vierailija
IL: Torstai 7. marraskuuta on veropäivä eli päivä, jolloin säännönmukaisen verotuksen julkiset tiedot julkaistaan.
Iltalehti julkaisee tuona päivänä Verokoneessaan kaikkien vähintään 120 000 euroa viime vuonna ansainneiden verotiedot ja uutisoi myös muiden päättäjien, vaikuttajien ja julkisuuden henkilöiden ansio- ja verotiedoista.
Odotettavissa on, että myös lukuisat muut tiedotusvälineet uutisoivat torstaina aiheesta.
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen puolustaa Suomen verotietojen kansainvälisesti poikkeuksellisesta avoimuutta. Hänen mielestään kyseessä on ehdottoman hyvä asia.
– Verotietojen julkisuus auttaa ihmisiä hahmottamaan, mistä verotulot koostuvat ja ketkä Suomessa maksavat suurimman osan tuloveroista ja miten tulonjako yhteiskunnassa kehittyy, Kauppinen sanoo.
Pervessiä ja kateutta
Verotietojen julkisuutta kritisoivat ovat nimitelleet veropäivää kansalliseksi kateuspäiväksi, jolloin lehdet mässäilevät ihmisten tuloilla.
Esimerkiksi nykyinen tasavallan presidentti, silloinen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb moitti vuonna 2013 yksityishenkilöiden verotietojen julkistamisesta ”hieman perverssiksi” ja liitti englanninkieliseen Twitter-julkaisuunsa aihetunnisteen #envy eli kateus.
Verotietojen julkisuudella on Suomessa kuitenkin pitkät ja vakiintuneet perinteet. Sen katsotaan olevan osa suomalaista avointa yhteiskuntaa.
Julkisuus mahdollistaa esimerkiksi tuloerojen ja tulonjaon kehityksen seuraamisen sekä niiden ja verotuksen oikeudenmukaisuuden arvioimisen.
– Verotietojen avoimuus on osaltaan myös johtanut siihen, että esimerkiksi jotkut start up -yrityksillä rikastuneet ovat näyttäneet haluavansa maksaa enemmän veroja kuin heidän olisi pakko, Perttu Kauppinen sanoo.
– Ja vastaavasti julkisuus paljastaa sen, miten toiset pyrkivät minimoimaan maksamansa verot.
Kauppinen arvioi, että viihdemaailman tähtien ja julkkisten verotietojen kertominen on sekin osaltaan tärkeää ja yhteiskunnallista informaatiota.
– Verotiedot kertovat, minkälaisia tuloja vaikkapa leveää elämää ja luksustuotteita somessa näyttävä julkisuuden henkilö oikeasti saa.
Salailun aika
Puolenkymmentä vuotta sitten Suomessa koettiin hetkelliseksi jäänyt salailun aika.
Verottaja omaksui vuonna 2019 käytännön, jonka mukaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) perusteella henkilöllä oli mahdollisuus vastustaa tietojensa päätymistä tiedotusvälineille jaettavalle listalle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin loppuvuodesta 2022, että tiedotusvälineillä tuli olla mahdollisuus saada lista ilman poistettuja tietoja.
Näin ollen viime vuodesta alkaen listat ovat sisältäneet jälleen verotiedot kaikilta henkilöiltä, joiden tulot ylittävät asetetun alarajan.
1800-luvulta alkaen
Verotietojen julkisuus Suomessa juontaa juurensa 1800-luvun lopun taksoitusluetteloihin. 1920-luvulla niistä tuli julkisia kaikille. Nykyisen kaltaisessa muodossa verotiedot ovat olleet julkisia 1960-luvun alusta lähtien.
/img-s3.ilcdn.fi/b555fbacab88677d8b3c9f55262106d656f4ec9c74ad8ff728d6471f04c36d87.jpg)
www.iltalehti.fi
Myös verottomien tulojen tiedot pitäisi saada julki, jotta todellinen henkilön kokonaisvuositulojen veroprosentti saataisiin näkyväksi demokratian tukemiseksi.
Iltalehti julkaisee tuona päivänä Verokoneessaan kaikkien vähintään 120 000 euroa viime vuonna ansainneiden verotiedot ja uutisoi myös muiden päättäjien, vaikuttajien ja julkisuuden henkilöiden ansio- ja verotiedoista.
Odotettavissa on, että myös lukuisat muut tiedotusvälineet uutisoivat torstaina aiheesta.
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen puolustaa Suomen verotietojen kansainvälisesti poikkeuksellisesta avoimuutta. Hänen mielestään kyseessä on ehdottoman hyvä asia.
– Verotietojen julkisuus auttaa ihmisiä hahmottamaan, mistä verotulot koostuvat ja ketkä Suomessa maksavat suurimman osan tuloveroista ja miten tulonjako yhteiskunnassa kehittyy, Kauppinen sanoo.
Pervessiä ja kateutta
Verotietojen julkisuutta kritisoivat ovat nimitelleet veropäivää kansalliseksi kateuspäiväksi, jolloin lehdet mässäilevät ihmisten tuloilla.
Esimerkiksi nykyinen tasavallan presidentti, silloinen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb moitti vuonna 2013 yksityishenkilöiden verotietojen julkistamisesta ”hieman perverssiksi” ja liitti englanninkieliseen Twitter-julkaisuunsa aihetunnisteen #envy eli kateus.
Verotietojen julkisuudella on Suomessa kuitenkin pitkät ja vakiintuneet perinteet. Sen katsotaan olevan osa suomalaista avointa yhteiskuntaa.
Julkisuus mahdollistaa esimerkiksi tuloerojen ja tulonjaon kehityksen seuraamisen sekä niiden ja verotuksen oikeudenmukaisuuden arvioimisen.
– Verotietojen avoimuus on osaltaan myös johtanut siihen, että esimerkiksi jotkut start up -yrityksillä rikastuneet ovat näyttäneet haluavansa maksaa enemmän veroja kuin heidän olisi pakko, Perttu Kauppinen sanoo.
– Ja vastaavasti julkisuus paljastaa sen, miten toiset pyrkivät minimoimaan maksamansa verot.
Kauppinen arvioi, että viihdemaailman tähtien ja julkkisten verotietojen kertominen on sekin osaltaan tärkeää ja yhteiskunnallista informaatiota.
– Verotiedot kertovat, minkälaisia tuloja vaikkapa leveää elämää ja luksustuotteita somessa näyttävä julkisuuden henkilö oikeasti saa.
Salailun aika
Puolenkymmentä vuotta sitten Suomessa koettiin hetkelliseksi jäänyt salailun aika.
Verottaja omaksui vuonna 2019 käytännön, jonka mukaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) perusteella henkilöllä oli mahdollisuus vastustaa tietojensa päätymistä tiedotusvälineille jaettavalle listalle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin loppuvuodesta 2022, että tiedotusvälineillä tuli olla mahdollisuus saada lista ilman poistettuja tietoja.
Näin ollen viime vuodesta alkaen listat ovat sisältäneet jälleen verotiedot kaikilta henkilöiltä, joiden tulot ylittävät asetetun alarajan.
1800-luvulta alkaen
Verotietojen julkisuus Suomessa juontaa juurensa 1800-luvun lopun taksoitusluetteloihin. 1920-luvulla niistä tuli julkisia kaikille. Nykyisen kaltaisessa muodossa verotiedot ovat olleet julkisia 1960-luvun alusta lähtien.
Tämän vuoksi sinunkin verotietosi ovat julkisia
Verotietojen julkisuudella on Suomessa pitkät perinteet.
www.iltalehti.fi
Myös verottomien tulojen tiedot pitäisi saada julki, jotta todellinen henkilön kokonaisvuositulojen veroprosentti saataisiin näkyväksi demokratian tukemiseksi.
/img-s3.ilcdn.fi/55b7285fc6e941f02c866e3954dc7abdfc2c5e3b7f02091bddbbf475db04ad91.jpg)
