Hoitoon 9-kuisena?

Poikamme ehtii juuri täyttää 9-kuukautta kun hän menee perhepäivähoitajalle. Millaisia kokemuksia hoidosta on muilla ollut? Mitä kannattaisi huomioida? Onneksi isosisko menee hänen kanssaan niin on jotain tuttua. POika on vielä pahassa eroahdistus iässä ja pienikin näköyhteyden katoaminen äitiin saa itkun aikaan.. (no tässä on onneksi reilu kuukausi vielä, jos helpottaisi...)

Oletteko "harjoitelleet" äidistä erossa olemista, tai olikohan siitä mitään hyötyä? Poika ei ole ollut kenelläkään muulla hoidossa kuin äidillä, isälläkin vain n. tunnin. Ei oikein ole noita innokkaita hoitajia..että saisi nähdä miten vauva suhtautuu vaikka muutaman tunnin poissaoloon.. :/

 

mie läksin töihin ku esikoinen ol 9kk ja meni hoitoon ryhmikseen , kaikk men hyvin siellä... ei montaa kertoo jäänä ikkeen ...
ajattelin nyt sit tän toisenki jälkee palata työelämään ku täyttää 9kk... mut siihen o viel aikoo

 

Mua ahdistaa ajatus, että pitäis viedä oma lapsi tuon ikäisenä vieraalle hoitoon... Mutta katsoo nyt kuinka paljon saa tänä vuonna säästettyä, että jos pystyis oleen edes muutaman kuukauden kotona. Äitini oli perhepäivähoitaja (tai on vieläkin) ja kyllä meillä oli pieniäkin lapsia hoidossa.

 

Esikoistyttö meni himpun vaille 9kuisena ryhmikseen (12 lasta ja 3 hoitajaa). Kerran käytiin etukäteen siellä tutustumassa tunteroinen ja ihan sitten kylmiltään vein hoitoon. 7h päivässä oli 8-15. Minä vein ja mies haki. Kukaan muu kun minä/isänsä ei ollut tyttöä siihen mennessä hoitanut. En muista kuinka äidin perään siihen aikaan oli.

Ei mitään erityistä huomioitavaa. Vaipat tietty piti viedä. Vauvan ruuat sai tietysti sieltä. Häntä syötettiin, istui syöttötuolissa ja joi nokkamukista. Silloin nukkui vielä 2-3 päiväunet (kotona aina päiväunet vaunuissa joten se oli suurin muutos kun piti rueta nukkumaan sisällä). Tyttö saattoi nukahtaa aamusta jonkun hoitajan syliin hetkeksi, sitten ulos, syömään, päiväunille. . .

Ekat 2kk jäi kitisemään/itkemään äidin perään mutta minä lähdin aina reippaasti töihin enkä jäänyt venymään ja vanumaan. Yksi hoitaja oli sitten tytön mielitietty, sen sylissä paljon oli alussa.

Hienosti se kaiken kaikkiaan meni, ei pahoja muistoja. Menin töihin koska sain vakituisen työpaikan (lottovoitto nykypäivänä) paikasta jonne olin aina haaveillut pääseväni. Ja nyt kun kuopus syntyi helmikuussa niin tyttö (3v) on tietty kotihoidossa.

Varmasti pph on oikein hyvä paikka teidän pojalle. Tuolla tytön ryhmiksessä tytöstä tuli monelle lempparilapsi, kaikkein nuorin ja hoivattavin. Enkä jäänyt paitsi mistään "kävelemään oppimisesta" yms. mihin monet äidit vetoavat.