En ole tuota sen enempää miettinyt mutta siskon 8v poika oli loukkaantuneena mummulle kertonut että XXXX-täti halailee pojua aina niin paljon eikä tyttöä juuri ollenkaan. :/
Kun näitä miettii niin kieltämättä se niin onkin. Poju on lapsi joka viihtyy sylissä, kiipeää itse siihen kokoajan, haluaa halia ja pusia jne pitkin päivää. Tyttö taas touhuaa omiaan, käy välillä halaamassa tai antamassa pusun mutta jatkaa pian leikkejään. Ei jäisi millään syliin istumaan.
Tänään taas avoimessa päiväkodissa huomasin hellitteleväni ja höpötteleväni pujulle siinä kirjaa lukiessani ja muutamat vanhmmat katsoivat meitä. Tajusin etten ollut tyttöä juuri huomioinut koko aikana, tämä oli vain leikkinyt rauhassa kaverinsa kanssa nukkeleikkejä. Tuli miltei huono omatunto ja kerkesin jo miettiä mitä muut vanhemmat mahtavat ajatella meistä (oikea vastaus lienee etteivät yhtään mitään, mutta silti...).
Kun näitä miettii niin kieltämättä se niin onkin. Poju on lapsi joka viihtyy sylissä, kiipeää itse siihen kokoajan, haluaa halia ja pusia jne pitkin päivää. Tyttö taas touhuaa omiaan, käy välillä halaamassa tai antamassa pusun mutta jatkaa pian leikkejään. Ei jäisi millään syliin istumaan.
Tänään taas avoimessa päiväkodissa huomasin hellitteleväni ja höpötteleväni pujulle siinä kirjaa lukiessani ja muutamat vanhmmat katsoivat meitä. Tajusin etten ollut tyttöä juuri huomioinut koko aikana, tämä oli vain leikkinyt rauhassa kaverinsa kanssa nukkeleikkejä. Tuli miltei huono omatunto ja kerkesin jo miettiä mitä muut vanhemmat mahtavat ajatella meistä (oikea vastaus lienee etteivät yhtään mitään, mutta silti...).