Huoltajuus kyssäri!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja alottaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tämä tuskin on ideaalitilanne, mutta se saattaa silti olla lapselle parempi kuin se, ettei lapsi saisi koskaan tutustua biologiseen isäänsä.

Jos miettii tilannetta eteenpäin vaikka noin 10-20 vuotta. Todennäköisesti lapsi osaa arvostaa sitä, että on saanut tutustua biologiseen isäänsä edes sen kaksi päivää vuodesta.

Vaikka poikaystäväsi olisikin ihan huippu isä lapsellesi, kannattaa silti vaalia sitä, että lapsi saa edes pienen kosketuksen juuriinsa, mikäli se vain on mahdollista.

Jos poikaystäväsi toimii lapsellesi isänä, siitä tuskin on mitään haittaa että lapsella on side myös biologiseen isäänsä. Tällä haen lähinnä sitä, että tuskin siitä mitään haittaa lapselle koituu, että hän tapaa silloin tällöin myös biologista isäänsä. Ennemmin näkisin sen hyvänä, kuin huonona asiana.

Tai sitten vaihtoehtoisesti lapsi rupeaa pohtimaan sitä, että eikö hänen isänsä välitä hänestä, kun asuu toisessa maassa ja näkee lasta ihan liian harvoin.
 
Mä en kans yhtä asiaa nyt tajua. Lapsen isä ei aijo tunnustaa lastaan. Joten lapsella ei ole isää. Niin miks ei voi vaa mennä sen poikaystävän kanssa tunnustamaan sen lapsen. Ei ne siellä mitää muuta kysele. Tämän ku oon kaks kertaa tehny. Ni naureskeltiinkin viimeks miehen kanssa että sinne voi ottaa mukaa tunnustamaan ihan kenet tahansa. Kuha molemmat sanoo et on tämän miehen lapsi.
 
Millä logiikalla bioisältä pitäs saada lupa tuohon kun HÄN EI OLE LASTA TUNNUSTANUT, ts. paperilla lapsella EI OLE ISÄÄ?!

Sillä logiikalla, että lapsella on kuitenkin biologinen isä olemassa, oli se nimi paperissa tai ei.

Niinhän sitä voisi luulla, että jos ei ole nimeä paperissa, ei ole isääkään. Mutta se ei mene niin. Lähtökohta on se, että jokaisella lapsella on biologinen isä, sillä nainen yksinään ei ole lasta alkuun saanut.

Ap:n tapauksessa lapsen biologinen isä on jopa lapsensa kanssa kanssakäymisissä, joten tuolla lapsella tosiaankin on isä, vaikkei siitä mitään paperia olekaan tehty.
 
Kun kerran ap:n lapsen isä ei ole isyyttään tunnustanut niin voihan periaatteessa ap väittää, että nykyinen poikaystävä on isä ja isyys tunnustettaisiin sitten ihan vain normaalisti kuten isyys muutenkin tunnustetaan eli soitto vain lastenvalvojalle ja paperien teko. Tietysti lain mukaan adoptio on se oikea tapa toimia.
 
[QUOTE="hmm";25750714]Mä en kans yhtä asiaa nyt tajua. Lapsen isä ei aijo tunnustaa lastaan. Joten lapsella ei ole isää. Niin miks ei voi vaa mennä sen poikaystävän kanssa tunnustamaan sen lapsen. Ei ne siellä mitää muuta kysele. Tämän ku oon kaks kertaa tehny. Ni naureskeltiinkin viimeks miehen kanssa että sinne voi ottaa mukaa tunnustamaan ihan kenet tahansa. Kuha molemmat sanoo et on tämän miehen lapsi.[/QUOTE]

Ja jatkan tähän vielä että jos biologinen isä haluaa lapsen kanssa olla tekemisissä. Niin miksi häntä ei voi esitellä perhe tuttuna jota nähään sillon tällön. Kun bioisä ei halua tunnustaa. Niin tuskin häntä haittaisi se tittelikään millä lapsi hänet tuntee.
 
Sillä logiikalla, että lapsella on kuitenkin biologinen isä olemassa, oli se nimi paperissa tai ei.

Niinhän sitä voisi luulla, että jos ei ole nimeä paperissa, ei ole isääkään. Mutta se ei mene niin. Lähtökohta on se, että jokaisella lapsella on biologinen isä, sillä nainen yksinään ei ole lasta alkuun saanut.

Ap:n tapauksessa lapsen biologinen isä on jopa lapsensa kanssa kanssakäymisissä, joten tuolla lapsella tosiaankin on isä, vaikkei siitä mitään paperia olekaan tehty.

Koita nyt päättää puhutko siitä miten asia menee lain mukaan vai siitä miten se sinusta menee.

Ap voi vaikka alkaa puuhaamaan nykyistä poikaystävää adoptoimaan lapsen, eikä bioisä siitä saisi mitään tietoa eli ei siihen voisi puuttuakaan.
 
Eihän bioisällä ole tähänkään mennessä ollut mitään oikeuksia ja hän on sen itse valinnut kun ei lasta ole halunnut tunnustaa. Luitko edes mihin vastasit alunperin?

Totta, mutta bioisä saa ne oikeudet halutessaan vaikka huomen aamulla klo 8 soittamalla lastenvalvojalle ja ilmoittamalla olevansa ap:n lapsen isä.

Mikäli ap:n miesystävä adoptoi lapsen, ei bioisällä ole enää sen jälkeen mahdollisuutta käyttää tuota "korttiaan", eli se oikeus biologiselta isältä viedään.

Sinänsä tässä ei loppupeleissä ole edes sen bioisän oikeuksista kyse, vaan lapsen. Lapsen oikeudesta biologiseen isäänsä. Niin kauan, kun lasta ei olla annettu adoptoitavaksi ap:n poikaystävälle, lapsella itsellään on mahdollisuus vaatia isyyttään tunnustettavan.

Mutta adoption jälkeen tätä mahdollisuutta ei enää ole, sillä adoptiota ei voi purkaa.
 
Me ollaan päädytty adoptioon, ollaan suunnilleen samassa tilanteessa. Prosessi on jo käynnissä, eikä meidän tyttöä ole kukaan koskaan tunnustanut omakseen eikä sitä olla missään vaiheessa sitä Biologista isää kyselty. Ei adoptioneuvojien eikä pelastakaalapset ry:n toimijoiden puolesta.

Mutta joka kunnalla käsittääkseni on adoptioneuvontaa, meillä ainakin täällä ne henkilöt osas kertoa näistä huoltajuusasioista hyvin ja perhekeskeisesti. Ota sinne yhteyttä.
 
Ymmärrän kyllä, mutta se tuntuu tosi epäreilulta koska lapsi voisi saada oikeasti ihmisen joka välittää hänestä niin paljon että olisi valmis ruveta hänen isäkseen. Jos poikaystäväni saisi adoptoitua lapsen, niin voisihan lapsi silti nähdä biologista isäänsä? Kyllä se ainakin minulle on ihan ok.

Ymmärrän mitä tarkoitat.

Mutta sinun sanasi ei taida tuolla käräjäoikeudessa tässä kohtaa merkata. Tarkoitan siis sitä, että vaikka nyt lupaat että bioisä saa tavata lastaan, niin mistä sitä tietää että mitä mieltä olet asiasta vuoden kuluttua.

En tarkoita että valehtelisit, mutta ei näillä tällaisilla lainvoimattomilla lupauksilla ole minkään valtakunnan virkaa oikeussalissa.

Mutta jos miehesi haluaa lapsen adoptoida, niin ensimmäinen askel on se avioliitto. Ja toinen on sitten se adoptioneuvonta. Aina kannattaa yrittää, sillä ilman yrittämistä ette ainakaan onnistu.
 
[QUOTE="hmm";25750714]Mä en kans yhtä asiaa nyt tajua. Lapsen isä ei aijo tunnustaa lastaan. Joten lapsella ei ole isää. Niin miks ei voi vaa mennä sen poikaystävän kanssa tunnustamaan sen lapsen. Ei ne siellä mitää muuta kysele. Tämän ku oon kaks kertaa tehny. Ni naureskeltiinkin viimeks miehen kanssa että sinne voi ottaa mukaa tunnustamaan ihan kenet tahansa. Kuha molemmat sanoo et on tämän miehen lapsi.[/QUOTE]

Jotkut haluaa olla rehellisiä. Vaikka siksi.
 
Koita nyt päättää puhutko siitä miten asia menee lain mukaan vai siitä miten se sinusta menee.

Ap voi vaikka alkaa puuhaamaan nykyistä poikaystävää adoptoimaan lapsen, eikä bioisä siitä saisi mitään tietoa eli ei siihen voisi puuttuakaan.

Totta. Biologinen isä ei tosiaan saisi asiaa mistään tietää, jos se pidettäisiin salassa.

Mutta ei se tarkoita sitä, että käräjäoikeus antaisi puoltavan adoptiopäätöksen, jos lapsen biologiselta isältä ei oltaisi kysytty lupaa adoptioon, tai vastaavasti oikeudelle ei oltaisi osoitettu riittävän painavia syitä adoption vahvistamiselle ilman biologisen isän suostumusta.
 
Totta. Biologinen isä ei tosiaan saisi asiaa mistään tietää, jos se pidettäisiin salassa.

Mutta ei se tarkoita sitä, että käräjäoikeus antaisi puoltavan adoptiopäätöksen, jos lapsen biologiselta isältä ei oltaisi kysytty lupaa adoptioon, tai vastaavasti oikeudelle ei oltaisi osoitettu riittävän painavia syitä adoption vahvistamiselle ilman biologisen isän suostumusta.


Missä kohtaa näitä kysellään? Meiltä ei ole kukaan kysynyt sanallakaan bioisästä?
 
Totta. Biologinen isä ei tosiaan saisi asiaa mistään tietää, jos se pidettäisiin salassa.

Mutta ei se tarkoita sitä, että käräjäoikeus antaisi puoltavan adoptiopäätöksen, jos lapsen biologiselta isältä ei oltaisi kysytty lupaa adoptioon, tai vastaavasti oikeudelle ei oltaisi osoitettu riittävän painavia syitä adoption vahvistamiselle ilman biologisen isän suostumusta.

Ap voisi vaikka väittää ettei tiedä biologista isää tai että bioisä ilmoitti jo raskausaikana ettei tahdo kuulla lapsesta mitään :) Tää nyt on jo ihan epäoleellista, tosin niin oli sunkin kommenttisi. Jatketaanko siis aloituksen aiheessa.
 
Missä kohtaa näitä kysellään? Meiltä ei ole kukaan kysynyt sanallakaan bioisästä?

Kävimme asiaa läpi ensimmäisen kerran kotikäynnillä ja toisen kerran asiasta keskustelimme viimeisellä toimistokäynnillä. Varsinasen pommin kuitenkin pudotti sitten vasta käräjäoikeus, joka ei antanut puoltavaa adoptiopäätöstä, koska oikeus katsoi saaneensa riittämättömät selvitykset lapsen biologisesta isästä.
 
Mustakin on kyllä kieltämättä outoa, että miksi ruvetaan kyselemään lapsen biologiselta isältä mitään, kun ei hän missään papereissa isä ole. Entä jos mä sanoisinkin että ei ole tietoa biologisesta isästä eikä biologinen isä täten ole missään tekemisisssä lapsen kanssa? Mitenkähän tuossa tilanteessa sitten tehtäis? Olen kyllä niin rehellinen ihminen, että en voisi ikinä noin tehdä, mutta kunhan mietin.
 
Eli toisin sanoen ap, jos lapsen isällä on omaisuuttta tai jotain muutta merkittävää perittävää, niin älä anna nyksän adoptoida, mutta jos ei ole, niin lapsi ei menetä siltä osin mitään vaikka adoptioon lähtisittekin.. :D Tai hakekaa sitä oheishuoltajuutta sitten, niin säilyy perimisoikeus (jos sattuu vaikka myöhemmin olemaan perittävää), mutta helpompi nyxäsi toimia lapsen kanssa virallisesti.
 
[QUOTE="vieras";25751178]Eli toisin sanoen ap, jos lapsen isällä on omaisuuttta tai jotain muutta merkittävää perittävää, niin älä anna nyksän adoptoida, mutta jos ei ole, niin lapsi ei menetä siltä osin mitään vaikka adoptioon lähtisittekin.. :D Tai hakekaa sitä oheishuoltajuutta sitten, niin säilyy perimisoikeus (jos sattuu vaikka myöhemmin olemaan perittävää), mutta helpompi nyxäsi toimia lapsen kanssa virallisesti.[/QUOTE]

Ei ole kyllä mitään perittävää biologiselta isältään ja velkojahan ei voi vissiin periä, niin ei sieltä kyllä mitään tule.
 

Yhteistyössä