Huolesta sairaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja peloissaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

peloissaan

Vieras
Nyt pitäisi olla menossa rv 11. Oireet loppui reilu kolme viikko sitten. Voisiko se olla keskeytynyt keskenmeno?

Pelottaa aivan älyttömästi. Tätä raskautta odotettiin 5 pitkää vuotta ja sitten hoidoilla tämä pieni ihme sai alkunsa. Kävimme varhaisultrassa rv 7 ja silloin oli kaikki hyvin. Silloin oli myös oireita.

Oireina minulla oli aaltoilevaa pahoinvointia ja pahin oli kai rintojen särky. Rinnat oli todella arat sekä pinkeät ja sitten sekin vain loppui. Myös väsy on mennyt ohi.

Huoli on kova. Meillä olisi ultra rv 12 mutta olen niin huolissani että järki meinaa mennä niin varasin ajan ylihuomiselle yksityiselle. Täällä neuvolassa ei ole mahdollisuutta ultraan.

No joo, ei sitä oikeasto kukaan voi tietää ennenkuin käyn ultrassa.

Jos joku osaisi kertoa voisiko kaikesta huolimatta kaikki olla ok?

Käytännössä raskausoireeni kesti kaikenkaikkiaan sen reilun pari viikkoa.
 
Ole huoleti, mulla raskausoireita kesti viikolle 7 ja sen jälkeen ei ole ollut yhtään mitään. Aika tuntuu varmasti todella pitkältä odottaa seuraavaa ultraa, mutta sitä pelkoa riittää koko raskausajan :). Toivottavasti saat ihanan ja oireettoman raskausajan.
 
Unohda nyt turha huolehtiminen - muuten koko raskausaikasi menee siihen :) Monella juuri noihin aikoihin raskausoireet "loppuvat", silti kaikki on hyvin. Ensimmäiset 12 viikkoa monella onkin pahoinvointia yms. joka loppuu noihin aikoihin, sama siis pätee muihinkin oireisiin.
Minä uskon ja toivon, että teillä on kaikki hyvin. Onnellista odotusta!
 
Itse painiskelin samojen tunteiden kanssa raskauden alussa.. Viikolla 6 alkoi tosi voimakas pahoinvointi, aamusta iltaan yökkäilin. Kesti pari-kolme viikkoa ja yhtenä päivänä ei enää ollutkaan paha olo. Muutaman päivän painin sen järjettömän huolen kanssa kun olin ihan varma että raskaus on keskeytynyt, mutta niin vain muutaman päivän tauon jälkeen palaili taas huono olo, ei yhtä voimakkaana mutta kuitenkin.. Sitten palasi myös usko siihen että kaikki onkin hyvin. Ja olikin, nyt mennään 20. viikolla ja kaikki näyttäisi olevan mallillaan. :)

Yritä nauttia raskaudestasi, toivottavasti kaikki menee hyvin.
 
Ystäväni osti sellaisen kotidoplerin jolla voi kotona kuunnella sydänääniä, sellainen voisi olla ihan hyvä keino mieltä rauhoittamaan kun liikkeet eivät tunnu vielä tuossa vaiheessa. Itse muistan kanssa ensimmäisestä raskaudesta, että välillä iski ihan järjetön pelko, että vauva on kuollut tms, mille ei ollut edes mitään järkevää selitystä. Ja samaten sitten kun ne liikkeet jo tuntuivat niin jos ei vähään aikaan tuntunut liikkeitä niin jo sitä ajatteli vaikka mitä.
 
Oi iso kiitos niin nopesita vastauksistanne.

Tiedän ettei niihin oireisiin ole niin luottamista tai siis ettei se tarkoita mitään jos ei vaikka oirehdi ollenkaan. Mutta ne loppui niin seinään että säikähdin. Viimeisenä päivänä minulla oli todella huono olo, nukuin ja oksensin koko päivän ja seuraavana ei enää mitään. Eikä senkään jälkeen.

Jotenkin tämä huoli meinaa nyt karata ihan käsistä, saan vapinakohtauksia ja hengenahdistusta kun jään miettimään asiaa. Näen yöt painajaisia ja töissä on sitten kurja olla. Töissä myös henkisesti todella rankkaa nyt.

Minulla on ihan ikävä (oikeasti =) ) niitä raskausoireita, tavallaan nautin siitä. Sitä niin tunsi olevansa raskaana. Vihdoinkin.

Jotenkin olisi nyt vain jaksettava sinne keskiviikkoon että päästään ultraan.
 

Yhteistyössä