Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat saavat pian mahdollisuuden adoptoida toisen puolison lapsen. Eduskunta aloitti lakiesityksen päätöskäsittelyn tiistaina.
Kansanedustajat kiistelivät siitä, onko tämä lapsen edun mukaista vai ei.
- Näiden lasten aseman parantaminen ei voi olla keneltäkään pois, Jari Larikka (kok) sanoi.
Perussuomalaisten Pentti Oinosen mielestä perheen sisäinen adoptio tehdään mahdolliseksi, jotta "homot ja lesbot saisivat leikkiä vanhempia valtion suojeluksessa".
Eduskunta äänestää lainmuutoksen hyväksymisestä ensi viikolla. Sen uskotaan menevän läpi selvin luvuin. Asia onkin nostattanut selvästi vähemmän intohimoja kuin parisuhde- ja hedelmöityshoitolakien käsittelyt takavuosina.
Lainmuutoksella lapselle varmistetaan esimerkiksi tapaamisoikeutta, jos parisuhde purkautuu. Hänelle tulee myös oikeus saada elatusta vanhempansa kumppanilta ja oikeus perintöön tämän puolelta.
Arvostelijoiden mielestä lainmuutos on uusi linkki siinä ketjussa, jolla murennetaan perinteistä perhekäsitystä.
Päivi Räsänen (kd) vetosi siihen, että lapsella ei voi olla kuin yksi isä ja yksi äiti.
- Esitys muuttaa perustavasti äitiyden ja isyyden käsitteitä, Räsänen sanoi.
Leena Rauhalan (kd) mielestä lainmuutoksella murennetaan kristillistä arvopohjaa. Rauhalan mielestä tekeillä on yhteiskunnallis-sosiaalinen kokeilu lasten kustannuksella.
Terää arvostelulta leikkasi osittain se, että kirkko, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja lapsiasiainvaltuutettu ovat pitäneet lainmuutosta lapsen edun mukaisena.
Timo Heinonen (kok) vastasi entisen opettajan kokemuksella arvostelijoille, että on lapsen edun mukaista voida kokea elävänsä perheessä, joka on yhteiskunnassa tunnustettu perheeksi.
Arvostelijat näkivät lainmuutoksessa myös isyyden vähättelyä. Esko Ahonen (kesk) sanoi, että tällaisen adoption myötä lapsi menettää oikeuden biologiseen vanhempaansa ja sukuunsa.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) piti tällaista aiheettomana pelotteluna. Hän huomautti, ettei laki anna kenellekään automaattisesti oikeutta adoptioon.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905059533842_uu.shtml
Kansanedustajat kiistelivät siitä, onko tämä lapsen edun mukaista vai ei.
- Näiden lasten aseman parantaminen ei voi olla keneltäkään pois, Jari Larikka (kok) sanoi.
Perussuomalaisten Pentti Oinosen mielestä perheen sisäinen adoptio tehdään mahdolliseksi, jotta "homot ja lesbot saisivat leikkiä vanhempia valtion suojeluksessa".
Eduskunta äänestää lainmuutoksen hyväksymisestä ensi viikolla. Sen uskotaan menevän läpi selvin luvuin. Asia onkin nostattanut selvästi vähemmän intohimoja kuin parisuhde- ja hedelmöityshoitolakien käsittelyt takavuosina.
Lainmuutoksella lapselle varmistetaan esimerkiksi tapaamisoikeutta, jos parisuhde purkautuu. Hänelle tulee myös oikeus saada elatusta vanhempansa kumppanilta ja oikeus perintöön tämän puolelta.
Arvostelijoiden mielestä lainmuutos on uusi linkki siinä ketjussa, jolla murennetaan perinteistä perhekäsitystä.
Päivi Räsänen (kd) vetosi siihen, että lapsella ei voi olla kuin yksi isä ja yksi äiti.
- Esitys muuttaa perustavasti äitiyden ja isyyden käsitteitä, Räsänen sanoi.
Leena Rauhalan (kd) mielestä lainmuutoksella murennetaan kristillistä arvopohjaa. Rauhalan mielestä tekeillä on yhteiskunnallis-sosiaalinen kokeilu lasten kustannuksella.
Terää arvostelulta leikkasi osittain se, että kirkko, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja lapsiasiainvaltuutettu ovat pitäneet lainmuutosta lapsen edun mukaisena.
Timo Heinonen (kok) vastasi entisen opettajan kokemuksella arvostelijoille, että on lapsen edun mukaista voida kokea elävänsä perheessä, joka on yhteiskunnassa tunnustettu perheeksi.
Arvostelijat näkivät lainmuutoksessa myös isyyden vähättelyä. Esko Ahonen (kesk) sanoi, että tällaisen adoption myötä lapsi menettää oikeuden biologiseen vanhempaansa ja sukuunsa.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) piti tällaista aiheettomana pelotteluna. Hän huomautti, ettei laki anna kenellekään automaattisesti oikeutta adoptioon.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905059533842_uu.shtml