Huhtikuiset 2020

Huh mikä oksennusmaratooni!!

Täällä yököttää vaan hampaiden pesu, saa aikaan useina aamuina hirmupahan olon ja närästyksen. Hyh!!

Óllaan alettu vähän katella mieluisia rattaita ja miettiä mitä halutaan ja mitä ei, verraten esikoisen aikaan. Pakko kai tässä on varovaisesti haaveilla ja toivoa, tulee hulluksi muuten. Jotenkin helpottaa että hcg:n pitäisi olla eilen klo 20 jo enemmän, kun edellisessä keskenmenneessä vuodon alettua. Tämä jotenkin ollut semmoinen rajapyykki. Laskettiin jo viikonloppuna hysteerisesti torstain arvon perusteella tämän viikon arvoa, muka keventi mieltä..

Mitä teillä muilla, keillä on jo lapsia, tuleeko mieleen mitä haluaisitte tehdä toisin? Itse haaveilen, että voimat riittäis 6kk täysimetykseen ja siitä suoraan sormiruokailuun. Saappa nähdä ja tietysti myös vauvasta riippuen. Saahan sitä aina haaveilla..

Mä toivon synnytystä ilman lääkkeitä ja käynnistystä, mut muuten en ehkä muuttais mitään

 

Mä toivon itse lähes kaiken erilaiseksi, synnytystä myöten. Mulla oli raskausmyrkytys, traumaattinen synnytys, synnytyksen jälkeinen masennus ja jouduin ravaan psykologilla, ettei pää mennyt sekaisin kaikesta. Imetys ei onnistunut, mulla ei tullut ahdistuksen takia maitoa tarpeeksi. Tällä kertaa haluaisin imettää niin pitkään kuin mahdollista ja ottaa muutenkin vauva ajan rennommin ja pystyä nauttiin joka hetkestä olis jo se varhaisultra niin tietäisi, että siellä on varmasti elämää

Toivotaan tätä polkua vähän helpommaksi kulkea, hurjia kokemuksia. <3

 

Mä toivon synnytystä ilman lääkkeitä ja käynnistystä, mut muuten en ehkä muuttais mitään

Hei tämä sama! Lääkkeettömyyteen tosin en ehkä pysty... Mutta siis esikoinen käynnistettiin 41+5, joten toivon että seuraava tulisi itsestään. Toisaalta olin elämäni kunnossa tuohon asti, joten en harmitellut juurikaan yliaikaisuutta.
Ja käynnistyskin oli positiivinen kokemus, vaan olisihan se sponttaani kiva myös kokea. Ihan sama kunhan sen saisi edes kokea. Sektio on ihan suurin mörkö ja takulla vaatis paljon työtä oman pään sisällä.

Tuosta valkovuodosta.. Minulla sitä oli esikoisesta juurikin noin, tuli hulahtamalla, samoin keskenmenneestä, nyt ei mitään?? Liekkö huono merkki vai yksilöllistä raskauksissa.

@Fayrouz uskon että vastassa on kokenut kätilö, jolla tähän on täysi pätevyys! Muitelen että np-ultrat tekee myös kätilö..? Tähän vielä lisätäkseni, tuo kyseinen klinikka taitaa myös olla hyvinkin pätevä siinä mitä tekee.

 

Olipas tullut paljon viestejä, kiva lukea muiden kuulumisia. Ja plussanneille onnea!

Kuten uumoilin niin täällä on jo oksentelu aloitettu Eilen oli aivan kamala päivä, mikään ei pysynyt sisällä. Tänään onneksi vähän parempi, vaikka huono olo kyllä on. Muuten ei oireita, edes vatsaa ei nipistele enää, vähän kummastuttaa. Tissitkään ei yhtään kipeet, vaikka viime raskaudessa oli ihan alusta asti

Neuvolan varasin tänään, ultraa vielä mietin.

Ainut mitä haluaisin tehdä erilailla esikoiseen verrattuna, on ottaa vähän rennommin! Stressasin ihan kaikkea sekä raskaana että pienen vauvan kanssa. Vaikeeta toteuttaa, mutta tähän pyrin

Rv 6+3

 

Mä toivon ja uskonkin, että otan rennommin sen pikkuvauva-ajan nyt toisen kohdalla. Se on ehkä ainut asia, minkä haluaisin menevän eri tavalla. Vaikka en toki esikoisestakaan mitenkään erityisen hysteerinen ollut. Kaikki oli vaan niin uutta.

Raskausajasta toivon yhtä helppoa kuin ekassa raskaudessa. Tein fyysistä työtä äitiyslomaan asti ja salilla olin vielä kolme päivää ennen synnytystä. Eli todella vaivatonta oli. En kestäisi ajatusta, että menisi osittain liikuntakyky vaivojen vuoksi.

Kuvotus jatkuu... En muista yhtään, milloin aiemmalla kerralla loppui, mutta muistelisin, ettei pitkälle kestäny. Alkoi silloinkin rv6.

tänään rv 6+5

 

Sain tänään aikaiseksi soittaa itselleni ekan neuvolan. Olisin saanut ajan heti huomiselle, mut oon niin hirveessä flunssassa, et katottiin parhaaks et aika on ensi tiistaina. Myös heti keskiviikkona ens viikolla on lääkärineuvola, missä ultrataan.
Muita oireita ei ole vieläkään ilmennyt. Toivottavasti menisikin näin helposti. Kolme edellistä raskautta mulla on ollu aika oireettomia, kunnes maha on alkanut kasvaa ja selkä yms. Kivut on tullu.
Faceen oon valmis siirtymää, kun nään et onko tuolla oikeasti jotain elämää.
Rv 7+0

 

Allekirjoitan myös ton rennommuuden! Vähän jopa naurattaa jälkeen päin ajateltuna oma hysteerisyys..
Täytyy miettiä tuota facea, kun la saadaan tietää. Jos on hyvin loppu kuusta niin voi olla että siirryn suoraan toukokuisiin, viimeksi turhautti kyllä olla ainakin viikon ajan viimenen jolla ei ole sitä vauvaa, loppui se vertaistuki siihen.
Toisaalta ei kai tämä hyvin loppukuusta voi olla, koska positiivisesta testistä jo viikko. Kai..

 

@Unicorn mulla on ultra samana päivänä, 20.8. Artessa, tosin Lahdessa Silloin pitäis olla 7+5. Jännittää. Mietin, että kun se on kätilön tekemä ultraus, ja siksi edullisempi kuin esim. Terveystalo, jossa vastaanottoaika on gynekologille: saako kätilöltä kaiken sen saman tiedon kuin gynekologilta, onhan heillä varmasti tarpeellinen ammattitaito katsoa noin varhaisestakin vaiheesta, että kaikki on hyvin? Edellisten raskauksien varhaisultran on tehnyt lääkäri niin siksi sitä mietin.

Mun turvotukset myös toistaiseksi ohi eikä ahista enää vaatteet. Rinnatkaan ei tunnu nyt yhtään pinkeiltä mutta jos mahan päältä painaa niin kohtu tuntuu. Toivottavasti tää vähäoireisuus ei nyt olisi viite mistään ikävästä.

6+6

Kyllä mä luotan siihen, että kätilö näkee onko raskaus kohdun sisällä, onko se muuta kuin tuulimuna ja, että ei ole rypäleraskautta. Ja syke sit, jos on näkyäkseen. En itse oikein muuta edes odota. Tai en edes tiedä mitä voi odottaa. Luulisi, että kysyy sitten lääkäriltä, jos viikkoihin nähden on jtn. epäselvää.

 

Mun oli pakko tehdä tänään testi ja onneksi viiva on vain aikaisempaa vahvempi Tänään vaivannut järkyttävä väsymys, piti mennä töiden jälkeen salille, mutta just ja just jaksoin kauppaan ja tehdä ruokaa. Huomenna uusi yritys..

 

Toi on mun pelko, että varhaisultrassa kaikki hyvin mutta sit kun menee myöhemmin ultraan uudelleen niin löytyy menehtyneenä, no onneks usein raskaus sujuu kuitenkin ilman näitä ikäviä sattumuksia, mutta kun tietää että niitäkin tapahtuu mutta kaikesta sitä selviää sitten kuitenkin varmasti

Olihan se ihan kamalaa kun ensin oli saanut nähdä pienen sykkeineen ja yhtäkkiä vedettiin jalat alta kun seuraavassa ultrassa ei sydän enää sykkinyt

Voi kun tämän pienen saisi pitää

 

Täältä toistaiseksi ainakin hyviä uutisia.
Kävin tänään gynellä kontrollissa muissa asioissa ja kurkkasi tätäkin asiaa.
Alkio oikeassa paikassa ja syke löytyi.

Yli viiden vuoden h*lvetin jälkeen voin sanoa, että aika hyvältä tuntuu.

Nyt vaan kohti ekaa virallista ultraa realistina, mutta korkein toivein, ettei jäisi lapsettomaksi.

Luin netistä, että hiilarit auttaa pahoinvointiin. Pari päivää on nimittäin vesikin pyrkinyt ylöspäin. Kokeilin sitten ostaa leipää, joka ei meillä pahemmin kuulu ruokavalioon... Toimi! Jossain oli myös, että vitamiinit illalla. Niiden jälkeen tuli itsellä pahin yrjötys aamuisin. Siirsin iltaan, eikä yhtään niin huono olo.

 

Onnittelut @Unicorn !! Paljon olikaan viikkoja nyt ultran aikaan?
Täällä hävinnyt viimeisetkin oireet, paitsi öisin on tositosi kuuma. Pakko vaan yrittää laittaa jäitä hattuun.

 

Aivan mahtavaa @Unicorn

Mulla oireina tissien arkuus ja väsymys. Muutaman kerran on lyhyen hetken ollut huono/etova olo. Välillä jopa mietin, että voinko kuvitella nuo oireet. Mulla on kyllä ollut myös @vehka sama oire kun sulla, että öisin on tosi kuuma.

Tuntuu, että nyt aika kuluu niin hitaasti kun ootan pääsyä ultraan.

 

Moikka kaikille! Täällä oon taustalla seuraillut teidän keskusteluja ja nyt ajattelin uskaltautua mukaan joukkoon
Oon 28-vuotias ja omien laskujen mukaan viikkoja olisi nyt 5+0, laskettu aika 16.4, joka on täysin sama kuin meidän toisella lapsella ja hän täsmällisenä syntyikin juuri laskettuna päivänä neljä vuotta sitten tämä tuleva pieni olisikin meidän neljäs, perheeseen kuuluu meidän vanhempien lisäksi 5-,4- ja 2-vuotiaat lapset.
Lapsiluvun piti olla täysi, mutta jotenkin meistä tuntui että yksi puuttuu vielä joukosta. Ja nyt ollaankin äärimmäisen onnellisia, että meille tämä mahdollisuus vielä suotiin Onko täällä muita "suurperheitä" ?
Oireet; hieman väsymystä, vatsan nippailuja ja turvotusta. Mielialat heittelee myös herkemmin. En oo aiemminkaan kärsinyt pahemmin pahoinvoinnista, toivottavasti vältyn siltä tälläkin kertaa. Tsemppiä teille, jotka joudutte pönttöä halailemaan!

Facebook ryhmään ajattelin liittyä jossain vaiheessa, kunhan tässä sisäistää tämän raskaus asian itsekin kunnolla

 

Onnittelut @Unicorn !! Paljon olikaan viikkoja nyt ultran aikaan?
Täällä hävinnyt viimeisetkin oireet, paitsi öisin on tositosi kuuma. Pakko vaan yrittää laittaa jäitä hattuun.

Kiitos.

Nyt on about 6+1. Ovulaatiosta 29 vrk.

 

Moikka kaikille! Täällä oon taustalla seuraillut teidän keskusteluja ja nyt ajattelin uskaltautua mukaan joukkoon
Oon 28-vuotias ja omien laskujen mukaan viikkoja olisi nyt 5+0, laskettu aika 16.4, joka on täysin sama kuin meidän toisella lapsella ja hän täsmällisenä syntyikin juuri laskettuna päivänä neljä vuotta sitten tämä tuleva pieni olisikin meidän neljäs, perheeseen kuuluu meidän vanhempien lisäksi 5-,4- ja 2-vuotiaat lapset.
Lapsiluvun piti olla täysi, mutta jotenkin meistä tuntui että yksi puuttuu vielä joukosta. Ja nyt ollaankin äärimmäisen onnellisia, että meille tämä mahdollisuus vielä suotiin Onko täällä muita "suurperheitä" ?
Oireet; hieman väsymystä, vatsan nippailuja ja turvotusta. Mielialat heittelee myös herkemmin. En oo aiemminkaan kärsinyt pahemmin pahoinvoinnista, toivottavasti vältyn siltä tälläkin kertaa. Tsemppiä teille, jotka joudutte pönttöä halailemaan!

Facebook ryhmään ajattelin liittyä jossain vaiheessa, kunhan tässä sisäistää tämän raskaus asian itsekin kunnolla

Täällä toinen neljännen odottaja. Meille tämä oli yllätysraskaus. Lapsiluvun piti jäädä kolmeen ja nyt prosessoidaan tätä uutta tilannetta. Ennestään löytyy vuosina 11,12 ja 17 syntyneet tytöt. Tänään tuli 4+0 eli ihan alussa ollaan. Eniten huolettaa kuinka aika riittää niin itselle, parisuhteelle kuin muille lapsille.

 

Täällä toinen neljännen odottaja. Meille tämä oli yllätysraskaus. Lapsiluvun piti jäädä kolmeen ja nyt prosessoidaan tätä uutta tilannetta. Ennestään löytyy vuosina 11,12 ja 17 syntyneet tytöt. Tänään tuli 4+0 eli ihan alussa ollaan. Eniten huolettaa kuinka aika riittää niin itselle, parisuhteelle kuin muille lapsille.

Noita samoja huolia on täälläkin ollut, vaikka tämä raskaus olikin suunniteltu. Monet keskustelut asiasta käytiin, ennen kuin annettiin neljännelle lupa tulla. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että asioilla on tapana järjestyä. Arki tulee varmasti olemaan kiireistä, mutta sitä se on jo nyt. Ja luulen, että neljäs ei tule enää niin radikaalisti muuttamaan elämää, kuin esimerkiksi toinen tai kolmas lapsi. Tässä on jo tottunut tähän jatkuvaan menoon ja meininkiin ja vauvanhoito menee jo varmasti rennommin, kun on paljon aiempaa kokemusta mutta myönnän, että silti tulevaisuus hieman jännittää. Enemmän kuitenkin hyvällä tavalla.

Ymmärrän toki, että teillä varmasti riittää vauva-uutisessa sulateltavaa, mutta uskon, että tulette selviämään tulevasta hienosti

 

Moikka kaikille! Täällä oon taustalla seuraillut teidän keskusteluja ja nyt ajattelin uskaltautua mukaan joukkoon
Oon 28-vuotias ja omien laskujen mukaan viikkoja olisi nyt 5+0, laskettu aika 16.4, joka on täysin sama kuin meidän toisella lapsella ja hän täsmällisenä syntyikin juuri laskettuna päivänä neljä vuotta sitten tämä tuleva pieni olisikin meidän neljäs, perheeseen kuuluu meidän vanhempien lisäksi 5-,4- ja 2-vuotiaat lapset.
Lapsiluvun piti olla täysi, mutta jotenkin meistä tuntui että yksi puuttuu vielä joukosta. Ja nyt ollaankin äärimmäisen onnellisia, että meille tämä mahdollisuus vielä suotiin Onko täällä muita "suurperheitä" ?
Oireet; hieman väsymystä, vatsan nippailuja ja turvotusta. Mielialat heittelee myös herkemmin. En oo aiemminkaan kärsinyt pahemmin pahoinvoinnista, toivottavasti vältyn siltä tälläkin kertaa. Tsemppiä teille, jotka joudutte pönttöä halailemaan!

Facebook ryhmään ajattelin liittyä jossain vaiheessa, kunhan tässä sisäistää tämän raskaus asian itsekin kunnolla

Täällä myös neljännen odottaja. Lapsiluvun piti niinikään olla täynnä, mutta niin vaan alettiin miettimään vielä perheenlisäystä. Lopetin hormonaalisen ehkäisyn kesäkuun loppupuolella ja 2-3 viikkoa siitä olinkin jo raskautunut! Eli siinä mielessä kyllä yllätti, kun edellisten lasten yritysajat on vaihdelleet muutamasta kuukaudesta jopa esikoisen yli kahteen vuoteen. Meillä lapset 2013, 2014 ja 2017 syntyneitä. Tietysti jollain lailla mietityttää oma jaksaminen, mutta toisaalta isommat on jo kuitenkin vuoden päästä koulussa ja eskarissa, mikä jonkin verran todennäköisesti helpottaa kotiarkea. Lisäksi meillä on tosi mahtavat tukiverkostot ympärillä.

Nyt on ehkä rv 7+0, ensi viikolla eka ultra. Oireita lähinnä kamala väsymys ja palelu, yleensä en palele koskaan.

 

Täällä myös neljännen odottaja. Lapsiluvun piti niinikään olla täynnä, mutta niin vaan alettiin miettimään vielä perheenlisäystä. Lopetin hormonaalisen ehkäisyn kesäkuun loppupuolella ja 2-3 viikkoa siitä olinkin jo raskautunut! Eli siinä mielessä kyllä yllätti, kun edellisten lasten yritysajat on vaihdelleet muutamasta kuukaudesta jopa esikoisen yli kahteen vuoteen. Meillä lapset 2013, 2014 ja 2017 syntyneitä. Tietysti jollain lailla mietityttää oma jaksaminen, mutta toisaalta isommat on jo kuitenkin vuoden päästä koulussa ja eskarissa, mikä jonkin verran todennäköisesti helpottaa kotiarkea. Lisäksi meillä on tosi mahtavat tukiverkostot ympärillä.

Nyt on ehkä rv 7+0, ensi viikolla eka ultra. Oireita lähinnä kamala väsymys ja palelu, yleensä en palele koskaan.

Kiva kuulla et täällä on useampia neljättä odottavia, voi jakaa tämän odotusajan kokemuksia ja ajatuksia myös suurperheellisen näkökulmasta Meillä vielä lapset lähes samanikäisiä
Tsemppiä tulevaan ultraan

 

Tuli tällänen muuten mieleen, että ootteko kertoneet muille vauvauutisista? Tai milloin meinaatte kertoa? Meillä raskaudesta tietää vain mie ja mies, eikä olla vielä päätetty milloin asia paljastetaan muille. Ajattelin kyllä, että jos asian saisi salattua sinne np-ultraan asti, niin olisi kiva näyttää sitten lähipiirille ultrakuva yllärinä
Tää turvotus on tosin aivan älytöntä, etten tiiä miten tätä peittelee vielä monia viikkoja

 

Tuli tällänen muuten mieleen, että ootteko kertoneet muille vauvauutisista? Tai milloin meinaatte kertoa? Meillä raskaudesta tietää vain mie ja mies, eikä olla vielä päätetty milloin asia paljastetaan muille. Ajattelin kyllä, että jos asian saisi salattua sinne np-ultraan asti, niin olisi kiva näyttää sitten lähipiirille ultrakuva yllärinä
Tää turvotus on tosin aivan älytöntä, etten tiiä miten tätä peittelee vielä monia viikkoja

Meillä tietää mun ja miehen lisäksi yksi läheinen kaveripariskunta, jotka tiesi jo yrityksestäkin, ja lisäksi mun läheisin työkaveri. Ihan siksikin, että työ oan välillä fyysistä ja on hyvä että edes yksi ihminen tietää sitten kun tämä alkaa vaikuttaa vointiin enemmän.

Meillä on varhaisultra varattu 7+3, ja aiotaan sen jälkeen kertoa meidän perheille

 

Tuli tällänen muuten mieleen, että ootteko kertoneet muille vauvauutisista? Tai milloin meinaatte kertoa? Meillä raskaudesta tietää vain mie ja mies, eikä olla vielä päätetty milloin asia paljastetaan muille. Ajattelin kyllä, että jos asian saisi salattua sinne np-ultraan asti, niin olisi kiva näyttää sitten lähipiirille ultrakuva yllärinä
Tää turvotus on tosin aivan älytöntä, etten tiiä miten tätä peittelee vielä monia viikkoja

Olen kertonut parille työkaverille joiden kanssa olen lähes päivittäin tekemisissä. Lähinnä sen rakia että jos jotain sattuu töissä tms, niin tietävät että olen raskaana. Lisäksi minun vanhemmat tietävät. Mulla on v. 2016 hoidettu lääkkeellisesti keskeytynyt keskenmeno, ja se oli kyllä henkisesti niin raskasta että olin tyytyväinen että olin osalle lähipiiriäni jo kertonut että odotan. Kun sitten minusta varmasti näki heti että kaikki ei ole ok, niin ei tarvinut yrittää joko salata ollutta raskautta ja keskenmenoa, tai alkaa siinä vaiheessa kertomaan kaikki.

Miehen perheelle ei vielä olla kerrottu, itsellä on sellainen epäily ettei siellä välttämättä kaikki ota niin riemulla asiaa vastaan kun on jo niin mones lapsi. Ja samoin luulen että ainakin pari lapsetonta kaveriani tulee päivittelemään asiaa.

 

Tuli tällänen muuten mieleen, että ootteko kertoneet muille vauvauutisista? Tai milloin meinaatte kertoa? Meillä raskaudesta tietää vain mie ja mies, eikä olla vielä päätetty milloin asia paljastetaan muille. Ajattelin kyllä, että jos asian saisi salattua sinne np-ultraan asti, niin olisi kiva näyttää sitten lähipiirille ultrakuva yllärinä
Tää turvotus on tosin aivan älytöntä, etten tiiä miten tätä peittelee vielä monia viikkoja

Meillä tietää mies, mun paras ystäväni (joka sai tietää jo ennen miestä ), esikoisen ja kuopuksen vauvaryhmäläiset.. En tiedä koska muille kerrotaan, varhaisultraan en ole menossa joten jos vaan jaksetaan niin olis ihanaa julkistaa np-ultrakuva

 

Johan on tullut viestejä! onnea plussaneet! kiinnostunut olen edelleen face ryhmästä kun parin viikon päästä pääsen ultraan uudelleen. Olin 5+6 ultrassa jossa oli pienen syke (keskenmenon takia olin jo näin aikaisin). Menen vielä 8-9viikolla ultraan sitten voisin liittyä ryhmään. Onko muilla kellään ollut pallean kohdalla kipua? mua pistää siitä ja vatsakin vähän löysä sekä ilmaa paljon

Rv 6+1

 

Moi! Täällä huutelee varovasti yksi uusi plussannut... Tänään oli aika vahvat viivat PC-testissä ja alkuviikosta ajattelin ostaa vielä viikkonäytöllisen digin. Nyt on varmaan menossa rv 3+6 ja LA olisi näillä näkymin 24.4. ja esikoinen olisi kyseessä eli kaikki on uutta ja ihmeellistä. En tiedä varaanko varhaisultraa ja ylipäänsä että mitä mun pitäisi nyt tehdä..

Ihanaa odotusta kaikille ja toivottavasti kaikki menisi hyvin, mulla ja muilla!