Alkuperäinen kirjoittaja Phoebs:
Alkuperäinen kirjoittaja Elopompelo:
Musta kyse on lapsen oikeudesta kahteen vanhempaan (niihin molempiin, jotka lapsella on ollut elämässään alusta asti), ei se sukupuoli sinänsä ole tärkeä asia. Samaa sukupuolta olevat vanhemmat varmasti turvaavat lapselleen miehen tai naisen mallin muualta lähipiiristä, sillä tässä yhteiskunnassa (asenneilmasto) heillä ei liene varaa muuhun kuin erityisen valveutuneeseen vanhemmuuteen.
Mitäs sitten sellaisessa tilanteessa, kun lapsi alkaa kyseinalaistamaan kaikkea. Tai mitä, jos hän miettii miksi hänellä ei ole isää mutta parhaalla ystävällä on? Mitä siihen vastataan? Että ei monella muullakaan ole ja sillä selvä.
Ja vähät asenteista, mä haluaisin tietää turvataanko näissäkin tapauksissa lasten oikeudet?
Biologia liittyy vanhemmuuteen loppujen lopuksi kovin vähän. Toki lapsen siittämiseen tarvitaan sekä munasoluja että siittiöitä, mutta geenien siirtyminen ei tee kenestäkään vanhempaa. Minusta lapselle, joka kysyy, miksi naapurin maijalla on isä ja äiti ja mulla kaksi äitiä, on selitettävä yksinkertaisesti, että perheitä on erilaisia. Joissakin perheissä on isä ja äiti, joissakin kaksi äitiä tai kaksi isää ja joissakin vain isä tai äiti. Vanhempien sukupuolella ei ole väliä, vaan tärkeintä on rakastaa ja kantaa vastuuta lapsista. Jos tämä asia on vanhemmalle selvä, en usko, että lapsikaan tekee siitä ongelmaa.
Toki murrosiässä - tai jossakin muussa vaiheessa - lapsi haluaa tutustau myös biologisiin juuriinsa. Minusta tässä tilanteessa vanhempien kannattaa olla rehellinen. Jos tapaaminen on mahdollista ja lapsi sitä haluaa, siihen on annettava mahdollisuus; jos se ei ole mahdollista, lapselle pitää kertoa biologisesta perheeseen kuulumattomasta vanhemmasta niin paljon kuin suinkin.