Huh...tämän taaperon kanssa ei huvittaisi käydä missään

[vieras]

aina tulee itkukiukkuraivokohtaus, kun täytyy lähteä esimerkiksi kerhosta pois.
tänään lääkärissä ei suostunut istumaan minun sylissä, että olisi lääkäri häntä tutkinut.
Vetää aina sormestani kovaa, kun pitäisi hetki olla paikoillaan (esimerkiksi erään kerhon alkuhartaudessa)
Lapsi ei kuuntelele minua jos on ihmisiä ympärillä tai meno päällä.
Menee paniikkiin heti kotiin lähdöstä ja siitä että lelut täytyy jättää. Puhuminen ei auta näihin raivokohtauksiin. Äkkiä vaan lähdetään ulos ovesta rimpuileva lapsi sylissä.

Ja mielestäni meidän koti on hyvä paikka olla.
Meillä on leluja, puuhailemme paljon pihalla, eläinten kanssa ja leikimme, sekä teemme kotitöitä. Lasta kohdellaan hyvin.

Onko suurempi vierhe jättää menemättä esimerkiksi näihin kerhoihin tai kyläreissuille vai sitkeästi vaan käydä. Sitä vaan aina harmistuu itsekin, kun aina se sama huuto ja pettymys tulee ja miettii onko tämä sen arvoista.

Ja lapsella ikää 2,3kk

 

[maritu]

Meillä oli pojan kanssa jossain vaiheessa tuollaista, en antanut periksi. Meni ohi.

 

[vieras]

Kokeileppa seuraavalla kerralla sellasta että varotat vaikka 5 min aikasemmin että kohta täytyy kerätä lelut ja lähteä kotiin, on vielä 5 minuuttia aikaa leikkiä. Sama uudelleen 3 minuutin kohdalla jasitten minuutinkohdalla. Meillä auttoi että ei yhtäkkiä vaan sanottu että nyt mentiin, tosin lapsi ol vähän vanhempi.

 

[leijona76]

Kyl mie vien poikaa kerhoon vaikka lähtö tapahtuu kantamalla kirkuvaa lasta. Eihä se millään jättäs leluja ja lähtis pois. Ja mun taapero on ainoa joka ei istu paikallaan hartaudessa jne. Sentään pysyy nykyään suht aloillaan ja metelöimättä.

 

[maritu]

Kokeileppa seuraavalla kerralla sellasta että varotat vaikka 5 min aikasemmin että kohta täytyy kerätä lelut ja lähteä kotiin, on vielä 5 minuuttia aikaa leikkiä. Sama uudelleen 3 minuutin kohdalla jasitten minuutinkohdalla. Meillä auttoi että ei yhtäkkiä vaan sanottu että nyt mentiin, tosin lapsi ol vähän vanhempi.

Meillä auttoi tämä valmistautuminen. Kauppareissuihin ei auttanut kuin aika ja pitkä pinna.

 

[kehnis]

Kokeileppa seuraavalla kerralla sellasta että varotat vaikka 5 min aikasemmin että kohta täytyy kerätä lelut ja lähteä kotiin, on vielä 5 minuuttia aikaa leikkiä. Sama uudelleen 3 minuutin kohdalla jasitten minuutinkohdalla. Meillä auttoi että ei yhtäkkiä vaan sanottu että nyt mentiin, tosin lapsi ol vähän vanhempi.

Meillä on aina ennakoitu lähdöt lapselle kertomalla,mutta silti ollut noita vaiheita,että huudon kanssa lähdetään.
Joka kerta kärryjä työntäessä ajatellut,että oli viimeinen kerta kun minnekään mennään....ja seuraavana päivänä taas menossa : )

 

[Kis-Kisu]

:hug: tuttua niin tuttua

Oli yhdessä vaiheessa tollasta pojan kanssa juurikin tuossa iässä sitkeesti vaan kävin ja jollei totellu niin sitte lähdettiin huutva/potkiva muksu kainalossa kotiin kyllä se siitä ajan kanssa oppi

 

[tuttu]

Tuo kuulostaa ihan mun pojalta Tiedän tunteen ja tilanteen! Meillä oli kans tuo poislähteminen aina "nolo" tilanne, kun muitten penskat anto nätisti pukea ja vaan rallatteli ja mun poika arkaili ja kirkui... meillä tollasta oli varmaan jostain 1,5v:sta vajaa 3v:ksi.

Nyt on ns.helpommin hallittava mut edelleen hänellä on sellanen ärsyttävä tapa "taantua" ihan hölmöksi, kun esim. joku tulee käymään tai tavataan muita ihmisiä, joiden kanssa mä juttelen. Alkaa höpöttää vauvakielellä jotain kakka-kökkö-juttua, päristä ja sylkeä ym, muut luulee lasta varmaan ihan jälkeenjääneeksi ja äitiä hävettää.

Tuohon kerhoissa ym käymisestä. Tietty jos se on sulle kamala paikka kestää niin pitäkää taukoa. Mut sit taas... pakkohan se on opetella sitä käyttäytymistä muuallakin kun kotona :/

 

[very important baby]

Meillä on samanikäinen poika. Ollaan alettu nyt syksyllä enemmän käymään kerhoissa ja muualla, ja vaikka poika ei yhtään "osaa käyttäytyä" siellä, niin ajattelin sinnikkäästi jatkaa käymistä Ihan sen takia, että vähän tottuisi toisiin ihmisiin ympärillä, ja vähän ehkä, jos hyvin käy, sitä rauhoittumista, ettei ihan joka paikassa tarvitse koko ajan olla täys vauhti päällä

Meillä ei ongelmia tuota poislähteminen, ihan mielellään lähtee, koska kerhossa on niin tylsää |O

 

[ap]

Kiitos kommenteista ja kokemusten jakamisesta!
Mitenhän sitä vaan omissa silmissä näyttää, että muiden lapset ovat kuin pieniä enkeleitä. Pieni vinkkaus vaan äidiltä ja lapsi on jo laittamassa kenkiä jalkaan

No toivon tosiaan että tämä kiukkuvaihe menee ohi.

 

[ap]

Ja huomasin tuon lapsen iän laittaneeni väärin. Eli se on tietysti 2v ja 3kk

 

[Pessi]

Kyl mie vien poikaa kerhoon vaikka lähtö tapahtuu kantamalla kirkuvaa lasta. Eihä se millään jättäs leluja ja lähtis pois. Ja mun taapero on ainoa joka ei istu paikallaan hartaudessa jne. Sentään pysyy nykyään suht aloillaan ja metelöimättä.

Mua nykyään ihan ottaa päähän käydä jossain kylässäkin tän piirteen takia.
Viimeksi viikonloppuna kyläiltiin lapsiperheessä, jossa alle 2-vuotiaskin istuu vaan nätisti tuolilla ja katselee kirjaa.
Meidän poika haluaisi tutkia kaikkea, leikkiä leluilla, käydä eri huoneissa ym.
Tuli ihan sellainen fiilis, että ei olla osattu kasvattaa tuota mukulaa laisinkaan

 

[vieras]

Kyl mie vien poikaa kerhoon vaikka lähtö tapahtuu kantamalla kirkuvaa lasta. Eihä se millään jättäs leluja ja lähtis pois. Ja mun taapero on ainoa joka ei istu paikallaan hartaudessa jne. Sentään pysyy nykyään suht aloillaan ja metelöimättä.

Mua nykyään ihan ottaa päähän käydä jossain kylässäkin tän piirteen takia.
Viimeksi viikonloppuna kyläiltiin lapsiperheessä, jossa alle 2-vuotiaskin istuu vaan nätisti tuolilla ja katselee kirjaa.
Meidän poika haluaisi tutkia kaikkea, leikkiä leluilla, käydä eri huoneissa ym.
Tuli ihan sellainen fiilis, että ei olla osattu kasvattaa tuota mukulaa laisinkaan

Nää on niin temperamenttikysymyksiä. Ja tuo alle 2-vuotias on kotonaan, tutussa ympäristössä eikä tuonikäinen ole kovin kiinnostunut vielä leikkimäänkään toisten lasten kanssa, monesti puuhailee mieluummin omiaan.

 

[very important baby]

Kyl mie vien poikaa kerhoon vaikka lähtö tapahtuu kantamalla kirkuvaa lasta. Eihä se millään jättäs leluja ja lähtis pois. Ja mun taapero on ainoa joka ei istu paikallaan hartaudessa jne. Sentään pysyy nykyään suht aloillaan ja metelöimättä.

Mua nykyään ihan ottaa päähän käydä jossain kylässäkin tän piirteen takia.
Viimeksi viikonloppuna kyläiltiin lapsiperheessä, jossa alle 2-vuotiaskin istuu vaan nätisti tuolilla ja katselee kirjaa.
Meidän poika haluaisi tutkia kaikkea, leikkiä leluilla, käydä eri huoneissa ym.
Tuli ihan sellainen fiilis, että ei olla osattu kasvattaa tuota mukulaa laisinkaan

Meilläkin elohopea, ja näyttää siltä että tytöstä(1v2kk) on tulossa samanlainen elohiiri. Meidän kerhossa istuu myös alkuhartauden aikana kaikki lapset äitin/muun hoitajan sylissä kauniisti laulaen, meillä juoksee poika huoneesta pois, takaisin, huoneen ympäri, ikkunaan, huoneesta pois, ympäri, kierii lattialla, tylsistyneenä haukottelee ja polkee jalkaansa... Mutta silti on ihan yhtä ihana ja tärkeä kun muutkin ns kiltit lapset, enkä halua että hänelle tehdään sellainen olo, että olisi huonompi. On kuitenkin varmasti hyväksi vähän pikkuhiljaa opetella sitä hiljentäytymistäkin, vaikkakin kerran viikossa kerhossa

 

[Pessi]

Joo, siis tuon perheen äiti mulle saikin sen paskan olon tehtyä :/ tiedän kyllä että lapseni on vilkas ja touhukas, eikä siinä mitään. Normaalimpaa minusta 1,5-vuotiaan on tutkia paikkoja ja leikkiä kuin kököttää tattina paikoillaan.

 

[täällä]

Pessi: meillä ihan samallaisia kokemuskia erään tuttavaperheen kohdalla, heillä erityisen kiltti ja rauhallinen muksu, meillä kaksi lasta jotka on tosi touhukkaita..Aina tulee tosi paska fiilis heidän seurassaan joten nyt olen ihan ruennut välttelemään heitä