Heipä hei täältäkin pitkästä aikaa! Olen lukenut päivittäin, mutta kommentoimaan en ole ehtinyt kun arki on nykyään aika toiminnan täytteistä
Päästiin vauvan kanssa kotiin, kun vauva oli 2vrk eli keskiviikkoaamuna. Tuo on rajana uudelleensynnyttäjillä ja ensikertalaisilla 3vrk. Kotona on ollut mukavaa; sairaalasta jäin kaipaamaan moottorisoitua sänkyä ja hyvää ruokapalvelua
Mies aloittaa loman ensi viikolla, joten tämä viikko on opeteltu arkea vauvan ehdoilla. Isommat sisaret ovat olleet aivan onnessaan vauvasta, joten lastenhoitoapua on välillä tarjolla ihan tungokseen asti
Bilirubiiniarvot olivat onneksi normaalit, joten ei tarvitse huolehtia tuosta lievästä kellastumisesta.
Maanantaina on eka neuvola; jännä nähdä kuinka pieni on viikossa kasvanut
Napatynkää on putsattu ahkerasti, kun osoitti hieman tulehtumisen merkkejä. Vauva onkin saanut tuuletella massua ilman vaippaa pyyhkeen suojissa useamman tunnin päivässä.
Pikaisesti koitan muutamia asioita kommentoida ennen kuin pieni herää.
Kivunlievitys synntyksessä: tässäpä mun omia kokemuksia eri synnytyksien osalta. Mulle on tärkeintä pysyä poissa sängystä, koska supistukset tuntuvat paljon pahemmilta, jos en pääse liikkumaan.
Amme: lämmin vesi rentoutti ihan alkuvaiheessa hyvin. Kun supistukset napakoitui, olo tuntui vedessä lähinnä tukalalta.
Lämpöpussit: auttavat hyvin alaselällä kun
keinuttelee jumppapallon päällä nojaten sänkyyn, jossa pinottuna pari tyynyä. Lämpöpusseista on ollut apua ennen lapsivesikalvojen puhkaisua kun kipu on vielä siedettävää (kymmenen asteikolla luokkaa 5-6).
Epiduraalia olen pyytänyt kalvojen puhkaisun jälkeen kun supistukset tihenevät ja kipu alkaa nousta sietämättömäksi. Tuossa vaiheessa näyttäisi avautuminen vauhdittuvan selvästi, eli halusin epiduraalin ehtivän ponnistusvaiheeseen. Sen laittamisessa ja vaikutuksen alkamisessa kestää aikansa, joten kannattaa pyytää sitä hyvissä ajoin.
Epiduraali on hyvä mikäli tarvitaan pitkäkestoista kivunlievitystä, koska annos voidaan uusia parin tunnin välein. Myös se, että kivut lähtivät niin hyvin pois, että pääsee kävelemään auttaa avautumisessa. Aiheutti myös minulle
pientä kutinaa ympäri kehoa, mutta sen otin mielihyvin vastaan kun pääsi hetkeksi huokaisemaan supistuksilta
Kätilön selkähieronta: anestesialääkäriä ja epiduraalia odotellessa (makasin sängyllä kylkiasennossa valmiiksi) kätilö painoi lujasti alaselkää supistusten pahimpien kipupiikkien aikana. Tuo auttoi hyvin.
Ilokaasu ei ole aiheuttanut mulle mitään erikoisempia olotiloja. Se on ollut apukeino hengittämiseen keskittymisessä ja sitä kalikkaa on voinut purra kun tuskanhiki puskee päälle supistuksen huippuvaiheessa.
Aiheuttaa suun kuivumista, joten hörpin vettä pillillä supisten välissä.
Ponnistamisen aikana paras apu on ohjaava kätilö, joka kertoo mitä tehdä milloinkin. Mulle paras asento on ollut "perinteinen" puolimakaava, koska en ole muuhun ehtinyt vauvan laskeutuessa vauhdilla. Mies on ollut vieressä ja pitänyt selän takaa kiinni sekä puristanut kädestä.
Paljon tsemppiä tuleville synnyttäjille! On se kaikki vaiva vaan sen arvoista :heart:
Rintojen arkuus ja imettäminen: Mulla tuli maitoa hyvin jo ekasta päivästä lähtien. Vauvalle riitti yksi rinta/syöttö, joka hieman hillitsi tuota nännien ärsyyntymistä.
Lansinohia olen laittanut joka syötön päälle runsaasti ja lisäillyt myös väliaikoina. Paras apu on se kun iho ei pääse kuivumaan missään välissä.
Ilmakylvyt on olleet tarpeen, joten ihan surutta olen ollut pelkällä t-paidalla ilman liivejä ja sängyssä kokonaan ilman paitaa. Liivinsuojat imevät tehokkaasti kosteutta, joten olen välttänyt niiden käyttöä nyt alussa. Maidon noustessa olen laittanut pehmeän harson rinnoille, mikäli vauva on nukkumassa.
Syöttövälit vaihtelee vauvan unien mukaan. Välillä vain tunti, mutta useimmiten 2-3 tuntia. Öisin pieni nukkuu kainalossa, syö kun syö ja nukkuu jopa 4 tuntia putkeen
Hereillä vauva jaksaa olla muutaman kerran päivässä 1-1,5 tuntia, joista ruokailu vie noin puoli tuntia. Sirkeästi katselee ympärilleen; on se pieni ihminen vain suloinen kun napottaa sylissä ja ihmettelee ympäröivää maailmaa :heart:
Ristiäiset me pidetään varmaan toukokuussa. Ihan pienen malliset tässä kotosalla ja varmaan teen itse kakun, pasteijat sekä pari kuivakakkua. Keksit, mehut ja karkit haen kaupasta (suurin osa vieraista on lapsia).
Nimi vain uupuu ihan totaalisesti, mutta sittenpä olisi takaraja, kun varataan kastepäivä
Boomkaa ja papunen 6 päivää