Huhtikuun hurmurit 2013 *syyskuussa*

Voi Ompu , olen todella pahoillani puolestanne! :hug: ja jaksamista teille. Itsellä ollut 3 km:a ja tiedän tasan tarkkaan kuinka henkisesti raskasta se on. Hyviä uusia plussatuulia kuitenkin teille!

Itse kidun flunssan kourissa, sain tänään kolme päivää saikkua. Tk lääkärini on siis ensimmäinen, joka raskaudestani tietää. Muille ajattelin kertoa vasta np-ultran jälkeen, ja silloinkin vain jos asiasta kysytään.

Etovaa oloa ei ole pariin päivään ollut, lieneekö sitten merkki jostain... no, katsellaan rauhassa miten raskaus etenee... nyt nukkumaan!
 
Ompu :hug: voimia.

Omaa napaa: kaikki hyvin. Ei väsytä ei mitään. Oonko ees raskaana. Jos en ous viikko sitten nähny ultrassa et siellä sydän pumppaa, niin sanoisin että raskaus testi valehtelee.
ANNA
 
Ompulle voimahali täältäkin :hug:

Meillä oli eka neuvola 28.8. ja seuraava onkin vasta 31.10. :eek: Siihen on niiin pitkä aika!!! :/ Ei tahtois malttaa oottaa... Mut onneks meillä on 1.10. ultra, vaik siihenkin tuntuu olevan ikuisuus, mutta maltti on valttia. -_-

Ja kyllä, huonovointisuus vaan pahenee...ja väsymys on aivan järjetöntä! :/
Ihmettelen myös illalla/öisin (edelleenkin) alkavia kovia mahakipuja!?! :(

Jonna & "pikku-siili" 8+4<3
 
kishuli/33v./1./KOS/LA 28.4.13

Mukaan tulisin, jos sopii. :) Tämä rakkautemme "hetelmä" sai alkunsa kolmannesta yrityskierrosta. Oireita ovat rintojen arkuus, kuvottava olo lähinnä iltaisin ja väsymys. Eilen, sunnuntaina, alkoi alavatsakipu tuli sellasta ruskeaa vanhanveristä vuotoa, niukasti tosin. Tästä säikähtäneenä siirsin alkuraskauden ultraa täksi päiväksi ja sieltä löytyi sikiöpussi yms. jutut mitä nyt asiaan kuuluu. Sydän siellä näkyi myös sykkivän. Kipujen lääkäri arveli olevan kohdun verenkierron vilkastumisesta ja kohdun kasvamisesta johtuvaa.

kishuli ja Vappu-Ilmari 6+1
 
Ompu :hug: jaksamista!

Tatja :wave: Tervetuloa ja onnea :) Etkös sinäkin ollut joskus iäisyys sitten tuolla kolmekymppisissä?

kishuli tervetuloa!! Kivut ja veri pelottavat vaikka olisikin ihan pientä ja kuinka normaalia. Mulla tuli pari päivää ihan pientä tuhrua (5-6+ ) ja siitäkin jo melkein paniikissa :). Huomasinkin että olen nyt lopettanut sen jatkuvan kyttäämisen tuleeko paperiin verta :)


Olin jo ihan varma että oireet alkavat mennä ohi eikä etovaa oloakaan ole enää niin paljoa. Joten oireettomuus alkoi huolestuttaa suuresti.. kuitenkin varhaisultran jälkeen ainoa merkki siitä että tuolla joku on kasvamassa... Ainoa oire viime viikon aikana on ollut yöllinen pissalla käynti.
Kunnes.... heräsin yöllä siihen että on niin paha olo että täytyy lähteä oksentamaan. Siihen auttoi että kävin vähän syömässä ja takaisin nukkumaan, mutta sen jälkeen paha olo on tullut voimakkaampana. Tänään aamupalan jälkeen kävin ensimmäisen kerran yökkimässä ja paha olo katosi kuin taikaiskusta (tullakseen taas takaisin lounaan jälkeen). Lisäksi kuvioihin astui viikonlopun aikana mieletön väsymys. Päikkärit on tullut otettua joka päivä, joka ei todellakaan ole mulle normaalia :D Lisäksi ikenet ovat turvonneet ja vuotavat verta aina hampaita pestessä. Että nythän näitä on....

Sipulisankari mitäs kuulumisia ultrasta? *pitää peukkuja*

Scrat ja pähkinä 9+3
 
Viimeksi muokattu:
Ultrakuulumisia Eli nyt tuo kauan odotettu/pelätty ultra on vihdoin (?) ohi... Mulla on niiiiiin maailman paras ultrasetä!!! :D Aivan ihana tapaus! Ottaa kaikin tavoin huomioon, vaikka ollaan nähty viimeksi vuosia sitten, niin oli kerrannut mun tiedot ja kohteli mua kuin vanhaa tuttua :) Lisäksi tuo puhuu selvästi ja selittää AIVAN KAIKEN. Mutta siis...

Ultraus tapahtui mahan päältä ja onnistui aivan loistavasti. Heti kun tuo anturi (?) koski vatsaani, niin siellä näkyi meidän Narsku :heart: Oikeassa paikassa kasvoi yksinään. Kaikki oli aivan loistavasti, sydän löi vahvasti.

Kuitenkin yksi yllättävä käänne tuli vastaan: kooksi saatiin 18mm (varmistettiin tämä pariinkin otteeseen), eli tämän mukaan viikkoja olisikin jo 8+2! Laskettu aika siis siirtyy päivälle 13.4. Lisäksi ultrasetä vielä tästä totesi, että nyt on enää alle 3% mahdollisuus keskenmenoon! Selitti, että silloin sanotaan olevan 3%, kun juuri saadaan sydänäänet kuuluville, ja mulla oli jo reippaasti yli sen vaiheen :)

Ja kaikki, jotka vielä empii, menisikö varhaisultraan vai ei, niin ultraajani hieman moitti yhteiskuntaamme välinpitämättömäksi (lähinnä valtiollista tasoa ja päättäjiä, jotka eivät pidä varhaisultraa tärkeänä), sillä äidille, jolla on oireilematon kohdun ulkoinen raskaus saattaa tulla todella suuria terveysriskejä, jollei tuota huomata ajoissa...

Nyt olen aivan mahdottoman onnellinen! Jotenkin vihdoin antaa itselleen luvan siihen kun kaikki tuntuukin nyt todelliselta ja tietää Narskun voivan hyvin :) Kuukauden päästä jännitetään sitten uudelleen sitä niskaturvotusta, voih... Mutta siihen on onneksi vielä aikaa! :)

Sipulisankari/29/2./TYKS La 13.4. Mut voi siis vaihtaa toiseen päivään listalla :)

Sipulisankari & Narsku 8+2 :heart:
 
Kiitos naneni pinosta! :flower:

Ompu :hug: Olen pahoillani! Toivon pikaista uutta tärppiä teille!

Mullakin on kaks km:a taustalla ja yksi onnistunut raskaus. Joskus rupes ottaan päähän ku joku kysy, että missä on meidän lapsen sisarukset. Vastasin, että siellä ne on vessanpöntössä. Eipähän kyselly enää.

Tervetuloa uusille!:flower:

(.) Pahoinvointi jatkuu. Eilen oksensin viimeksi ja sitä ennen perjantaina. Typerä minä menin syömään karkkia. Olis pitäny jo oppia, että se tulee aina ulos ja samantien sit kaikki muukin mitä on syöny. Vähän tuntu nololta olla juhlissa ja oksentaa siellä vessaan (tosin ei kai kukaan huomannu mut silti), mut mitäs sitä ite meni syömään karkkia ja jäätelöä pöydästä.

Joku kysy mielialoista. Minä olen ainakin ollut tosi alavireinen koko alkuraskauden tai oikeastaan siitä asti kun pahoinvointi alkoi. Jotenkin sitä vaan välillä yrittää selvitä päivästä kunnialla läpi, töistä ja lapsen kans olemisesta eikä mikään oikeesti innosta. Oon myös ollu tavallista helpommin ärsyyntyvä ja välillä jaksamattomuus on menny ihan itkemiseen asti. Joinakin päivinä on ollu sellanen olo ku ois masentunut. Ei jaksais nousta sängystä vapaapäivinä. Uskoisin kuitenki, et jos tää paha olo vaan loppuis niin mielialakin tästä kohenis.

Oon ostanu kahet äitiyshousut ja aloin viikonloppuna käyttään niitä. Tähän asti olin mennuy mnta viikkoa hameilla ja sukkiksilla/leggareilla. Noi mammahousut jalassa tosin maha näkyy vielä selvemmin, niin yritän sit löysempiä yäosia ja jos jonkinmoista liehuketta pistää hämäämään. Yks työkaveri viime viikolla vilkaisi kumman näköisenä mun mahanseutua.

Vielä viikko ja kaks päivää nt-ultraan. Sen jälkeen en enää varmaan jaksa näin huolella piilotella.

Kiloista: Samoissa ollaan ku r-testin tekemisen aikaankin. Eli mitäs siitä nyt on? 6 viikkoa. Tosin kesän aikana tuli 1-2 kiloo normaaliin verrattuna, mut niitä nyt ei voi raskauden piikkiin laittaa. Viime raskauden aikana paino ensin laski puoleenväliin asti semmoset 3 kiloa (ku pahoinvointi kesti sinne asti) ja sitten puolivälin jälkeen tuli 6-7 kiloa (Ja juuri tuon verran jäi sairaalaankin, joten ei tarvis enempää nousta. Imetysaikanakaan ei ekaan puoleen vuoteen lähteny yhtään). Jotenki nytki oletan et paino rupee nouseen vasta tosta puolenvälin tienoilta. Ainakin se on tavoite ku kuitenkin normaalipainon ylärajoilla mennään.

Moika ja Möntti 10+3
 
Alunperin olin huhtikuun helmet-ketjussa, mutta sain alustavan tuomion viikko sitten sunnuntaina tuulimunasta.
Perjantaina tuulimuna varmistui ja lääkäri oli lääkkeellisen tyhjennyksen kannalla, koska se on kohdulle luonnollisempi ja mun kohtuni on jo muutenkin niin arpinen, että lääkäri ei kuulemma sinne enää yhtään arpea lisää kaipaisi.
Perjantaina sain siis klinikalla mifegynen, eilen oli sit Cytotecin vuoro.. 12 tuntia meni, ennen kuin tapahtui mitään ja silloinkin vain kaksi pientä hyytymää tuli ulos.
Aamulla soittelin naistentautienpolille, käskettiin heti tulla käymään.
Päivän olen nyt ollut naistentautien polilla. Lääkäri huomasi ultralla, että raskauspussi on täysin ehjä eikä ole ollenkaan alkanut vielä vuotamaan ulos. Seuraavana lääkäri päätti ronkkimalla saada tavaraa kohdusta ulos. Luulin, että taju lähtee ja itkin kivusta. Lääkäri vaan sanoi, että oot aikuinen nainen ja luulis sun kestävän vähän aikaa, vaikka kuin kävis kipeetä. Olis kuulemma mun kannalta parempi kestää vaikka kipua kuin se, että jouduttas kaapimaan. Noh, eipä se sen ronkkiminen tuottanut mitään tulosta...
Päätti antaa sit vielä lisää tyhjennyslääkkeitä ja muutama tunti ooteltiin, josko ne sais vuodon aikaan. Eipä ne taaskaan tehneet mitään. Ultrattiin ja todettiin, että mikäli torstaina ei ole luonto tehnyt tehtäväänsä ja tyhjentänyt kohtua, niin on pakko kaapia.
Tämän päivän kokemus oli niin paha, että mietin jo, etten välttämättä uskalla enää edes yrittää tulla raskaaksi...

Poistun nyt takavasemmalle, mutta toivon teille kaikille muillle oikein onnellista odotusta ja toivottavasti saatte huhtikuussa suloiset pikkunyytit kainaloon. :heart:
 
Ompulle Valtavasti voimia surun hetkellä :'( Tiedän miltä tuntuu katsella voimattomana, kuinka pieni ei jaksa pitää kiinni :( :hug: Toivon pikaista uutta tärppiä ja onnellista loppua sille!

USL Voi kamala, mikä kokemus ja ihan hirveä lääkäri! :mad: Kovasti voimia sulle, uskon että ajatus uudesta raskaudesta on todella pelottava. Kovasti voimia, mihin ratkaisuun ikinä päädytkin :hug:

Lista päivitetty. Lisäsin tuon Surun kohdanneet- kohdan, otan sen kyllä pois, jos joku pahoittaa siitä mielensä tai se on teidän mielestä muuten tyhmä olla siinä.

).( Mulla on sellanen kestouupumus ja kestoetominen päällä koko ajan. Nukahdan hetkessä, jos vaan laitan silmät kiinni ja olen kiukkuinen kuin persiiseen ammuttu karhu, jos mut herätetään, vaikka olisin nukkunu tuntikausia! :D Miten teillä muilla on seksihalut? Mua ei haluta vieläkään, ei sitten tippaakaan ja sekös ukkoa kismittää. On ollut kyllä onneksi tosi ymmärtäväinen eikä oo yrittänyt vongatakaan viime viikkoina, kun on saanut vastaukseksi vaan murhaavia katseita :D
 
UnelmaSirpaLeena eipä tuohon osaa mitään sanoa:'(. Kovasti jaksamista.

Tervetuloa kaikki uudet!:heart::flower:

Naneni, kiitos uudesta pinosta:). Niin ne seksihalut ovat tosiaan edelleen tiessään ja täälläkin ukko on vähän kiukkuinen asiasta. No jospa ne pian sieltä taas löytyy=).

Paljon onnea heille jotka saaneet ultrasta ihania kuulumisia:heart:.

(.). Mä oon miettinyt että miksi mulla näin oireeton raskaus mutta sitten tajusin että enhän mä mikään oireeton ole. Oireita on itseasiassa useampikin mutta ei vaan sitä huonoa oloa. Olen kokoajan vaan tuijottanut siihen että koska alkaa etominen oikein kunnolla. No viikkojakin vasta 6+6.
 
Manzana81/31/3./KOS/1.4

Yritän aktivoitua nyt kun palattu kuukauden reissulta kotiin. Etova olo, oksu ja väsy täälläkin vahvasti läsnä. Asiaa ei auta että yritetty päästä suomen rytmiin, 8h aikaerosta toipuminen vie aikansa. Päivät nukutaan yöt kukutaan.. Herätty klo 11.. tai siis herätetty lapset! Tänään alko arki kun mies palas töihin ja esikoisen kerho alko.

Kuopuksen 1,5v neuvola oli tänään ja samalla mainitsin raskaudesta, tein siis testin just ennen reissua. Faksas tiedot samantien synnärille ja toivon että loppuviikosta tulee postia. Kolmannen lapsen kohdalla pakollisia neuvoloita ei kuulemma täällä vantaalla oo kuin alkuneuvola+rv22 jollon saa kelan paperit, kai sitä sit loppua kohden viel muutama on..?! Muutenkin muuttunut "self service" systeemiksi ainakin meidän neuvolassa, siel huone missä itse otat verenpaineen, punnaat itset, vessassa katot testitikulla sokerit ja valkuaiset. Sit vastineeks on tullut kaiken maailman kyselyä alkoholista, huumeesta, perheen jaksamisesta jne..

Voimia huonojen uutisten saaneille ja uskoa parempaan kertaan!

Mun hajuaisti herkistynyt tuplaten/triplaten, kuinka ällöttävää onkaan 1,5veen kakkavaipan vaihto.. Painoo ei oo mulle viel tullu. Liikunnasta oli jossain vaiheessa puhetta, ite meinasin normaalisti liikkua niin kauan kun tuntuu hyvältä. Alkuvuoden oon juossut paljon, toukokuussa naisten kympilla ja ekaa kertaa puolimaratonin, nyt kk taukoa reissun takia ja taas täytyy kyl alottaa jumpat myös, saa breikkiä lapsista ja hyvänolon itse :) kunha taas kuvotus helpotta ettei tarvii oksentaa lenkkipolulla..


Manzana 81, huomen rv 10 poks!
 
huomenta

Lasken päiviä ja tunteja ultraan, vaikka välillä tuntuu, etten uskalla mennä sinne! tuskan hiki nousee otsalle jo pelkästä ajatuksesta : /

Johan on USL jotunut kahean lääkärin vastaanotolle!! Voimia kovasti ja toivottavasti joskus pääset tuosta kaheasta koettelemuksesta yli:hug:

-Nelly ja salarakas 11+0- POKS!!!!!!!
 
Ompulle ja USL:lle isot :hug: :heart:

Tervetulon munkin puolesta kaikille uusille, kiva kun meitä alkaa taas kerääntymään pikku hiljaa!

Kyllä mäkin ajattelin täällä kirjoitella, vaikka FB:n puolellakin olen. Toki sinne on helpompaa kirjotella, kun tulee kirjauduttua useampi kerta päivässä sisään.

Meillä olis ensimmäinen neuvola ens viikon maanantaina. Toivon, että voitais (yrittää) kuunnella sydänääniä tai sitten jos ihan pääsis ultraan kattomaan, onko tuolla ketään. Tuon käynnin jälkeen aattelin nimittäin kertoa töissä.

Mulla olot vaihtelee, välillä ei mitään ja välillä paha olo, kauhee väsymys jne. RIntoja ei arista eikä kohtukaan kipuile. Edellisestä raskaudesta vaan 8,5 kuukautta aikaa, joten eiköhän tuo veny melko helposti.... Palelu on ihan mieletöntä!!! Välillä oon niin horkassa, ettei tosikaan ja seuraavalla minuutilla taas hiki valuu :( Esikoisesta tällaista ei ollut.

Painosta en tiedä, eiköhän tuo oo ihan samoissa luvuissa. Tän väsymyksen ja tuon pienen esikoisen (sekä kesken olevien pihahommien..) takia en oo päässy taas liikkumaan ikuisuuksiin, joten se saattaa kyllä vaikuttaa, mutta en mä jaksa ressata. Esikoisen imetyksessä tippu kaikki raskauskilot (tuli yht. 17 kiloa, synnärille jäi 8 kiloa), joten pieni toive ois, että nyt kävis samoin.

Jep, mut nyt täytyy rientää töihin! Hauskaa päivää kaikille!
 
USL onpa ollut törppö lekuri, tarviiko tuollaista kuunnella tuollaisessa tilanteessa, pieni palaute saattaisi olla paikallaan.. Voimia teille ja uskoa tulevaisuuteen, on ollut raskasta nyt teillä.

Tänään on ollut sellainen olo, että onko tuolla edes ketään. Pahaa oloa ei ole kuin satunnaisesti nimeksi, väsymys ja tissit kipeenä, mutta kai ne on kipeenä kun niitä koko ajan härkin, että onko ne kipeenä.. Miksi ei voi lallatella ja olla vaaleanpunaisessa usvassa ja ajatella, että SUURIN OSA raskauksista menee vallan hyvin. Kai sitä on peruspessimisti luonteeltaan ja ei uskalla liikaa ilakoida, ettei joku vie onnea pois...
Ehkä sitä huojentuu oikein vasta rakenneultran jälkeen ja sinne on piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä aika..


Anteeksi, että jauhan tälläistä sontaa.

Olen aika päämäärätietoinen ihminen ja jos jotain päätän tehdä niin teen sen vaikka läpi harmaan kiven. Oikeesti ekaa kertaa taidan olla suurissa asioissa siinä tilanteessa, että sillä mitä teen tai haluan ei ole vaikutusta siihen miten asiat menee..

Tällä viikolla on neuvola, voiskohan sieltä kinuta ultraa tai että yrittäs kuunnella sydäinääniä... Tuun olee niiiiin raskas neuvola-asiakas ;) biljoona kysymystä joka kerta.

Eilen kävin pitkästä aikaa liikkumassa kunnolla, vuorossa oli ekaa kertaa bodycombat.. huhhuh.. olin varma, että ötökkä valuu kohta reittä pitkin pois, mut ei, siellä se jumppas varmaan mukana. En ihan täysiä tehnyt joitain potkuja, pitääpä tuostakin puhua neuvolasta, että mitä se liikunta saa olla rankkuudeltaan, kun ei sitä uskalla riskeerata, vaikka kuinka sanotaankin, ettei liikunta haittaa. Hypytkin jätin pois vaikka sitä suositellaan vissiin vähän lopummassa vaiheessa.

Mielialat vaihtelee onnesta epäuskoon..

Tsemppiä kaikille vatvojille ;) Että Miima, et ole todellakaa ainoa joka miettii ollako vai eikö olla... odottavan aika on pitkä ;)

Toive ja 7 poks

(muoks. tollo kyselee vielä täällä, että niinhän se on, että jos seitsämän viikkoa on nyt täynnä niin olen kahdeksannella viikolla? )
 
Viimeksi muokattu:
Hiljaiseloa täällä ollaan vietetty, vieraita ollu viikon, nyt vihdoin lasten kanssa keskenään kotona niin uskaltaa tulla käymään täällä palstallakin. Ei vielä haluta kertoa kellekään raskaudesta.

Tännekin on alkanut oireita tulemaan, rinnat kipeet ja etovaa oloa jos nälkä ehtii yltyä liian kovaksi. Ja tuo väsymys, päivällä kuopuksen kans otan parin tunnin päikkärit ja yöllä vielä nukun vähintään sen 10 tuntia. Vitamiineja yrittänyt popsia josko se alkais auttamaan.

Perjantaina on vihdoin ar ultra, saa varmistettua että masussa kaikki on hyvin =)

Voimia paljon Ompulle ja USL:hug:
 
Neuvolaterveisiä! Eipä tuolla nyt ensimmäisellä kerralla oikein mitään tapahdukaan, verenpaine ja hemppa olivat ok. Nyt on sitten meidänkin kunnan kustannettava kaksi ultraa! Jihuu! Esikoisesta pääsin siis yhteen ilmaiseen, mutta nyt on lainsäädäntö kuulemma muuttunut ja pitää tarjota kaksi :) Eilisistä ultrauutisista olen vieläkin iloissani ja tänään käyn ostamassa nuo pahoinvointirannekkeet, jospa se tästä :)

Sipulisankari & Narsku 8+3
 

Yhteistyössä