voisko miettiä miltä lapsista tuntuu, noin isoja jo, kamala tuska on jo pelkässä avioerossakin, saati sitten jos vielä muuttuis kotiympäristö- kaverit-koulu......
oma eksäni oli/on tosi hankala, olen pitkän liiton elänyt ja henkisen väkivallan läpikäynyt. silti alle 12-vuotiaat lapseni ovat vuoroviikoin meillä. halusin aluksi muuttaa koko kaupungista pois, mutta kuuntelin lapsia, he halusivat ennenkaikkea ettei koulua ja kavereita tarvii jättää...
isänsä ei ole huippu-isä, materialla ostaa rakkauden lapsilta. mutta: se on heidän ainoa isänsä mitä heillä tulee koskaan olemaan.
itse jäin ennemmin työttömäksi hetkeksi, kuin oisin vaihtanut kaupunkia erossa. lapset etusijalle erossakin!!!