Meidän hurmuri on tänään 6kk!!
Eilen syötiin kakkua ja oli sukulaisia kylässä.
Meillä on nyt ikäänkuin neljä tilannetta samaan aikaan päällä; hampaan puhkeaminen, eroahdistus, tiheän imun kausi ja vielä sitten flunssa (TAAS!!!!). Et enemmän jo ku omiksi tarpeiksi näitä kriisejä.
Käytiin tänään lääkärissä,kun epäilin jo korvatulehdusta. Yöllä alkoi huuto heti kun pisti makuuasentoon niin aloin miettiä et oisko korvissa jotain mut toinen vain punoitti, torstaina mennään vielä varmistamaan. Nenä on aivan tukossa, vähän yskii ja sitä kuolan määrää... Olikin hetken poissa mut nyt valuu aivan solkenaan.
Nyt nukkuu vaunuissa ulkona. Onneksi saa nostettua pääpuolta niin jospa uni onnistuisi edes tunnin verran. Kahtena päivänä kun koko päivänä on nukuttu noin 1,5h ja sit yöhulinat päälle.
Mäkin elin toivossa että samaan perheeseen ei kahta yhtä haastavaa vauvaa tule. Kissanviikset, yhtä vaativa vauva on kun veljensäkin oli! Kaikki menee oikeastaan samalla kaavalla, tosin esikoinen ei ollut kipeänä tähän tahtiin. Nyt se sitten raahaakin kerhosta vissiin kaikki pöpöt mukanaan.
Esikoisen kanssa valvottiin joka ikisen hampaan kohdalla ja lopulta haettiin resepti vahvempaan särkylääkkeeseen,kun perus panadol ei enää tehnyt mitään.. Ja kuitenkin molemmat lapset on ihan terveitä, vaativalla temperamentilla.
Helpompaa olisi jos olisi se toinen vanhempi yhtään kiinnostunut osallistumaan yövalvomiseen tai edes päivällä olemaan paikalla et saisin nukkua päikkärit. Oon tässä nyt monesti miettinyt,et miksen tajunnu jo vuosia sitten ettei tommosesta "minäminäminä"-tyypistä oo osallistuvaksi vanhemmaksi. No nyt ei enää auta vaan hoidan sitten lapset lähestulkoon yksin. Ärsyttää vaan et mies sit ottaa ns. "rusinat pullasta" kun ei tarvii hoitaa nukuttamisia, syömisiä tms vaan voi sillon kun lapset on iloisia ja pirteitä olla paikalla. Harmittaa eniten lasten puolesta,et niillä on aivan puhkipoikki väsynyt äiti, koska isi miettii ensin itseään ja töitään ennenkun ketään muuta. Ja kaikkihan tietää et ensin pitäisi miettiä et mikä on lapsille hyväksi. Noh, pelataan niillä korteilla mitä on annettu.
Välillä sit kunnostautuu noin viikoksi ja on enemmän kotona,mut sit taas ollaan koko ajan töissä ja muut unohtuu. Taas joku päivä saan raivarit sille niin ehkä se taas muistaa kaivaa sen pään hanuristaan
On meidän pikkuherra kyllä veikeä tyyppi yleisesti ottaen. Hauskinta ikinä oli tänään kun sai juoda nokkamukista! Nauraa räkätti ihan hulluna et meinas vedenjuomiset ihan unohtua
Muutenkin on kovin hymyilevä ja saa onneksi aina Äidinkin hymyilemään olemuksellaan vaikka sadan yöheräilyn jälkeen ei paljoa naurata