"hiphei"
Ei muuten ole mikään riskiraskaus, silloinhan käytäisiin ä-polilla seurannassa.Alkuperäinen kirjoittaja näin se vaan on;25722373:
Esikoinen syntyi sektiolla ja loput 3 alateitse.
Esikoinen syntyi sektiolla ja loput 3 alateitse.
"apsi"
Mulla oli aika oppikirjan mukainen synnytys. Kesto joku 8-10h, ponnistusvaihe oli pitkä 45min. Epparin tekivät ja tikkejä ihan mukavasti, muistaakseni II asteen repeämä. Silti itkin, että olisin saanut synnyttää myös toisen lapseni alakautta. Oli jalka-perätarjonnassa (istui kyykyssä jalat alimpana), joten tarjonta sellainen, ettei mahdollista synnyttää alakautta. Magneettikuvatkin kävin, jos olisin päässyt perätilasynnytykseen. Tosin sektiossa kävi ilmi, että napanuora oli kahdesti olkavarren ympäri, joten olen sikäli onnellinen että päätyi sektioon. Mutta jos toipumista ajattelen, niin kyllä se oli helpompaa ja nopeampaa alatiesynnytyksen jälkeen.
Sektion jälkeen on TODELLA kipeä ja kipulääkemäärät olivat mulla sektion jälkeen yli kolmin kertaiset...
Sektion jälkeen on TODELLA kipeä ja kipulääkemäärät olivat mulla sektion jälkeen yli kolmin kertaiset...
"marjo"
En ymmärrä miten joku haluaa sektion 
ensinnäkin tunsin ku ne alko leikkaamaan puudutuksessa ja sitten vasta nukutti kun olin jo ihan paniikissa (ei tunnu kivalta kun mahaa revitään auki). toiseksi kun heräsin heräämöstä minuun sattui niin paljon että oksensin koko ajan ja tärisin ihan järjettömästi, en oikein voinu puhua, mun hampaat ja kurkku oli järjettömän kipeänä hengitysputken laiton takia.. toipumin oki yhtä helvettiä ja hoitajat kohteli osastolla vähätellen mun kipuja, koska sektio ei oo niille mikään iso juttu. olin yli viikon sairaalassa ja sitten meni hermot siihen vähättelyyn. kotona sitte puoliso joutu useamman iikon kääntään mua sängyssä öisin että sain vauvan syötettyä. nyt on synnytyksestä 3kk ja edelleen sattuu esim aivastaminen ihan järjettömästi. ja mun sektiossa ei ollut muuta normaalista poikkeavaa paitsi menetin paljon verta ja vähän normaalia pidemmälle piti leikata ulos autossa. minulla oli siis kiirellinen sektio ja bikiniviilto. sinuna miettisin kyllä vielä ennenku vaatisi itselleni tätä kohtaloa..
ensinnäkin tunsin ku ne alko leikkaamaan puudutuksessa ja sitten vasta nukutti kun olin jo ihan paniikissa (ei tunnu kivalta kun mahaa revitään auki). toiseksi kun heräsin heräämöstä minuun sattui niin paljon että oksensin koko ajan ja tärisin ihan järjettömästi, en oikein voinu puhua, mun hampaat ja kurkku oli järjettömän kipeänä hengitysputken laiton takia.. toipumin oki yhtä helvettiä ja hoitajat kohteli osastolla vähätellen mun kipuja, koska sektio ei oo niille mikään iso juttu. olin yli viikon sairaalassa ja sitten meni hermot siihen vähättelyyn. kotona sitte puoliso joutu useamman iikon kääntään mua sängyssä öisin että sain vauvan syötettyä. nyt on synnytyksestä 3kk ja edelleen sattuu esim aivastaminen ihan järjettömästi. ja mun sektiossa ei ollut muuta normaalista poikkeavaa paitsi menetin paljon verta ja vähän normaalia pidemmälle piti leikata ulos autossa. minulla oli siis kiirellinen sektio ja bikiniviilto. sinuna miettisin kyllä vielä ennenku vaatisi itselleni tätä kohtaloa..
näin se vaan on
[QUOTE="hiphei";25724065]Ei muuten ole mikään riskiraskaus, silloinhan käytäisiin ä-polilla seurannassa.
Esikoinen syntyi sektiolla ja loput 3 alateitse.[/QUOTE]
Kyllä se vaan on, suora lainaus täältä: Synnytyspelko
Esikoinen syntyi sektiolla ja loput 3 alateitse.[/QUOTE]
Kyllä se vaan on, suora lainaus täältä: Synnytyspelko
"vieras"
[QUOTE="hiphei";25724065]Ei muuten ole mikään riskiraskaus, silloinhan käytäisiin ä-polilla seurannassa.
Esikoinen syntyi sektiolla ja loput 3 alateitse.[/QUOTE]
Täällä jokainen sektion läpikäynyt ohjataan synnytystapa-arvioon seuraavan raskauden loppupuolella, koska aiemmin sektoitu äiti on riskisynnyttäjä.
Esikoinen syntyi sektiolla ja loput 3 alateitse.[/QUOTE]
Täällä jokainen sektion läpikäynyt ohjataan synnytystapa-arvioon seuraavan raskauden loppupuolella, koska aiemmin sektoitu äiti on riskisynnyttäjä.