapsena, vaikka impulsiivinen ja tulinen luonne olenkin. Toisten lasten kanssa tyttömme osaa olla hienosti, vain täällä kotona tilanne uhkaa karata käsistä. Olemme mieheni kanssa molemmat kasvatusalan ammattilaisia ja luulisi, että osaisimme käsitellä lapsiamme aina oikein, mutta ei. Aina emme osaa. Ja välillä tuntuu, että perheen tilannetta ei itse näe niin hyvin. Tästä tulikin todellinen romaani, kiitos sinulle, joka jaksoit sen lukea! Kaikki melipiteet ja vinkit ovat tarpeen! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ÄITI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
"Analyysi: Vihreät on vuosia ohjannut Helsingin kehitystä – se ei enää näytä kelpaavan kaupunkilaisille"
13 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
“Videotaltiointi osoittaa, että Kiljunen useaan otteeseen korosti asemaansa, kontaktejaan ja sitä, että hänellä on pääsy arkaluonteiseen tietoon”
27 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Sota Venäjää vastaan on peruttu?
Tänään 14:16
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Sisäministeri Mari Rantanen nauttii eduskunnan luottamusta
Tänään 14:08
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Ruotsin romanit pakenivat jengirikollisuutta Suomeen – ”Hyvinkää on huippuhyvä paikka”"
Tänään 13:19
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Google saattaa investoida Suomeen yli 10 miljardia euroa"
Tänään 13:12
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jyrähtää Kimmo Kiljusen kohupuheista: ”Namupassi Kremlin lapaan”
Tänään 12:06
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Miten kukaan voi luulla että 72 neitsyttä omasta hengestä on hyvä diili?
Tänään 12:01
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Started by vierailija
Eilen 09:53
Luettu: 868
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 851
Aihe vapaa
4.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 785
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 660
Aihe vapaa
6.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 574
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 513
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 498
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
3.
Sisäministeri Mari Rantanen nauttii eduskunnan luottamusta
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
4.
“Videotaltiointi osoittaa, että Kiljunen useaan otteeseen korosti asemaansa, kontaktejaan ja sitä, että hänellä on pääsy arkaluonteiseen tietoon”
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
5.
Kysymys kaalilaatikosta
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
6.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
7.
Miten kukaan voi luulla että 72 neitsyttä omasta hengestä on hyvä diili?
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
8.
"Analyysi: Vihreät on vuosia ohjannut Helsingin kehitystä – se ei enää näytä kelpaavan kaupunkilaisille"
Latest: vierailija
13 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapset ja teinit
Huono äiti? -Ongelmia nelivuotiaan kanssa
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
