Huhtikuun Hurmurit 2013 *Meidän Kuu!*

Tylsää Meidän Äiti, että joudut viikonlopun odottelemaan polikäyntiä. Toisaalta sulla aika lupaavia supistuksia, joten jospa se sun ennustus pitäis paikkansa ja synnyttäisitkin 14. päivä. Mulle vois sopia myös se päivä synnytyspäiväksi. Mun ja miehen suvussa moni nainen syntynyt 14. päivä jotain kuuta. Minä myös.

Pihlaja, limatulppa mulla enteili kakkosesta synnytystä parin päivän sisään. Tässäkin raskaudessa luulin sen bonganneeni, mutta ei se sitä tainnut olla, kun ei sen yhden kerran jälkeen ole näkynyt. Raskausaivojen piikkiin vaan toi vauvanvaatesekoilu. Ihan vois mullekin käydä samoin.

Päksylle tervetuloa mukaan! Meillä esikoinen jatkaa kevään eskerissa ja menee sit kesäloman jälkeen kouluun syksyllä. Kakkonen jäi noin kuukausi sitten kotiin päiväkodista. Jatkaa hänkin sit elokuussa siellä. Kolmonen on ollut kotihoidossa ja tulee olemaan niin kauan, kun menen töihin. Kakkonen on nyt muutamana päivänä kinunut päiväkotiin, joten olis varmaan viihtynyt siellä edelleen, mutta haluttiin ottaa kevääksi ja kesäksi pois. Onhan siinä roudaamisessa omat juttunsa. Helpommalla pääsee mun mielestä, kun ei tarvitse viedä isompaa lasta hoitoon vaan saa nauttia rauhallisista aamuista. Toisaalta isompi lapsi kaipaa jo niitä kavereita sieltä. Meillä siis tämä kakkonen on nyt 4,5v ja leikkii kyllä 1v8kk ikäisen pikkusiskon kanssa jonkin verran, mutta kaipaa myös oman ikäistä seuraa. Onneksi tässä naapurustossa asuu saman ikäisiä tyttöjä, joiden kanssa sit illalla voi ulkoilla.

Mindille paljon tsemppiä käynnistykseen!

Sipulisankari mä olin ihan varma, että sä olet jo päässyt synnärille ja jättänyt mut tänne rannalle ruikuttamaan. Kannattaa varmaan vähän nyt tosiaan levätä, jotta jaksat synnytysmaratonin. Mulla on kaikki synnytykset käynnistyneet supistuksilla, joten mä en yhtään osaa ajatella, että vesienmenolla käynnistyis.

(.) Ei mitään uutta kerrottavaa. Ei supistele, ei mitään. Ei yhtään sellanen olo, että syntyis lähiaikoina. Tänään oliskin päiväsaikaan ollut huono hetki, kun kaikki lähellä olevat lastenhoitajat ovat töissä. Illalla saa sit tulla ja viikonloppu on hyvä, kun mun isä taas vapailla. Mutta saa nähdä nyt. Olen alkanut miettimään sitäkin, että tää syntyy isoveljen kanssa samana päivänä ja se olis sit vasta ensi viikon sunnuntaina. Isoveljellä oli silloin 7 vuotta sitten LA 14.4, kun nyt tällä neitosella on 15.4.

Natte ja Tinja 39+4

 

Omanapaista, ku kirjotin vain synnytyskertomuksen nyt, muuta sitten myöhemmin.

Synnytyskertomus viime lauantailta.

Rv 41+0 oli yliaikaiskontrolli sovittu OYSiin. Koska vauva oli laskeutunut ja kohdunsuu jo 5 cm auki, eli tilanne oli otollinen kalvojen puhkaisulle, otettiin minut osastolle odottelemaan vuoroa käynnistykseen. Kävelin portaita ja odottelin josko siitä olisi apua käynnistämään synnytystä, kun en halunnut että kalvot puhkaistaisiin. Päivän aikana ei kuitenkaan tapahtunut mitään ihmeellistä eikä kukaan käynnistystä odottaneista päässyt saliin.
Seuraavana aamuna klo 5.30 havahduin kipeään supistukseen, mutta nukahdin ja heräsin uudestaan klo 6.00 samaan oloon. Supistuksia alkoi tulla heti tihenevästi ja klo 6.30 niitä tuli jo parin-kolmen minuutin välein ja suihkussakin oli aika tukala käydä. Pyysin kätilöä laittamaan selkään TENS-laitteen lätkät ja olo helpottikin kun keskittyi niihin tuntemuksiin. Lisäksi kuuntelin musiikkia, muutamia valittuja kappaleita. Valitettavasti osastolla haluttiin seurata vauvan sydänääniä ja jouduin makaamaan käyrälle. Supistukset ei näkyneet käyrällä ollenkaan. Sain tietää että pääsen saliin melko heti ja odotettiin että mies ehtii paikalle ja pakkaa mun tavarat mukaan. Sain syötyä osastolla vähän aamupalaa. Käveltiin välillä supistusten pysäyttämänä synnyttäjien vastaanottoon ja odoteltiin hetki kun meidät kirjattiin synnytyssaliin missä on amme.
Klo 8.45 oltiin salissa ja kätilö halusi myös tarkkailla sydänääniä ja käyrää mitattiin noin 20 min. Kohdunsuun tilannekin katsottiin ja se oli noin 6 cm auki ja kanava lähes hävinnyt. Sen jälkeen pääsin ammeeseen missä sain olla onneksi puolitoista tuntia. Välillä kätilö kuunteli sydänäänet dopplerilla. Supistuskivun vastaaottaminen altaassa oli helpompaa, koska lämmin vesi lievitti oloa ja ite oli painoton, joten pystyin vaihtamaan asentoa helposti. Supistusten kesto ja väli olivat samaa luokkaa kuin esikoisen synnytyksessä, mutta nyt ammeessa pystyin rentoutumaan paremmin supistusten välillä. Klo 11 aikaan tutkittiin taas ja makoilin sängyssä, mies hieroi ja mie keskityin syvään hengittelyyn. Laskin myös mielessä supistuksen aikana noin neljäänkymmeneen ja siihen mennessä supistuksen huippu olikin yleensä jo saavutettu. Kohdunsuu oli avautunut sentin lisää. Kätilö kertoi puudutteista ja kehui että hyvin menee. Tutkimusten jälkeen söin vähän jugurttia ja pääsin vielä takaisin ammeeseen. Mies hieroi ja antoi mulle appelsiinimehua ja vettä juotavaksi. Puhaltelin välillä veteen kuplia kun en muuten saanut pidettyä hengitystä rauhallisena. Altaassa pystyin keskittymään supistuksien tuloon ja siihen kaameaan kipuun ajattelemalla että kestin sen edellisen supistuksen ja kestän siis seuraavankin. Kun supistus alkoi, ajattelin että "tämä kipu on vain kestettävä, se tulee ja se menee". Kun supistus oli huipussaan ajattelin että kohta se helpottaa ja supistusten välillä yritin rentoutua mahdollisimman paljon.
Ennen klo 13 halusin ite nousta altaasta ja kävin vessassa ja sitten kävelin ympäri synnytyssalia. Lapsivettä alkoi valua pieninä määrinä. Tutkittiin ja olin 8-9 cm auki. Supistukset otin vastaan miehen halatessa minua ja välillä lauloin Happoradion kappaletta Puhu äänellä jonka kuulen. Se kappale tuli mulle mieleen myös esikoisen synnytyksessä ja lauloin sitä myös silloin. Tunsin kuinka vauva painui syvälle lantioon ja häntäluukin jo tuntui venyvän. Kätilö tuli paikalle ja halusi tutkia, otettiin käyrää, kohdunsuu olikin lähes auki. Klo 13.50 mulla alkoi olla sekaisin ponnistustarvetta ja avaavia supistuksia. Kätilö oli vanhanaikainen ja ohjasi minua koko ajan sängylle, kun ponnistusvaihe läheni. Nämä sekaiset supistukset sai mut ihan hikiseksi ja vähän jo hätäiseksi kun en tiennyt mitä tehdä.
Ponnistelin kyljellään vauvaa alemmas synnytyskanavassa ja vähää vaille klo 14 kätilö tarkisti vielä missä vauva on tulossa ja rapsutteli kalvot pois kohdunsuulta, toinen kätilö kutsuttiin paikalle, lapselle laitettiin pinni päähän ja mie sain happiviikset, koska lapsen sydänäänet jäi alhaisiksi viimeisimmällä supistuksella. Supistukset olivat nyt ponnistuttavia ja todella kipeitä. Esikoisen synnytyksessä ponnistussupistukset eivät sattuneet. Neljän supistuksen ja kovan kannustuksen (eli gynekologin ja imukuppi-tarpeiden paikalle ilmestyttyä) ponnistelin vauvan ulos. Kipu oli paljon suurempi kuin muistin ja ponnistamisessa oli kova työ. Ajattelin että ponnistan kivun läpi ja sain siitä rohkeutta jatkaa vaikka tuntui että halkean. Sain lapsen rinnalle ja isä itki ja leikkasi napanuoran. Jälkeiset syntyi kuin itsestään 10 minuutin päästä. Kätilö tutki repeämien varalta ja sen jälkeen meidät jätettiin tutustumaan poikaan. Repeämiä ei tullut, poika oli syntyessään oikein virkeä ja alkoi imeä heti kun poika nostettiin rinnalle. Imetin salissa kaksi kertaa, kävin suihkussa ja syntymäpäiväkahvien jälkeen käveltiin synnyttäneiden osastolle.

Synnytin siis omasta tahdostani ilman puudutteita tai muita lääkkeitä. Parasta apua olivat amme ja mies, joka hieroi ja halasi. Halauksien ja "hitaiden tanssimisen" rauhoittava ja rentouttava vaikutus oli mahtava! Kivun hyväksyminen syvään hengittäen oli silti se suurin helpottava tekijä. Omilla ajatuksilla on voimaa. Tens-laite auttoi sen aikaa kun se oli käytössä mutta käyrällä maatessa sitä ei voinut pitää päällä. Tens toiminee parhaiten esim. automatkan ajan tai kotona.

Kotiuduttiin maanantaina ja eilen kävi neuvolantäti. Poika imee hyvin ja nukkuu hyvin. Syntymäpaino on jo saavutettu. Jatkan taas kunhan ehdin.

-Mandalay ja Arttu 6 vrk

 

Vihdoin pääsee taas koneelle, kun ukko nukkuu pitkään

Päksylle Tervetuloa mukaan

mindille Kovasti tsemppiä käynnistykseen!

Natte & Sipulisankari Mulla on ihan samoja "oireita", turhauttaa ja on TYLSÄÄ! Koirien kanssa käyn päivittäin lenkeillä, mutta sekin on sellaista pingviinitaaperrusta, että ärsyttää vaan ja heti kun yrittää kovempaa kävellä "normivauhtia", niin alkaa sellaiset juilinnat, että pakko hidastaa tai pysähtyä kärvistelemään. Me ollaan vielä kaiken lisäksi mummiloiden nurkissa, niin ei oikein ole edes mitään kotihommia, joihin upottaa aikaa. Vilkkaan 2v. esikoisen perässä tietysti tulee mentyä ja touhuttua, mutta silti päivät tuntuu matelevan...

MeidänÄitillä huitelee paineet taivaissa, mulla taas on ihan pohjalla, yleensä ollut jotain 103/64 tms. Tämän takia mua huimaa ja taju meinaa lähteä vähän väliä, etenkin jos on pidempään seissyt ja touhunnut jotain. Lisäksi tuo oksettavan olon eli ruokakaan ei silloin maistu. On todella väsyttävää yrittää silti jaksaa olla seurallinen ja hoitaa esikkoa, kun pitäisi vaan maata sohvalla zombiena. Onko kellään muulla paineet tosi matalalla??

Lisäksi piti kysyä noista vauvan liikkeistä ennen synnytystä, eli meillä ainakin möyrintä ja pyöriminen on ihan samanlaista kuin ennenkin, etenkin iltaisin. Neuvolantäti sanoi, että liikkeet saattaa hiljentyä aika paljonkin just ennen synnytystä, onko teillä jo vauvaantuneilla ollut näin?

Imetysliiveistä Mä ostin Carriwellin saumattomat imetysliivit (Seamless nursing bra) ja lisäksi sellaiset "pehmoliivit" (Comfort Bra), jotka kuulemma on hyvät öisin. Saa nähdä, miten toimivat sitten, kun tissit on jalkapallon kokoiset Nyt ovat ainakin tosi hyväntuntuiset päällä.

Tekisi mieli lähteä esikoisen kanssa julkisilla keskustaan vaikka Stokkan Hulluille päiville pyörähtämään (ja katsomaan uusia rattaita ), mutta seuraavaan tilipäivään on vähän turhan pitkä aika. Ulkonakin on tylsän harmaata.

39+4...

* Pakko muokata, kun Mandalayn viesti ehti väliin. Valtavasti onnea pienestä pojasta ja kiitos synnytyskertomuksesta! Hurjan rohkea olet ollut, kun olet ilman mitään lääkkeitä synnyttänyt. Itse tiedän, että en siihen pystyisi ainakaan vapaaehtoisesti, vaikka mielenkiintoinen kokemus varmasti olisikin. On vaan niin huono kipukynnys, että ei pysty

Synnytyksen käynnistymisestä, ei hajuakaan, miten tämä lähtee täältä tulemaan Esikoinen käynnistettiin ballongilla + kalvot puhkaistiin ja noista alkoi supistukset. Tänään aamuyöstä jo luulin, että lapsivettä olisi tullut, kun vessaan herätessä oli housut vähän märät. Laitoin siteen, mutta eipä sinne mitään ollut sitten myöhemmin tullu eli eiköhän se ollut sittenkin vaan ihan pissaa...

 

Ei taidettu päästä sinne neljänteentoista päivään asti... Synnärillä 4-5cm auki, vähän tultiin kaupungille jalottelemaan ennen tositoimia!

 

MeidänÄiti Jes, mahtavaa, kovasti tsemppiä loppurutistukseen!

 

Meidän äidille kovat tsempit!!!!

Nanenille voimia viimeisiin päiviin. Eiköhän me kestetä nämä vielä, vaikka sitten kovaan ääneen valittaen

Vauvan liikkeistä ennen syntymää mulla ei ole mitään muistikuvaa... Jos tuo hiljentyminen pitää paikkansa, niin en kyllä ainakaan tänään ole vielä lähdössä mihinkään Sen verran vilkasta ollut mahassa nyt kun olen ottanut hieman rauhallisemmin. Aiempina päivinä, kun olen puuhastellut ja supisteluja on ollut enemmän, ei ole vauvallakaan ollut yhtälaista tilaisuutta riehua.

Mandalay kiitos synnytyskertomuksesta!

39+4

 

Isot tsempit Meidän Äidille! Ihanaa, kun pian on teilläkin nyytti kainalossa. :heart:

Mandalaylle kiitokset synnytyskertomuksesta! Aika sitkeä sissi olet, kun ilman lääkkeellistä kivunlievitystä synnytit. Itse en siihen pysty.

Vauvan liikkeet ennen synnytystä... hmmm... en mä oikein muista aikasemmista, miten on ollut. Nyt on vauva ollut tosi rauhallinen muutamana päivänä, mutta tänään on sit liikkunut ihan hurjasti.

(.) Nukuin pienet päikkärit ja sen jälkeen ollut kamalan tukala olo. Joka paikkaa kivistää ja kolottaa. Täytyy mennä ulos hetkeksi, jos taaperon perässä juokseminen helpottais.

Natte ja Tinja edelleen 39+4

 

paljon onnea vauvautuneille :heart: (nyt en enää taas muista ketkä oli saanut mun viimeisimmän kirjottelun jälkeen )

Meidän äiti tsemppiä loppurutistukseen!!!

vauvan liikkeet vaihtelee vielä aika paljon, joinain päivinä on enemmän ja toisina päivinä vähän vähemmän liikkuva mäkin oon kuullu että hieman ennen syntymään vauva "rauhottuis" jonkun verran

mandalay, siis WAU! luomuna.. huh.. taas toistan itseäni mutta mä en edes pysty ajattelemaan moista..

päksy welcome!
meillä esikoinen (ihan kohta 4v.) alotti loman päikkäristä samaan aikaan kun mulla alkoi äitiysloma. ja tulee olemaan kotona niin kauan kun ite olen syksyllä aloittaa kerhon jossa pääsee sitten hieman sosialisoitumaan

mindi sullahan oli kans niiden käsien kanssa jotain probleemaa? auttoko niihin mikään edes yöksi?

(. ) kylläpä vaan tänä aamuna peilistä töllisteli sellainen mursu että!! herran jestas että oli yön aikana jotenki noussu kevyt turvotus kasvoille. yyh..
tää mun oikee käsi antaa kyllä ihan kohta periks, viime yönä koski NIIN kovaa, ja lisäks puutuu niin että päivälläkin on sormen päät puutuneet ja rannetta sekä kyynärpäätä kivistää.. varsinkin jos jotain tekee.
tänä aamuna oli myös sormetkin niin turvoksissa ettei kynää saanut kädessä pidettyä.. valahti sitten päivän mittaan jalkateriin tuo turvotus.. au au au. tässä vielä kaikkien vaivojen päälle häärään niitä huomisia synttäreitä, ou jee.. onneks suurin osa on jo tehty niin ei tarvii olla enää niin paljon jaloillaan
olen siis NIIN kypsä tähän raskauteen kun jo ties kuinka monta yötä olen nukkunut tosi huonosti tän käden takia.. liityn siis siihen "sais tulla jo" - kerhoon

maanantaina siellä äitipolilla kyllä alan mankumaan käynnistystä jos ei olo ala helpottaa!

juuh, melkosta narinaa - eipähän ole aiemmin näin pahasti tainnut mikään nyppiäkään

jos nyt jotain positiivistakin kirjottaisin niin sain laitettua vauvan sängyn valmiiksi, sekä hoitopöytä on nyt loppusilausta vaille valmiiksi järkkäiltynä

m-m & hippu 37+5

 

pikainen puhelinpäivitys! Tyttömme syntyi 10.4, painoi 4100g ja pituutta 51cm. Kaikki meni hyvin, jäi hyvät fiilikset. Enemmän sitten kotoa... Onnittelut myös muille vauvautuneille!!! :heart:

 

Mentiinkin sitten vähän pitemmän kaavan mukaan.. Poika syntyi ilokaasun avittamana klo 17:20, mitat: 3525g ja 50cm. Alun hengitysvaikeuksien takia pikkuherra huilaa nyt valvonnassa ja mun hieman venähtäneen korjausprojektin aikana hän oli saanut jo vähän luovutettua maitoa nenämahaletkulla, mutta kunhan hän tuosta vähän heräilee niin päästään kokeilemaan tissittelyä. Ihan ei nyt polikliinisesti tätä hommaa hoidettu, mut pääasia että vauva voi hyvin!

 

Paljon onnea amante ja Meidän Äiti! Mukavasti näitä vauvoja nyt putkahtelee. Putkahtaispa tää omakin.

(.) Mää nyt päivittelen näitä olojani ihan jatkuvasti. Varmaan kiviäkin kiinnostaa. No, mutta kuitenkin... vähän on ennakoivia suppareita taas tullut, mutta ei ne tunnu vielä etenevän mihinkään. Toivoa silti antaa, kun edes vähän suppailee.

 

Ihanaa kun vauvauutisia joka kerta kun tänne kurkkaa, puhelimella oon selaillu samalla kun imetellyt, nyt pitkästä aikaa koneella istun.

ONNITTELUT Lokkis, Angelika85, Amante tytöistä!! ja Eeev, Mandalay, Äitituuli, Nellu, Hjannah, House, Pinkkikissa, Meidän äiti pojista!! Jos joku jäi listasta tai meni väärin niin sorry ja kaikille siis onnea, on kyllä ihanan paljon vauvauutisia!!

Synnäritarinoita on ollut kiva lukea!! Luomusynnytykselle kans hatunnosto!! Ite pärjäsin ilokaasulla mutta että ilman en kyl ois pystyny, on ne kivut sen verran kovat, vaikka mäkin altaassa olin.

Imetysliiveistä Mulla bravadon liivit päivä ja yökäytössäkin, myös Toiveen mainitsema Lindexin imetystoppi on ollut kätevä, tylsää kun oli vaan mustaa ja valkosta, ite ostin yhden mustan. Lisäks ostin boob-merkkisen t-paita imetyspaidan (39e) joka varmasti kovassa käytössä kesällä ja nytkin hupparin tai jonkun vetoketjullisen paidan alla.

Kivasti menny vauvan kans, ilmavaivoja jonkin verran, heti helpottaa kun röyhtäyttää, joskus vaan tiukassa ennen kun ilma tulee ulos, huomaa kyllä heti kun alkaa vaikertaa tissillä että ilmaa on. Tulikin mieleen kuten Moika mainitsi imetysajan ruokavalio ootteko rajoittanu jotain ruoka-aineita? Mä googletin ja jossain keskustelupalstalla oli miten kahvi, maitotuotteet, tuore ruisleipä, kaali, pavut, paprika, lakritsa, soodavesi jne. aiheuttaa, tuli ihan ahistus että mitähän sitä sitten söis.. Oon kyl syöny ihan normisti, tulinen ruoka ainut etten syö kovin tulista kun esikoiselta muistan että selkeesti aiheutti vauvalla vatsavaivoja.

Natte Taisit kysellä meidän lasten ikiä ja suhtautumista. Esikoispoika täyttää kesäkuussa 5v ja kuopustyttö on 2v 1kk. Kuopuksella selkeesti mustasukkasuutta, itkeny ja kiukunnu paljon sekä haluaa syliin varsinkin kun imetän. Toivottavasti helpottaa. Onneks mies on isyyslomalla, mikäköhän kaaos on parin viikon päästä kun lähtee töihin..

Ylläri Kiva kuulla että vauva nukkunu paremmin, imetätkö kuitenkin osittain vai miten imetys onnistuu? Kyl mulla meinas usko loppua kun eka yö kotona oli ihan koko yön tissillä ja itkeskeli, nännit kipeinä, maito nous sit seuraavana päivänä. Tänään nukkunu hyviä 3h pätkiä. Itellä ollut parina päivänä ihan järkky hedari, huuh! Kuopuksen kans laatuaikaa kun ulkoiltiin melkein pari tuntia. Sulais jo loputkin lumet!

Hjannah Tulihan se sunkin vauva sieltä viimein, kärkipään hautojia taidat mandalayn kans olla Mä jäin yhdellä päivällä teistä.

Lopputsemit Sipulisankari ja Natte!!

-Manzana ja iso neiti 9vrk

 

MizzyMazzun hautomosta iltaa.. |O

Onpa jotenki ihanan helpottavaa lukea noita vauvautuneiden juttuja. Jotenkin tulee semmonen olo, että ei tämä enää mullakaan varmaan kauaa kestä.. Onnittelut siis kaikille vauvan saaneille..kyllä me hautojat perässä tullaan! :wave:


Imetysajan ruokavaliosta löyty pikasesti ainaki tämmönen linkki
Imetysajan ravitsemuksella on tärkeä merkitys lapsen tulevaan terveyteen - Nutricia Muksu

Neuvolakuulumisia
Oma terkkari oli kipeenä, niin jouduin sitte tuuraajalle. Oli Tosi kovakourainen..en tienny itkeekö vai nauraa ku paineli kylkihermoon ja häpyluuhun, kun yritti hahmottaa missä asennossa vauva on. Toivottavasti ei tartte tolle mennä enää...
Muuten oli arvot kohillaan (paino vähän pudonnut! JES!) ja pää kiinnittynyt. Jos limatulppa pysyy, niin viikonloppuna uimaan.

Ahistavan raskas ja turpee olo...kunpa synnytys lähtis pian käyntiin, niin helpottais. Taitaa olla "luonnon oma tapa" häivyttää mahdollista synnytyspelkoa, kun tässä vaiheessa vaan oottaa, että se alkais..?

MizzyMazzu ja Möhkis 39+2 (vartin päästä 39+3) :heart:

 

Houselle, Angelikalle, Pinkkikissalle ja Meidän äitille paljon onnea onnea vauvoistanne enhän unohtanut ketään...

Päksylle tervetuloa!! parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Mandalay, olet tehnyt kyllä naisen työn tuossa

Natte päivittele vaan, sitä vartenhan täällä ollaan

nyt on mainiosti vauvoja sadellut maailmaan, melkein olen sektioineni häntä päässä :O vaan eipä mittään, ei tuonne masuun vissiin kukaan ole koskaan jäänyt

Sairaalakassin suklaat oon jo mussuttanut mennentullen, kun ei tarvii extraenergioita synnytysmaratooniin. Senkun jatkan perse homeessa makaamista niinku olen nyt tässä jo jonniiii aikaa tehnyt

Viikolla olin viimeistä kertaa neuvolassa mahani kanssa..oli jännä fiilis kun ei siitä ole pitkäkään aika kun plussan tehneenä istui ihka ekaa kertaa neuvolassa odotellen pääsyä terkalle ja katseli muitten masuja, että kun tuokin on nooooin pitkällä, että kumpa pääsisi itsekin tuohon. Ja tässä sitä nyt ollaan, minä ja vauvamasu

Toive ja 38+5

 

Tyttö syntyi pe 12.4.2013. Hyvin voidaan!

 

Onnittelut vauvan saaneille:heart:
Manzana Imetän osittain ja tuossa kun poika valvotti niin tuntu että loppuukohan maito kokonaan mut sitkeästi ja nyt tuntuu että ois enemmänki varsinki tänä aamuna ko iskä hoiti yölä yhen syötön ja poika kasvaa hyvin posket pulskistuu päivä päivältä Mainitsit päänsärystä mulla ollu kans aika usein pää kipeä varsinkin kaksi ekaa viikkoa synnytyksen jälkeen mietin onko niskat jumis huonosta imetysasennosta vai mikä syy,voisko hormonit tehä ?
Toive hyvin totesit eipä tuonne massuun ole kukaan koskaan jääny :-D
ylläri iltatähti

 

Onnittelut kaikille vauvan saaneille! :flower: Monta kertaa päivässä pitää käydä tarkistamassa palstalaisten kuulumiset - on vaan niin ihana lukea synnytyskertomuksia ja muita tuntemuksia sekä milloin kenellekin tulee lähtö laitokselle.

Kauhea pakokauhu iski itselleni torstaina äp-käynnin jälkeen. Ihan sekavat fiilikset, kunnes illalla olin varma ja vakuuttunut siitä, että perun nyt koko homman!!!! Ehken kuitenkin hieman liian myöhäistä tässä vaiheessa Lääkärin mukaan vauvasta on tulossa jättiläinen ja painoarvio tällä hetkellä 4,2 kg!! :headwall: Siitä se paniikki sitten lähti... Käynnistykseen sain ajan ja ennen la ois vauva saatava ulos, vaikka käynnistyksen onnistumisesta ei mitään takuuta olekaan. Pe:na ois ballongin laitto ja sitten kotiin odottelemaan alkaako jotain tapahtumaan vai ei. Aikaisemmin ei kättärille saanut aikaan, ihan ihan täyttä ja eipä tuokaa ole kuin paria päivää laskettua aikaa aikaisemmin. Mitäköhän sit, jos ei käynnistys lähde toimimaan??

Sit alkoi pelottaa sektio tai sitten ehkä kuitenkin se, jos pitää joku 4,5 kg saada alapäästä ulos puserrettu.... Kaikki esikoisen synnytyksen kivut palasi mieleen, kun siinäh än ei mielestäni epiduraalit paljoa vaikuttaneet!! Nyt kyllä ajattelin kokeilla jotain muuta kivunlievitystä - tuskin se huonompi ainakaan voi olla.

Sekavilla fiiliksillä täällä nyt odotellaan, että josko se nyt kuitenkin tulis ennen pe ulos. Huonolta kyllä vaikuttaa, kun kaaaaaikki supistukset katosi alkuviikosta ja eikä lenkit tai muutkaan rehkimiset tuo niitä takas. Paikat oli vielä täysin kiinni, hieman pehmentyneet ja kohdunkaula lyhentynyt 3 viikon aikana 2 cm:stä 1,5 cm:iin... :/

Taratar ja asukki 38+5

 

Onnea vauvansa saaneille! :heart:

Naneni Mistäs ostit noi Carriwell- ja Comfort Bra-rintsikat?

Mulla on Triumphit ja Changet. Ympärysmitta on 75 ja kuppikoko yleensä isoin mikä löytyy... Pitäis vielä selvittää onko muilla valmistajilla tarpeeksi kuppikokoja.

Farkut Tein eilen uhkarohkean teon: kokeilin omia farkkujani! Pyllyn ja reisien kohdalta meni hyvin jalkaan, mut vyötärötaikinaa ei meinannu saada mahtumaan. Runttasin ne kuitenkin kiinni ja olin niillä koko päivän. Kiva raita jäi mahaan illalla, niin pistin sitten leggarit tänään.

Nuppulan neuvola Jee, paino oli noussu pienellä 350g viikossa Nyt on jo 3,750 kg ja 53,5cm.

Moika ja Nuppu 2vk 3päivää

D-vitamiini

 

Onnea kaikille vauvan saaneille! <3

Liityn joukkoon, eli meille syntyi 10.4 klo 03.36 rv 39+3 suloinen pikkutyttö mitoin 3385g ja 48cm <3 Puhelimella sairaalasta päivittelen ja en nyt onnistu korostamaan tekstiä värillä..
Tänään päästään kotiin, eilen jo piti päästä mutta tytön bili-arvot lähti nousuun, nyt ne oli onneksi laskussa Kirjoittelen synnytyksestä sitten kotoa koneelta kun ehdin.

Tsemppiä ja jaksamista masukkaille, kohta odotus palkitaan <3

 

Noni, jäi tuo D-vitamiinini kirjoittamatta... Tää on niin hankalaa puhelimella.

D-vitamiini Aloitettiin keskiviikkona Gefilus-tipat. Kahtena ekana yönä maha vaivas ja Nuppula nukku huonommin ku ennen. Kitisi raukka ilmavaivojaan koko aamuyön. Olin antanu tipat aamulla. Nyt annoin illalla ja oli tosi hyvä yö, söi kolmen tunnin välein yöllä ja nukkui kaikki välit Saas nähä tepsiikö tämä uudestaan.

 

Paljon onnea Whisky Peat ja mmiilia! :flower:

Taratarille paljon tsemppiä! Toivotaan, että painoarvio olis yläkanttiin ja ei kovin isoa vauvaa tulis. Uskon, että alkoi jännittää synnytys. Onneksi kuitenkin sait käynnistysajan. Eihän se vauva vajaassa viikossa enää loppumetreillä välttämättä paljon kasva.

Manzana, toivottavasti teillä mustasukkaisuus menee pian ohi. Mua on alkanut tosi paljon nyt jännittämään toi meidän taapero 1v8kk. Se on ihan äidin tyttö ja alkaa itkeä jo, jos käyn postin hakemassa vaikka isi olis vieressä. Voi tulla rankka alku meille, kun ei toi taapero varmasti helpolla sulata sitä tosiasiaa, että vauvankin täytyy olla sylissä jne. Ja sairaala-aikakin jännittää. Toivottavasti pääsis nopeesti pois. Tosi hienoa, että teillä on mennyt muuten hyvin vauvan kanssa.

Moika, aika uhkarohkeeta tosiaan jo nyt pukea omat farkut jalkaan. Sulla ei sit varmaan paljon jäänyt kiloja, kun pystyit kuitenkin koko päivän olemaan farkuissa. Mä en uneksi omista farkuista ennen syksyä. Se verran paljon tota massaa tullut hankittua ja tiedän, että se ei kovin nopeesti mulla lähde.

(.) Kaiken näköstä juilimista ja muuta tuntemusta löytyy, mutta ei kunnon supistuksia. Hiivakin tuli vielä tähän riesaksi. Plaah! Vauva mylläsi eilen illalla ihan älyttömästi. Tuntu, että se haluais jo päästä pois, mutta ei. Siellä se vaan edelleen viihtyy. :kieh:

Natte ja Tinja 39+5

 

Ihanan paljon vauvoja putkahdelut. Onnea kaikille nyyttinsä saaneille! :flower: Ihana lukea synntysketomuksia.

Mulla vieläkin olo, että synnytys on sitten joskus. Ihan kuin en tajuaisi, että pikkuinen voi tulla koska tahansa. Onko kellään alkanut synnytys kuin salama kirkkaalta taivaalta eli ilman aikaisempia oireita ja olisikin sitten heti päästy tosi toimiin? Mulla ei meinaa ole ollut supisteluja eikä mitään muitakaan oireita. Maananataina paikat oli napakasti kiinni.

Tatja + pikkuinen 38+0 *POKS*

 

Hei!

Onnea kaikille vauvan saaneille ja kiitos synnytyskertomuksista!

Päksy, tervetuloa mukaan. Minulla oli laskettuun aikaan Keskisiskon kanssa 2 vko kun Esikoisen tarhassa joka toinen lapsi oli vesirokossa. Otin paniikissa hänelle rokotteen, sillä en olisi jaksanut hoitaa 2,5 v rokkolasta siinä jamassa. Joko hän oli jo altistunut rokolle ja sai sen sitten lievänä tai sitten hän sai lievän rokon siitä rokotteesta. Eli noin 10 näpyllä ja 37.5 kuumeella siitä selvittiin. Tylsintä oli, ettei Esikoinen päässyt sairaalaan katsomaan uutta siskoa. Ihan harkitsemisen arvoinen tuo rokote siis minun kokemuksellani. Itsellä olikin sitten ihan törkeä flunssa synnytyksessä, vieläkin puistattaa muisto!

Minun lapseni ovat olleet hoidossa ti-to tarhassa siitä kun olen mennyt töihin äitiysloman jälkeen aina siihen kun menevät eskariin, jolloin tietty ollaan 5 päivää aamupäivisin. Isompi siis myös silloin kun vauva on talossa. Isovanhemmat ovat hoitaneet maanantait (kun olen töissä siis) ja itsellä on ollut lyhennetty työviikko niin, että perjantait kotona. Se on ei tosin ole lyhennetty työviikko vaan tiivistetty työviikko, sillä eihän mitään töitä pois koskaan otettu. Esikoinen on sosiaalinen tapaus ja tarvitsee tuon seuran, Keskisisko taas ujo hissukka ja tarvitsee myös seuransa - kotona jää vähän tuon Lady Domina -siskon jalkoihin vaikka vanhemmat mitä tekisivät.

Taratar tsemppiä! Itsekin pelkäsin koko raskauden suurta vauvaa, joten ymmärrän tunteesi hyvin.

Natte, vauvan liikkeistä. Mulla vauva lakkasi kokonaan liikkumasta kun sitä verta tuli loristen. Ihan karmeeta! Sitten sairaalassa ottivat käyriä ja hienosti hän siellä liikkuin, mutta minä olin vain lakannut tuntemasta niitä. Onneksi oli symppis lääkäri, joka totesi ettei kotona voi olla jos ei liikkeitä tunne: liian stressaavaa äidille. Ja samana päivänähän tuo sitten syntyi ihan ittestään.

Joku kysyi selvisikö se verentulon syy. Ei selvinnyt, : / lienee liittynyt todella nopeaan kohdunsuun avautumiseen. Mulla kävi Eskoisesta ihan sama, joten olin ehkä asteen vähemmän hysteerinen kuin tällä luonteenlaadulla muuten. Se ambulanssikyytiin pääseminenkin kesti iäisyyden!

Jaha, tuolla herätään.

Äitituuli ja vauva 8 päivää

 

onnea kaikille vauvautuneille! ja erityinen tsemppi vielä koossa oleville. Onneksi ollaan jo loppusuoralla.

Viime päivityksessä kerroin lapsivesien menosta, joka tosiaan johti meidän pienen prinssin syntymään.

elikkä. 9.4 klo 20.24 saapui meidän poika maailmaan mitoilla 50cm 3890g. Synnytys oli pitkä ja raskas, mutta siitä lisää myöhemmin. pääsimme eilen kotiin ja ensimmäinen yö meni kohtuu hyvin. Maito nousee ja kaikki on hyvin. Palailen synnytys kertomuksen kanssa, sitten kun saan hieman lisä energiaa.

ada amelia & oliivi 4vrk

 

Onnea Ada Amelia! :heart:

Tervetuloa uudet! :heart:

Isompien lasten hoito Meillä esikoinen 4v jäi pois tarhasta. Nyt käy kerhossa 3 kertaa viikossa 3h kerrallaan, eli 9h yhteensä. Tuo on tuntunut ihan sopivalta. Itse sitä mietin, että tylsistyykö ja kysyinkin harmittaako lopettaa tarha, se kun on superihana päiväkoti ja hän on viihtynyt todella hyvin. Ei harmittanut vaan oli kiva jäädä äidin kanssa kotiin. Mutta ihana hengähdystauko tuo kerho.

Ensimmäinen kahvilailta ja ensimmäiset opinnot vauvan kanssa siinäpä se tulikin. Ennen Nuppula on aina nukkunut kaupungilla ollessa, nyt hengattiin pari tuntia kahvilla. Ja tosiaan olin vauvan kanssa pari päivää opiskelemassa. Meni hienosti

Natte Kiloja tuli kokonaisuudessaan 17, joista 3 viimeistä kahdella viimeisellä viikolla. En oo uskaltautunut puntariin. Lupasin itselleni että menen vasta kesällä. Siihen asti olen herkkulakossa. Ihan varmasti on vielä kiloja, yläkroppa on kyllä isompi kuin ennen, mutta ehkä ei jäänytkään niin paljon kuin olin pelännyt.