O
:o
Vieras
Suomalaiset ekonomistit uskovat, että velallisille tutut euriborkorot ovat vuoden kuluttua laskeneet selvästi nykyisestä, kun Euroopan keskuspankki EKP on pudottanut muutaman kerran ohjauskorkojaan ja ohjauskoron päälle paisunut riskilisä on osin sulanut.
Rahoituskriisin keskellä arvellaan, että keskuspankit ovat voineet myös toteuttaa yhteisoperaation, jolla korot on viety roimemminkin alas.
Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen arvioi, että vuoden kuluttua EKP:n ohjauskorko voisi olla pudonnut kolmeen prosenttiin tai sen allekin.
Nyt ohjauskorko on 4,25 prosenttia.
Markkinakorkojen laskun hän uskoi olevan tätäkin voimakkaampaa, puolitoista kaksi prosenttiyksikköä. Tyrväinen sanoi luottavansa siihen, että Yhdysvaltoihin saadaan roskapankki aikaan ja muutenkin luottamusta vahvistavat toimet alkavat purra.
Nyt markkinakoroissa on euroalueellakin päällä tuntuva riskilisä, joka johtuu siitä, että pankit ovat haluttomia lainaamaan toisilleen rahan tukkumarkkinoilla, jolloin rahan hinta nousee.
- Halleluja, Timo Tyrväinen kuvaa kuitenkin ennustajan tuntoja siitä, miten riskilisät kehittyvät.
Yhteisoperaatio olisi taivaanlahja EKP:lle
Tyrväisen mielestä keskuspankit saattavat levottomassa tilanteessa turvautua yhteisoperaatioon, jolla ohjauskorkoja vedettäisiin porukalla alaspäin.
- Se tulisi taivaan lahjana EKP:lle, jonka ei tarvitsisi selitettä kesän virheliikettään.
Korkealla laukkaavan inflaation hermostuttamana EKP nosti vielä kesällä ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
Tyrväisen mielestä inflaatiohuolet alkavat nyt olla aiheettomia. EKP katsoo eteenpäin ja vahtii sitä, missä inflaatio todennäköisesti on puolentoista kahden vuoden tähtäyksellä.
Myös Tapiola Pankin pääekonomisti Jari Järvinen pitää keskuspankkien yhteisoperaatiota mahdollisena.
Järvinen on kuitenkin pessimistisempi sen suhteen, miten hyvin riskilisä sulaa pois ohjauskoron päältä. Järvinen ennustaa, että vuoden päästä EKP:n ohjauskorko on kolme ja vuoden euribor vajaa neljä prosenttia.
Inflaatio hidastuu
OP-Pohjolan pääekonomisti Timo Lindholm ennustaa, että EKP:n ohjauskorko on vuoden päästä 3,5 prosenttia. Tällöin vuoden euribor voisi hänen mielestään liikkua välillä 4,25-4,50 prosenttia.
Lindholm ei jaksa uskoa, että EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven yhteinen koronlaskuoperaatio olisi päällimmäinen vaihtoehto.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikkö Eero Leht o veikkaa, että EKP:n ohjauskorko laskee vuoden kuluessa 3,25 prosenttiin.
Lisäksi markkinakorkojen riskilisä voisi vielä sulaa puolisen prosenttiyksikköä. Siten markkinakoroissa puhuttaisiin yhteensä ainakin puolentoista prosenttiyksikön koronlaskusta.
Lehto huomauttaa, että reaalikorko ei laske yhtä paljon, kun inflaatio hidastuu selvästi.
Suomalaisten ekonomistien enemmistö uskoo, että EKP aloitti omat ohjauskoron laskunsa joko vuodenvaihteen tällä puolen tai viimeistään sen jälkeen.
Varainhallinta Tresorin ekonomisti Hannu Ranki edustaa valtavirrasta poikkeavaa näkemystä. Hän arvioi, ettei EKP palkka- ja inflaatiopelkojen takia koske vielä hyvään aikaan omiin korkoihin, vaikka finanssikriisi koronlaskua janoaakin.
Vuoden kuluttuakin EKP:n ohjauskorko on Rankin veikkauksen mukaan vielä neljässä prosentissa.
Jorma Pöysä, Jari Peltola
Tulosta uutinen Lähetä kaverille Keskustele Kuuntele uutinen
Asiakasryntäys kuntien pankille
Rahoituskriisin keskellä arvellaan, että keskuspankit ovat voineet myös toteuttaa yhteisoperaation, jolla korot on viety roimemminkin alas.
Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen arvioi, että vuoden kuluttua EKP:n ohjauskorko voisi olla pudonnut kolmeen prosenttiin tai sen allekin.
Nyt ohjauskorko on 4,25 prosenttia.
Markkinakorkojen laskun hän uskoi olevan tätäkin voimakkaampaa, puolitoista kaksi prosenttiyksikköä. Tyrväinen sanoi luottavansa siihen, että Yhdysvaltoihin saadaan roskapankki aikaan ja muutenkin luottamusta vahvistavat toimet alkavat purra.
Nyt markkinakoroissa on euroalueellakin päällä tuntuva riskilisä, joka johtuu siitä, että pankit ovat haluttomia lainaamaan toisilleen rahan tukkumarkkinoilla, jolloin rahan hinta nousee.
- Halleluja, Timo Tyrväinen kuvaa kuitenkin ennustajan tuntoja siitä, miten riskilisät kehittyvät.
Yhteisoperaatio olisi taivaanlahja EKP:lle
Tyrväisen mielestä keskuspankit saattavat levottomassa tilanteessa turvautua yhteisoperaatioon, jolla ohjauskorkoja vedettäisiin porukalla alaspäin.
- Se tulisi taivaan lahjana EKP:lle, jonka ei tarvitsisi selitettä kesän virheliikettään.
Korkealla laukkaavan inflaation hermostuttamana EKP nosti vielä kesällä ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
Tyrväisen mielestä inflaatiohuolet alkavat nyt olla aiheettomia. EKP katsoo eteenpäin ja vahtii sitä, missä inflaatio todennäköisesti on puolentoista kahden vuoden tähtäyksellä.
Myös Tapiola Pankin pääekonomisti Jari Järvinen pitää keskuspankkien yhteisoperaatiota mahdollisena.
Järvinen on kuitenkin pessimistisempi sen suhteen, miten hyvin riskilisä sulaa pois ohjauskoron päältä. Järvinen ennustaa, että vuoden päästä EKP:n ohjauskorko on kolme ja vuoden euribor vajaa neljä prosenttia.
Inflaatio hidastuu
OP-Pohjolan pääekonomisti Timo Lindholm ennustaa, että EKP:n ohjauskorko on vuoden päästä 3,5 prosenttia. Tällöin vuoden euribor voisi hänen mielestään liikkua välillä 4,25-4,50 prosenttia.
Lindholm ei jaksa uskoa, että EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven yhteinen koronlaskuoperaatio olisi päällimmäinen vaihtoehto.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikkö Eero Leht o veikkaa, että EKP:n ohjauskorko laskee vuoden kuluessa 3,25 prosenttiin.
Lisäksi markkinakorkojen riskilisä voisi vielä sulaa puolisen prosenttiyksikköä. Siten markkinakoroissa puhuttaisiin yhteensä ainakin puolentoista prosenttiyksikön koronlaskusta.
Lehto huomauttaa, että reaalikorko ei laske yhtä paljon, kun inflaatio hidastuu selvästi.
Suomalaisten ekonomistien enemmistö uskoo, että EKP aloitti omat ohjauskoron laskunsa joko vuodenvaihteen tällä puolen tai viimeistään sen jälkeen.
Varainhallinta Tresorin ekonomisti Hannu Ranki edustaa valtavirrasta poikkeavaa näkemystä. Hän arvioi, ettei EKP palkka- ja inflaatiopelkojen takia koske vielä hyvään aikaan omiin korkoihin, vaikka finanssikriisi koronlaskua janoaakin.
Vuoden kuluttuakin EKP:n ohjauskorko on Rankin veikkauksen mukaan vielä neljässä prosentissa.
Jorma Pöysä, Jari Peltola
Tulosta uutinen Lähetä kaverille Keskustele Kuuntele uutinen
Asiakasryntäys kuntien pankille